Tutkijat löysivät kaikkien aikojen suurimman galaksin

16,3 miljoonaa valovuotta. Näin pitkä on juuri löydetty jättiläisgalaksi. Löydön odotetaan valaisevan yhtä universumin suurista arvoituksista.

16,3 miljoonaa valovuotta. Näin pitkä on juuri löydetty jättiläisgalaksi. Löydön odotetaan valaisevan yhtä universumin suurista arvoituksista.

Kolme miljardia kilometriä on Maasta matkaa poikkeuksellisen suureen löytöön, jonka tähtitieteilijät ovat hiljattain tehneet.

Maailman suurimpiin kuuluvan radioteleskoopin avulla löytyi nimittäin jättimäinen radiogalaksi, jonka pituus on vähintään 16,3 miljoonaa valovuotta. Se on tähän mennessä tunnetuista galakseista suurin.

Näin kerrotaan uudessa, vielä vertaisarvioimattomassa tutkimuksessa, joka aiotaan julkaista Astronomy and Astrophysics -tiedelehdessä.

Löytö on herättänyt tutkijakollegoiden huomion kaikkialla maailmassa. Yksi heistä on Johan Peter Uldall, Kööpenhaminan yliopiston Niels Bohr -instituutin astrofysiikan professori ja galaksien tutkija:

"Tunnemme tuhansia radiogalakseja. Tämä vain on äärimmäisen suuri ja suurin, minkä koskaan olemme nähneet", Uldall toteaa.

Musta aukko sinkoaa plasmaa valonnopeuteen

16,5 miljoonaa valovuotta on välimatkaa kahdella plasmapilvellä, jotka vangittiin kuvaan jättimäisen LOFAR-radioteleskoopin avulla. Kyseessä on siten suurin "galaksinomainen rakenne", joka koskaan on löydetty.

Hiljattain löydetty jätti on saanut nimen Alcyoneus. Sen läpimitta on 160 kertaa niin suuri kuin Linnunradan, ja se on radiogalaksi eli galaksi, joka tyypiltään on tutkijoille yhä jonkinasteinen mysteeri.

Radiogalaksin keskellä pyörii musta aukko, joka nielee valtavia määriä ainetta ja vetää magneettikenttää mukanaan.

Valtava ainemäärä tekee galaksiytimestä aktiivisen ja saa mustan aukon sylkemään kaksi jättimäistä elektronisuihkua etenemään lähes valonnopeudella kunkin omaan suuntaansa.

"Ilmiötä voi verrata siihen, että musta aukko syöksisi eri suuntiin kaksi jättimäistä Tähtien sota -elokuvien valomiekkaa", Johan Peter Uldall selittää.

Vuonna 2019 astronomit onnistuivat ensi kertaa ottamaan kuvan mustasta aukosta – tai pikemminkin sitä ympäröivästä tapahtumahorisontista. Kuvan supermassiivinen musta aukko sijaitsee keskellä Messier 87 -galaksia, joka on yksi taivaan suurienergiaisimmista radiolähteistä ja myös niin sanottu radiogalaksi.

© ESO

Löytö tehtiin teleskooppiverkostolla

Tutkijat ovat juuri onnistuneet maailman suurimpiin kuuluvan radioteleskoopin, LOFARin, avulla ikuistamaan kuvaan jättimäiset elektronisuihkut eli plasmasuihkut.

LOFAR-radioteleskooppi on laaja teleskooppien verkosto, joka levittyy suureen osaan Luoteis-Eurooppaa. Sen keskus on Alankomaissa pilkkopimeällä ja häiriöttömällä luonnonsuojelualueella, missä puhelimesi ei varmasti löytäisi verkkoa.

LOFAR-teleskooppi Alankomaissa

LOFAR-teleskooppi koostuu tuhansista antenneista, jotka on sijoitettu 44 asemalle muun muassa Alankomaihin, Britanniaan ja Ranskaan.

© Shutterstock

Siellä teleskoopit ovat vastaanottaneet radiosäteilyä elektroneista, joita Alcyoneus-galaksin keskuksen musta aukko sinkoaa avaruuteen.

Näin onnistuttiin nappaamaan kuvat kahdesta laatuaan suurimmasta plasmapilvestä.

Seuraavaksi selvitetään suuren koon arvoitus

Kööpenhaminan yliopiston astrofysiikan professori Johan Peter Uldall korostaa kuitenkin, ettei löytöä pidä käsittää niin, että tutkijat olisivat löytäneet "klassisen" miljoonia tähtiä sisältävän galaksin, jonka laajuus on 16,5 miljoonaa valovuotta.

"Kahden plasmasuihkun välinen etäisyys tarkoittaa sitä, että musta aukko on singonnut materiaalia pidemmän aikaa kuin yleensä nähdään tämäntyyppisten galaksien kohdalla", Uldall selittää.

Seuraavaksi tutkijat aikovat selvittää, miksi juuri Alcyoneus on kasvanut näin valtavaksi, koska ei sen musta aukko eivätkä sen plasmasuihkutkaan vaikuta olevan suurempia kuin pienemmillä galakseilla.