kaksoisauringonlasku

Entäpä jos Aurinkokunnassa olisi kaksi tähteä?

Miten Aurinkokunta muuttuisi, jos Auringon lisäksi siinä olisi toinen tähti? Mitä planeetoille ja Maan elämälle tapahtuisi?

Miten Aurinkokunta muuttuisi, jos Auringon lisäksi siinä olisi toinen tähti? Mitä planeetoille ja Maan elämälle tapahtuisi?

NASA/JPL-Caltech/University of Arizona

Kaksi tähteä Aurinkokunnassa

Vaikka Aurinkokunnassa olisi kaksi aurinkoa, Maa tuskin olisi kovin toisenlainen kuin se on nykyään.

Siis siinä tapauksessa, että maapallo olisi ylimalkaan olemassa – se olisi nimittäin voinut myös hävitä.

Joissakin niin sanotuissa kaksoistähtijärjestelmissä toisiaan kiertävien tähtien välinen etäisyys on pienempi kuin Maan ja Auringon väli, joka on noin 150 miljoonaa kilometriä.

Tällainen paritanssi antaisi Maan kaltaiselle planeetalle mahdollisuuden kiertää kumpaakin tähteä.

Jos tähdet sen sijaan kiertävät toisiaan kaukana, Maan kaltainen planeetta päätyisi todennäköisesti jommankumman kiertolaiseksi. Siinä tapauksessa toinen tähti olisi ylimääräinen valonlähde, jonka takia yön ja päivän vuorottelu mullistuisi.

Molemmat vaihtoehdot tarjoaisivat varmaan elämälle yhtä hyvät olemassaolon edellytykset maapallolla.

Kaksoistähtijärjestelmät jaetaan kolmeen ryhmään sen mukaan, millaiset elinolosuhteet planeetoilla vallitsevat.

kaksi tähteä erillään
© Shutterstock & Lotte Fredslund

1: Auringot pitävät etäisyyttä

Planeetta kiertää toista tähteä, joka kiertää sen tavoin niiden yhteistä painopistettä. Planeetalla voi esiintyä elämää, jos tähdet eivät ole liian lähellä toisiaan.

kaksi tähteä planeetta ympärillä
© Shutterstock & Lotte Fredslund

2: Kaksi tähteä yhtenä aurinkona

Planeetta kiertää kumpaakin lähekkäin sijaitsevaa tähteä. Planeetta ottaa vastaan suunnilleen saman energiamäärän ajan mittaan, ja siksi elämää voi teoriassa esiintyä.

kaksi tähteä isompi ja pienempi
© Shutterstock & Lotte Fredslund

3: Kääpiötähti planeettana

Pienempi tähti kiertää isompaa tähteä planeetan tapaan ja lukitsee oikeat planeetat 60 astetta eteensä tai taakseen. Elämää voi esiintyä, mutta tätä järjestelmätyyppiä ei ole havaittu.

Ongelmia syntyy, kun planeetta on syntynyt kiertämään toista tähteä mutta toinen tähti on suhteellisen lähellä – esimerkiksi Auringon ja Jupiterin välisen matkan päässä.

Tällaisessa järjestelmässä Maan kaltaisen planeetan on vaikea saada kiertorataa, joka mahdollistaa elämälle välttämättömän nestemäisen veden olemassaolon.

Planeetan vastaanottama energiamäärä vaihtelee usein elämän kannalta liikaa, ja mallinnusten mukaan etäisemmän tähden aiheuttama voimakas vuorovesi-ilmiö voi syöstä planeetan kauas.

Maan syntyminen tällaisessa järjestelmässä vaikuttaa epätodennäköiseltä mahdollisuudelta, koska tähdet olisivat imuroineet avaruuden tyhjäksi maapallon rakennusaineista.

Nykyään tunnetaan yli 150 kaksoistähtijärjestelmää, joissa on planeettoja.