Linnunradan kaksonen hohtaa korkealla taivaalla

TÄHTIOPAS: Oma Linnunratamme ei ole muodoltaan ainutlaatuinen, sillä universumissa on runsaasti kierteisgalakseja. Vain harvat niistä voi nähdä ilman suuria kaukoputkia, mutta juuri nyt on hyvä tilaisuus tarkkailla Linnunradan kaksosta, joka täyttää taivaasta yhtä paljon kuin Kuu.

TÄHTIOPAS: Oma Linnunratamme ei ole muodoltaan ainutlaatuinen, sillä universumissa on runsaasti kierteisgalakseja. Vain harvat niistä voi nähdä ilman suuria kaukoputkia, mutta juuri nyt on hyvä tilaisuus tarkkailla Linnunradan kaksosta, joka täyttää taivaasta yhtä paljon kuin Kuu.

NASA/ESA/Hubble Heritage

Messier 81

Galaksi Messier 81 ja kotigalaksimme Linnunrata muistuttavat erehdyttävästi toisiaan.

Linnunradan tapaan Messier 81 on kierteisgalaksi, johon kuuluu satoja miljardeja tähtiä, ja sen läpimitta on noin 100 000 valovuotta.

Samoin kuin Linnunradassa myös Messier 81:n kierteishaaroista lähtee runsaasti infrapunaista säteilyä. Se on peräisin nuorista tähdistä, jotka kuumentavat galaksin ulkoreunalla leijuvaa avaruuspölyä.

Valtavat tähti-, pöly- ja kaasupilvet törmäilivät toisiinsa ja muodostivat kierteisiä galakseja.

© Lotte Fredslund & Shutterstock

Avaruuspöly muodosti möhkäleitä

Varhain universumin historiassa kaasu-, pöly- ja tähtipilvet vetivät toisiaan puoleensa ja muodostivat isoja möhkäleitä.

© Lotte Fredslund & Shutterstock

Pyörivä liike syntyi

Pilvien keskinäinen painovoimavaikutus synnytti pyörivän liikkeen möhkäleen keskuksen ympärille.

© Lotte Fredslund & Shutterstock

Möhkäle puristui kiekoksi

Möhkäle pyöri nopeasti itsensä ympäri – noin kerran miljardissa vuodessa – ja puristui litteäksi kiekoksi.

© Lotte Fredslund & Shutterstock

Törmäykset loivat kierteisiä nauhoja

Törmäykset muihin galakseihin riuhtoivat kiekon tähtiä ja kaasupilviä niin, että niistä tuli pitkiä, kierteisiä nauhoja.

Messier 81 on kaikkiaan 34 galaksista koostuvan M81-galaksijoukon suurin galaksi. Se näkyy Maahan selvemmin kuin mikään muu galaksi oman Paikallisen ryhmämme ulkopuolelta.

Messier 81 sijaitsee 11,6 miljoonan valovuoden päässä Maasta Ison karhun (Ursa Major) tähdistössä.

Galaksi Messier 81 täyttää yötaivaasta lähes yhtä paljon kuin Kuu, mutta suuren etäisyyden vuoksi sen valo on kuitenkin niin heikkoa, että tarvitset kiikarin nähdäksesi sen. Kiikarilla katsottaessa Messier 81 vaikuttaa valopallolta.

Jos haluat tarkastella galaksin yksityiskohtia, ota käyttöön kaukoputki. Sillä erotat hyvin muun muassa Messier 81:n loistavan ytimen.

Messier 81:n kierteishaarat erottuvat selkeimmin kaukoputkella, mutta voit katsella galaksia myös kiikarilla. Galaksi löytyy zeniitistä – toisin sanoen suoraan pääsi yläpuolelta – vähän länteen Otavan tähtikuviosta.

© NASA

Opas: Messier 81

Mælkevejen har en tvilling

© Stellarium

TOIMI NÄIN

MISSÄ JA MILLOIN?

Ajanjakso tammikuun 13. päivän uudenkuun vaiheilla on ihanteellinen Messier 81:n tarkkailuun. Tuolloin Kuun valo hohtaa heikosti ja galaksi on epätavallisen korkealla.

Klo 21 galaksi on noin 50 asteen korkeudella horisontin yllä koillisen suunnassa. Heti Messier 81:n alapuolella näkyy Otavan tähtikuvio, jota voi käyttää suuntaviittana.

VÄLINEET

Vähintään kuusituumainen kaukoputki näyttää selvästi kirkkaan galaksiytimen. Tehokkaammalla kaukoputkella voit tarkastella myös ydintä ympäröivää himmeää kierteisrakennetta.