Shutterstock

Täydellinen planeetta rakentuu osa osalta

Analysoituaan, mitä kaikkea elämästä tiedetään ja kuinka elämä kytkeytyy Maan olosuhteisiin, tutkijat ovat laatineet optimaalisen elävän planeetan valmistusohjeen.

Luettelo tekijöistä, joita ilman ei synny parasta mahdollista planeettaa, on pitkä. Maapallo kelpaa esikuvaksi, muttei suinkaan joka suhteessa.

Berliinin teknillisessä yliopistossa tähtitieteen professorina toimivan Dirk Schulze-Makuchin johtama tutkimusryhmä pitää ensinnäkin Aurinkoa vääräntyyppisenä tähtenä. Sen elinkaari on liian lyhyt, ja se säteilee liian vaarallisesti nuoruudessaan.

Lisäksi Maa on liian pieni – ihannetapauksessa planeetan massa on 1,5-kertainen ja halkaisija kymmenen prosenttia suurempi. Superplaneetta on myös viisi astetta lämpimämpi ja kosteampi.

Maapallo on kuitenkin napakymppi siinä mielessä, että sillä on kookas rautaydin, iso kuu ja – mikä tärkeintä – laattatektoniikka.

1. Pieni tähti kuolee hitaasti

Täydellinen planeetta kiertää oranssia kääpiötä, koska tämä säteilee neljä kertaa niin kauan kuin Aurinko ja vähemmän vaarallisesti. Pitkä elinkaari takaa planeetan elämälle enemmän kehittymisaikaa.

Ken Ikeda Madsen / Shutterstock

2. Sijainti pitää veden nesteenä

Jos planeetta saa tähdeltä liikaa energiaa, vesi haihtuu. Jos energiaa tulee liian vähän, vesi jäätyy. Siksi planeetan tulee sijaita keskellä tähteä ympäröivää elämänvyöhykettä, jossa vesi on nestemäistä.

Ken Ikeda Madsen / Shutterstock

3. Ydin luo suojakuoren

Kookas rautainen ydin tuottaa magneettikentän, joka muodostaa säteilysuojan hiukkassateessa olevan planeetan ympärille. Planeetalle on lisäksi etua siitä, että sen massa on 50 prosenttia suurempi kuin Maan.

Ken Ikeda Madsen / Shutterstock

4. Liikkeet säätelevät ilmastoa

Kun planeetalla esiintyy kuorilaattojen liikettä, joka johtuu vaipan hitaista virtauksista, se on itsekin elävä. Laattatektoniikka saa aikaan mantereita ja meriä ja vakauttaa ilmaston jopa miljooniksi vuosiksi.

Ken Ikeda Madsen / Shutterstock

5. Rannikot synnyttävät lajeja

Suurin lajikirjo on matalikoilla. Vaikka puhdas meriplaneetta voi olla elävä, todennäköisesti enemmän eri elämänmuotoja syntyy planeetalla, jossa on myös maata. Superasuinkelpoisen planeetan vaatimuksiin kuuluukin rannikoiden runsaus.

Shutterstock/Ken Ikeda Madsen

6. Lämpö ja happi lisäävät eliöitä

Täydellisen planeetan kaasukehä on viisi astetta lämpimämpi kuin Maan ilmakehä. Silloin planeettaa voi peittää laaja, runsaslajinen sademetsä. Lajiston runsastumisen kannalta ihanteellinen hapen osuus on 30 %. Ilmasta happea on 21 %.

Ken Ikeda Madsen / Shutterstock

7. Kuu vakauttaa kiertoa

Superplaneetan akselin kaltevuutta ja samalla ilmastoa vakauttaa iso kuu. Lisäksi kuu saa aikaan vuorovesi-ilmiön, jolla oli aikoinaan tärkeä osa maapallolla meressä syntyneen elämän siirtymisessä mantereille.

Shutterstock/Ken Ikeda Madsen