Viisi välinettä selvittää, onko Venuksessa elämää

Venus on jäänyt Marsin varjoon tutkimuskohteena, mutta uusia hankkeita on vireillä. Seuraavien kymmenen vuoden aikana Nasa, Esa ja Roskosmos lähettävät omat luotaimensa kartoittamaan Venuksen ääreviä olosuhteita ja etsimään sieltä elämää.

Elämää Venuksessa
© Claus Lunau

Aurinkokunnan planeetoista Venus käy kiertoradallaan lähimpänä Maata. Vaikka vierellä kulkeva naapuri muistuttaa ominaisuuksiltaan maapalloa, sitä ei tunneta vielä kunnolla.

Muinoin Venuksessa saattoi olla valtameri ja ehkä myös elämää, mutta nykyään se on Aurinkokunnan kuumin planeetta, eikä tiedetä varmasti, miksi sen ilmasto muuttui rajusti.

Luotain sukelsi Venuksen tiheään kaasukehään viimeksi vuosikymmeniä sitten. Uuden sukupolven tutkimusvälineiden odotetaan pian esittävän vastauksia tutkijoita yhä askarruttaviin kysymyksiin.

Luotaimet varustetaan mitä moninaisimmilla havaintolaitteilla, jotta Venuksen rakenteesta, pinnasta ja kaasukehästä saataisin mahdollisimman tarkka kuva. Samalla selvitetään, onko Venuksessa (ollut) elämää.

MIT/Rocket Lab

MIT/Rocket Lab
© NASA/JPL-Caltech

Pilvistä etsitään elämää

Ensimmäisen yksityisen Venus-ohjelman toteuttavat yhdysvaltalaisena yhteishankkeena avaruusalalla toimiva Rocket Lab -yhtiö ja MIT:n eli Massachusettsin teknillisen korkeakoulun tutkijat. Tarkoituksena on lähettää luotain Venuksen pilvipeitteeseen tutkimaan, voiko siinä esiintyä eläviä mikrobeja.

Vaikka luotain viipyy pilvipeitteessä vain viisi minuuttia, sen laserlaite ehtii määrittää pisaroiden koon, muodon ja koostumuksen. Jos pisarat sisältävät muutakin kuin tiivistynyttä rikkihappoa, voidaan olettaa, että Venuksessa on syntynyt elämää.

  • Laukaisu: 2023
  • Kesto: 6 kuukautta
  • Laitteita: 1

DAVINCI+

DAVINCI+
© NASA

Valtamerta jäljitetään

Nasan tutkimusohjelma DAVINCI+ (Deep Atmosphere Venus Investigation of Noble gases, Chemistry, and Imaging) keskittyy etsimään Venuksen kaasukehästä todisteita planeetalla mahdollisesti muinoin olleesta valtamerestä.

Kun satelliitti kiertää planeettaa, se kuvaa infrapuna- ja ultraviolettisäteilyn aallonpituuksilla. Näkyvä valo ei pysty läpäisemään pilviä. Kaasukehään lähetetään pieni luotain analysoimaan sen koostumusta.

Luotaimen pitäisi päästä pinnalle tunnissa. Siellä se tuhoutuu muutamassa minuutissa kuumuuden vuoksi.

  • Laukaisu: 2029
  • Kesto: 3 vuotta
  • Laitteita: 5

Venera-D

Venera-D
© NASA/JPL-Caltech

Kestävyys varmistetaan

Venäjä palaa Venukseen 40 vuoden jälkeen Venera-D-ohjelmansa myötä.

Vuonna 1982 neuvostoliittolainen Venera 13 -luotain toimi 127 minuuttia Venuksen pinnalla ja muun muassa tallensi tänä aikana ensimmäisen kerran toisen planeetan ääniä. Venera-D suunnitellaan kestämään paitsi kovaa painetta myös noin 460 asteen lämpötilaa suunnilleen kolme tuntia.

Laskeutuja on varustettu esimerkiksi kameroilla ja kallioperän kemiallisia ominaisuuksia tutkivilla laitteilla. Satelliitti kiertää Venusta ja tutkaa samalla sen kaasukehää.

  • Laukaisu: 2029
  • Kesto: 3 vuotta
  • Laitteita: 15

VERITAS

VERITAS
© NASA/JPL-Caltech

Pinta kartoitetaan

Nasan Venus-satelliitti on nimeltään VERITAS (Venus Emissivity, Radio Science, InSAR, Topography, and Spectroscopy). Se kartoittaa Venuksen koko pinnan tutkalla. Kartasta tulee niin yksityiskohtainen, että siitä voidaan erottaa pinnanmuodot 15 metrin tarkkuudella.

VERITAS varustetaan infrapunakameralla, jotta pinnan eri osien koostumus voidaan määrittää lämpösäteilyn perusteella. Lisäksi mitataan mahdollisesti toimivien tulivuorten kaasuja. Tavoitteena on ottaa selvää Venuksen geologisesta kehityksestä.

  • Laukaisu: 2031
  • Kesto: 5 vuotta
  • Laitteita: 2

EnVision

EnVision

Pinnan alle tunkeudutaan

Esan EnVision-luotain lähtee ottamaan selvää siitä, miksi Venus on kehittynyt eri tavalla kuin Maa.

Asetuttuaan kiertoradalle luotain ottaa tutkakuvia pinnasta kymmenen metrin tarkkuudella ja lähettää radioaaltoja kilometrin syvyyteen. Painovoimakenttää analysoimalla saadaan tietoa planeetan sisärakenteesta.

Laitevalikoimaan kuuluvat kolme spektrometria paljastavat sekä kaasukehän että kivisen kamaran koostumuksen. Mittausten toivotaan antavan tietoa muun muassa siitä, kuinka vulkaaninen toiminta on muuttanut planeettaa.

  • Laukaisu: 2032
  • Kesto: 6,5 vuotta
  • Laitteita: 6