Huhtikuun 16. ja 17. päivän välisenä yönä Nasa laukaisi Falcon 9 -raketin avaruuteen. Raketin lastina oli TESS-avaruusteleskooppi. Sen on määrä etsiä lähellä Maata sijaitsevia eksoplaneettoja, joilla saattaa esiintyä elämää.
Kesällä TESS-teleskooppi löysi GJ 357 d -planeetan, joka kiertää tähteään elinkelpoisen vyöhykkeen laidalla. Elinkelpoisella vyöhykkeellä lämpötila on sellainen, että siellä vesi voi esiintyä nestemäisessä muodossa, eli siellä on hyvät mahdollisuudet meidän tuntemallemme elämälle.
Ja nyt TESS on tehnyt uuden löydön.
Tällä kertaa superteleskooppi löysi Maata muistuttavan planeetan keskeltä TOI 700 -nimisen punaisen kääpiön elinkelpoista vyöhykettä. Uuden eksoplaneetan nimi on siten TOI 700 d.
Planeetan arvioidaan olevan noin 20 prosenttia Maata suurempi ja se sijaitsee ”vain” 101,5 valovuoden päässä meistä. Tähtitieteilijöiden mielestä se on paikka, jota kannattaa tutkia myös tulevaisuudessa.
Jotta saadaan selville, voiko TOI 700 d -planeetalla esiintyä elämää, tutkijoiden on ensin selvitettävä, miltä planeetan pinta näyttää ja onko planeetalla kaasukehä.
Jos kyseessä on kallioplaneetta, jolla on paksu kaasukehä, uusi löytö voi antaa uutta toivoa elämän löytymisestä avaruudesta.
Tähtien valo paljastaa planeetat
TESS-teleskoopin on määrä neljällä kamerallaan tutkia yli 200 000 tähteä ja tarkkailla pieniä muutoksia tähtien kirkkaudessa ja siten havainta eksoplaneettoja.
Kun tähteä kiertävä planeetta osuu radallaan tähden eteen, tähden kirkkaus heikkenee.
Jos tähden kirkkaus heikkenee toistuvasti yhtä paljon, se on mitä luultavimmin merkki siitä, että tähteä kiertää planeetta.
Kun planeetta kulkee tähtensä editse, tähden kirkkaus vähenee. TESS-teleskooppi rekisteröi kirkkauden muutokset, ja Nasa raportoi uuden eksoplaneetan löytämisestä.
TESS-teleskoopin on määrä tutkia erityisesti eksoplaneettoja, jotka kiertävät punaisia kääpiötähtiä. Maailmankaikkeuden tähdistä 3/4 on punaisia kääpiöitä. Se on pitkäikäisin tähtityyppi.
Punaisissa kääpiöissä vedyn fuusioprosessi on huomattavasti hitaampi kuin esimerkiksi omassa Auringossamme. Siksi punaisten kääpiöiden lämpötila on ”vain” noin 3 500 astetta.
Punaiset kääpiöt voivat elää biljoona vuotta, mikä lisää elämän esiintymisen mahdollisuutta niiden ympäristössä.
Superteleskoopit paljastavat eksoplaneettojen salaisuuksia
Parin seuraavan vuoden aikana TESS-teleskooppi saa seurakseen muita superteleskooppeja, jotka etsivät happea, metaania ja hiilidioksidia, siis elämän aineksia, eksoplaneettojen kaasukehistä.
JWST etsii vettä terävällä katseellaan
Nimi: James Webb Space Telescope, JWST
Laukaisu: 2021
Tyyppi: Infrapunasäteilyn teleskooppi
Avaruusteleskooppi JWST:ssä on läpimitaltaan 6,5-metrinen peili, ja se ottaa vastaan lämpösäteilyä planeetoista, jotka kiertävät lähellä Aurinkokuntaa sijaitsevia tähtiä. Analysoimalla säteitä, jotka kulkevat planeetan kaasukehän läpi, voidaan saada selville esimerkiksi, onko planeetalla vettä.
PLATO haravoi Maan vastineita
Nimi: Planetary Transits and Oscillations of Stars, PLATO
Laukaisu: 2024
Tyyppi: Yhdistelmäteleskooppi
PLATO koostuu 34 pienestä teleskoopista, jotka yhdessä mahdollistavat planeettojen järjestelmällisen etsinnän laajalta alueelta. Tavoitteena on, että PLATO käy läpi miljoona tähteä ja löytää tuhatkunta maapalloa muistuttavaa eksoplaneettaa, jotka sijaitsevat tähteä ympäröivällä elämänvyöhykkeellä.
WFIRST katsoo suoraan planeettaan
Nimi: Wide-Field Infrared Survey Telescope, WFIRST
Laukaisu: 2020-luvun alussa
Tyyppi: Infrapunasäteilyn teleskooppi
WFIRST-teleskoopin heiniä ovat Keplerin jo paikantamat planeetat. Suunnitelmien mukaan WFIRST tekee suoria havaintoja planeettojen kaasukehästä koronagrafin avustuksella. Tämä on laite, jossa levy peittää tähden valon niin, että tähden lähellä oleva kiertolainen voidaan nähdä.
ATLAST onkii tietoonsa elämän kemialliset merkit
Nimi: Advanced Technology Large-Aperture Space Telescope, ATLAST
Laukaisu: 2025
Tyyppi: Näkyvän valon, ultraviolettisäteilyn ja lähi-infrapuna-alueen teleskooppi
Peräti kymmenmetrisellä peilillä ja erillisellä tähtivarjolla varustettu ATLAST havainnoi suoraan jopa 100 valovuoden päässä Maasta sijaitsevia eksoplaneettoja ja etsii niistä elämää.