Pyörimisliike litistää pallomaiset galaksit
Miksi galaksit ovat litteitä ja niillä on kierteisiä haaroja? Miksi ne eivät yhtä hyvin voisi olla pallomaisia?
Galaksi kuvataan usein litteänä kiekkona, jossa on kaksi tai useampi keskustan ympärille kietoutuvaa haaraa. Läheskään kaikki galaksit eivät silti ole tällaisia kierteisgalakseja. Osa niistä on lähes pallonmuotoisia. Lisäksi esiintyy erilaisia perustyyppien välimuotoja, muodoltaan epäsäännöllisiä galakseja ja kääpiögalakseja sekä kierteisgalakseja, joiden keskustassa on sauvamainen muodostelma. Galaksien tähdet, planeetat ja muu aine ovat syntyneet kaasupilvistä tiivistymällä. Galaksien muodon määrää se, miten kaasupilvi on aikoinaan alkanut pyöriä. Kaikki maailmankaikkeuden aine on pyörivässä liikkeessä, mutta pyörimisnopeus vaihtelee. Kun pyörivä kaasumassa tiivistyy, se asettuu pyörimisakselin kanssa yhdensuuntaiselle tasolle. Sitten pyörimisliike ikään kuin linkoaa ainetta niin, että se ei pääse asettumaan pyörimisakselin suuntaisesti vaan asettuu sitä vastaan. Yksinkertaistetusti sanottuna kaasu pyörii sitä nopeammin, mitä lähempänä se on pyörimisakselia, ja siksi se etääntyy siitä ja leviää levyksi. Kaasumassaan vaikuttava kiekon reunoille pakottava voima on suurempi kuin paino-voima. Se saa aikaan sen, että massan tiivistyminen kohti keskustaa loppuu. Tuloksena on enemmän tai vähemmän litteä kiekko. Pilvissä, joiden pyörimisnopeus ei ole ollut kovin suuri, tähtiä alkoi syntyä varhain ja niiden muodostuminen myös loppui ennen pilven litistymistä kiekoksi. Tällöin tuloksena oli elliptinen galaksi, joka on pallomainen tai hieman litistynyt pallo. Siinä ei myöskään ole haaroja, kuten kierteisgalakseissa. Toisissa pilvissä tähtiä syntyi hitaammin. Pallomaisessa pilvessä muodostui vain muutamia tähtiä ja niiden kehittymisvauhti kiihtyi vasta silloin, kun kaasu oli litistynyt kiekoksi. Kierteisgalaksit ovat syntyneet juuri tällä tavalla ja niiden kiekko voi tuottaa yhä tähtiä.