Maan elämä näkyy 1 000 tähdelle
Tähtitieteellisissä tutkimuksissa on viime vuosikymmenien aikana löydetty yli 4 000 eksoplaneettaa Linnunradan muiden tähtien ympäriltä. Osalla planeetoista voi esiintyä elämää tai ehkä jopa sivilisaatioita.
Kuinka näkyvää Maan elämä sitten on? Kysymykseen vastaavat yhdysvaltalaisen Cornellin yliopiston tutkijat. Heidän mukaansa maapallo ja sen elämän merkit näkyvät 1 004 tähdelle, jotka sijaitsevat 326 valovuoden säteellä.
Tutkimuksessa sovellettiin niitä menetelmiä, joilla paikannetaan eksoplaneettoja ja etsitään elämän merkkejä Maan ulkopuolelta.
Näin meidät löydetään
Maa ja elämä näyttäytyvät epäsuorasti
Eksoplaneettojen sivilisaatiot voivat havaita Maan ja sen elämän merkit vain tarkkailemalla valoa, kun maapallo kulkee Auringon editse.
Maan paljastaa sen oma varjo
Kun eksoplaneetta on oikeassa asemassa Aurinkokunnan suhteen, sen asukkaat voivat huomata Auringon menettävän kirkkauttaan säännöllisesti vuoden aikana. Aurinko himmenee maapallon liikkuessa sen eteen ja varjostaessa sitä.
Elämä jättää jälkensä auringonvaloon
Pieni osa auringonvalosta kulkee Maan ilmakehän läpi ja jatkaa matkaansa kohti eksoplaneettaa. Ilman molekyylit imevät itseensä tiettyjä valon taajuuksia. Valoa analysoimalla on siksi mahdollista löytää elämän merkkejä, kuten happea ja metaania.
Useimmiten tähtitieteilijät paikantavat eksoplaneetan siinä vaiheessa, kun se siirtyy Maasta katsottuna tähden eteen ja vähentää hieman tähden kirkkautta.
Ilmakehä antaa meidät ilmi
Jotta toiset sivilisaatiot voivat bongata maapallon, niiden täytyy sijaita suunnassa, josta katsottuna Maa ja Aurinko sattuvat samalle näkösäteelle. Sen jälkeen, kun maapallo on havaittu, näkösäteen ansiosta on mahdollista myös löytää merkkejä sen elämästä.
Siihen osaan auringonvalosta, joka läpäisee Maan ilmakehän, vaikuttavat ilman aineet. Siksi valon aallonpituuksien analyysi voi paljastaa sellaisia elämän merkkejä kuin happi ja metaani.
Useimmat tähdet kyllin vanhoja
95 prosenttia 1 004 tähdestä on niin vanhoja, että elämällä on ollut riittävästi – eli miljardeja vuosia – aikaa kehittyä siihen tapaan kuin maapallolla.
Yksi mielenkiintoisimmista tähdistä on 200 valovuoden päässä sijaitseva K2-155, jota kiertää Maan kaltainen planeetta.
Supermaa sihtaa meihin
Eksoplaneetta K2-155 d kiertää tähteään 200 valovuoden päässä, ja samalla tavalla kuin me olemme löytäneet sen, sen mahdolliset asukkaat voivat löytää meidät. K2-155 d on niin sanottu supermaa, jossa voi syntyä elämää.
Halkaisija: 1,64 kertaa Maan halkaisija.
Kiertoaika tähden ympäri: 40,6 Maan vuorokautta.
Pinnan lämpötila: Arviolta 16 astetta, joten vesi voi olla nestemäistä.
Kaasukehä: Ei tunneta.
Eksoplaneetta K2-155d ja sen tähti ovat sopivia tutkimuskohteita James Webb -avaruusteleskoopille, jota Nasa on rakentamassa.
Lähivuosikymmeninä määrä voi kasvaa, sillä tähtien keskinäinen asema muuttuu jatkuvasti.
Vuonna 2044 eräs vain 12 valovuoden päässä sijaitseva tähti, jota ympäröi planeettakunta, on siinä asemassa, että Maa voidaan havaita sieltä.
