Mars
Marsissa ei ole ihmisen kaltaisia avaruusolioita eikä myöskään merkkejä mistään älykkäästä elämästä. Punaisella planeetalla saattaa silti olla jonkinlaista elämäksi laskettavaa kuhinaa.
Nasan tutkijat löysivät vuonna 2015 Marsista merkkejä nestemäisestä vedestä. Todennäköisesti vettä on hyvin vähän ja sekin umpisuolaista, mutta oikeissa oloissa sellaisessakin saattaa esiintyä mikroskooppisia organismeja.
Enceladus
Saturnusta kiertävää kuuta peittää kilometrien paksuinen jääkerros, mutta syvemmällä planeetan ytimen ja jääkuoren välissä velloo nestemäisen veden muodostama valtameri.
Enceladuksen etelänavan tienoilla geysirit syytävät vettä avaruuteen. Cassini-luotain on lentänyt näiden vesihöyrypilvien läpi ja löytänyt niistä orgaanisia molekyyleja, jotka saattavat antaa vihiä jäänalaisessa meressä esiintyvästä elämästä.
Europa
Jupiterin hyinen Europa-kuu on meidän Kuutamme pienempi, mutta se saattaa silti sisältää kaksi kertaa niin paljon vettä kuin koko Maa. Europan vesi kätkeytyy Enceladuksen tapaan jääkuoren peittämään valtamereen.
Nasa havaitsi viime vuonna Europassa merkkejä toimivista geysireistä, mikä saattaa kertoa lämpimästä merestä ja elämälle suotuisista oloista. Nasa suunnittelee laskeutujan lähettämistä Europalle vuoden 2022 tienoilla.
Titan
Saturnuksen suurimman kuun pinnasta ei ole löydetty mitään merkkejä vedestä, mutta sitä peittää nestemäinen metaani – Titan onkin Maan ohella ainoa aurinkokunnan kohde, jonka pinnalla velloo nestettä.
Tutkijoiden arvioiden mukaan jokin elämänmuoto on saattanut sopeutua Titanin karuihin oloihin ja elää sen metaanijärvissä. Titan on lähes yhtä suuri kuin Mars, ja se onkin aurinkokunnan toiseksi suurin kuu heti Jupiterin Ganymedeksen jälkeen.
Trappist-1
Tässä ei ole kyse vain yksittäisestä mahdollisesti elämää sisältävästä planeetasta tai kuusta vaan peräti kolmesta. Trappist-1 on tähti, joka on vain hieman suurempi kuin Jupiter ja paljon viileämpi kuin meidän Aurinkomme.
Melko lähellä tähteä kiertää seitsemän planeettaa, joista kolme sijaitsee niin kutsutulla Kultakutrivyöhykkeellä, jolla vesi saattaa pysyä nestemäisenä planeetan pinnalla. Planeettajärjestelmä sijaitsee 39 valovuoden päässä meistä, ja tutkijat toivovat tulevan James Webb -avaruusteleskoopin paljastavan paljon uusia asioita planeettojen kaasukehistä.
Proxima-b
Astronomit löysivät vuonna 2016 maankaltaisen planeetan, joka kiertää Auringon lähintä naapuritähteä, Proxima Centauria. Planeetta sijaitsee vyöhykkeellä, jolla vesi voi säilyä nestemäisenä planeetan pinnalla.
Nyt tähtitieteilijät toivovat, että 4,2 valovuoden päässä sijaitsevalle planeetalle lähetettäisiin mahdollisimman pian luotaimia, jotka havaitsisivat sen mahdollisen elämän ja kartoittaisivat sen sopivuutta tulevalle siirtokunnalle.
Kepler-442b
Tähtitieteilijät arvioivat planeettojen asuinkelpoisuutta kiinteällä asteikolla, jonka mukaan Kepler-442b on asuinkelpoisempi kuin maapallo.
Se kiertää hieman Aurinkoa pienempää tähteä. Tähti on sellaista tyyppiä, jonka alkuvuosien säteilyaktiivisuus tekisi elämästä Kepler-442b:llä mahdotonta. Tähden iästä ei kuitenkaan ole tietoa eikä siksi siitäkään, voisiko sitä kiertävällä planeetalla olla elämää.
Gliese 667 Cc
24 valovuoden päästä meistä on löydetty maankaltainen planeetta, joka sijaitsee kolmen tähden muodostamassa aurinkokunnassa.
Planeetta kiertää kolmesta tähdestä pienintä mutta pysyttelee Kultakutrivyöhykkeen sisällä. Siksi sen pintalämpötilat lienevät hieman korkeammat kuin maapallon.
Kepler-452b
Kepler-452b on ensimmäinen maankaltainen planeetta, joka löydettiin tyypiltään ja kooltaan Auringon veroisen tähden kiertoradalta. Se sijaitsee 1400 valovuoden päässä, joten sen analysoiminen on hankalaa.
Tähti, jota planeetta kiertää, on 1,4 miljardia vuotta vanhempi kuin Aurinko, joten se toimittaa planeetalle enemmän energiaa. Jos kasvihuoneilmiö ei ole vielä riistäytynyt siellä täysin käsistä, sinne matkustamisella olisi jo kiire. Tähtitieteilijät nimittäin arvioivat, että se muuttuu lämpenemisen vuoksi asuinkelvottomaksi viimeistään 500 miljoonan vuoden päästä.
Kepler-186f
Tästä 500 valovuoden päässä sijaitsevasta planeetasta ei tiedetä paljoa, eikä ymmärrys siitä pääse lähitulevaisuudessa karttumaankaan, koska avaruusteleskooppien seuraava sukupolvi ei näe sinne asti.
Se kuitenkin tiedetään, että planeetta on hieman Maata suurempi. Simulaatiot ovat osoittaneet, sen lämpötila on puolen ilmakehän paineessa todennäköisesti plussan puolella. Niissä oloissa elämä olisi siis mahdollista.
_Lähteet:
Business Insider
NASA
ESO
Space.com_