Elokuussa 1977 yhdysvaltalaisen Ohion valtionyliopiston Big Ear -teleskooppiin osui sarja radioaaltoja. Signaali oli selittämättömän voimakas, ja tähtitieteilijöiden parissa alkoi heti kova pohdinta sen alkuperästä. Esille nousi ajatus viestistä vieraan planeetan asukkailta.
Sen koommin avaruudesta ei ole havaittu yhtä voimakasta signaalia.
Havainto sai nimen Wow!-signaali. Sen alkuperää on yritetty selvittää monta kertaa. Voisiko sen taustalla olla vieras sivilisaatio? Vai onko selitys tylsempi?
Astronomi Jerry Ehman, joka havaitsi signaalin ensimmäisenä, arveli, että radioaallot olivat peräisin Maasta ja olivat heijastuneet takaisin kiertoradalla olevasta avaruusromusta. Yhdysvaltalaistutkija Antonio Paris esitti vuonna 2017, että signaali tuli komeetoista 266P/Christensen ja 335P/Gibbs. Kumpikaan teoria ei ole saanut tukea tähtitieteilijöiden enemmistöltä.
Lähettäjää etsitään siis edelleen. Tuoreimman teorian on esittänyt espanjalainen Alberto Caballero, joka on selvittänyt, miltä suunnalta vastausta pitää etsiä.
”Signaalin tarkkaa lähtöpistettä on yritetty määrittää vain pari kertaa, koska se on hyvin vaikeaa,” Caballero kirjoittaa tutkimusartikkelissaan.
Caballero on verrannut 45 vuotta vanhan signaalin tietoja uusimpiin tietoihin Linnunradan tähdistä.
Signaalin tarkkaa lähtöpistettä on yritetty määrittää vain pari kertaa, koska se on hyvin vaikeaa. Alberto Caballero, tähtitieteen harrastaja
Caballeron selvitys viittasi selvästi yhteen suuntaan: tähteen ja sen planeettoihin, jotka ovat 1 801 valovuoden päässä Maasta.
Signaali sai tutkijan sanomaan ”vau!”
Radiosignaali, joka Big Ear -teleskooppi havaitsi Ohiossa 15. elokuuta 1977, oli 30 kertaa voimakkaampi kuin kosminen taustasäteily.
Kun astronomi Jerry Ehman kävi läpi teleskoopin havainnoista tehtyä tulostetta ja näki luvut, jotka merkitsivät signaalin voimakkuutta, hän kirjoitti paperin reunaan punaisella: Wow!
Näin havainto sai nimen Wow!-signaali. Sitten alettiin kiivaasti etsiä signaalin lähettäjää.
Tuloksia ei ole näkynyt, mutta tähtitieteen harrastaja Alberto Caballero ei antanut edeltäjiensä vastoinkäymisten haitata.
Caballero on mukana maailmanlaajuisessa hankkeessa nimeltä Habitable Exoplanet Hunting Project, jossa harrastajien käyttämien teleskooppien verkosto tutkii kymmentä Auringon naapuritähteä ja etsii niiden ympäriltä planeettoja, joilla voisi olla elämää.
Elämää voi todellakin olla muuallakin kuin Maassa, Caballero kertoo Astronomy For Change -järjestön haastattelussa.
”Maa ei ole välttämättä edes sopivin paikka elämälle maailmankaikkeudessa”, hän uskoo.
Kun tähtitieteilijä Jerry Ehman näki elokuussa 1977 tulosteen Jousimiehen tähdistön suunnalta tulleesta radiosignaalista, hän kirjoitti sen viereen ”Wow!”.
Caballero otti Wow!-signaalin alkuperän selvittämisen tehtäväkseen vuonna 2020. Hän päätteli, että etsintä voisi tuottaa tulosta nyt, kun Linnunradan tähdet tunnetaan paljon paremmin kuin ennen.
Hänen työnsä tulokset ovat saaneet tähtitieteilijät kaikkialla maailmassa höristämään korviaan.
Teleskooppi näki 1,3 miljardia tähteä
Alberto Caballero aloitti etsinnän käymällä läpi kaikki vuoden 1977 havainnon yhteydessä Wow!-signaalista kootut tiedot.
Big Ear -radioteleskoopissa, jolla signaali havaittiin, oli 103 metriä pitkä ja 33 korkea antenni ja heijastava ristikko, joka ohjasi radioaallot antenniin.
Matkalla ristikosta antenniin radioaallot kulkivat kaksiosaisen vahvistimen läpi.
Vuonna 1977 ei pystytty näkemään, kumman vahvistinosan kautta Wow!-signaali kulki. Siksi mahdollisia tähtitaivaan osia, joista on radioaallot voivat olla lähtöisin, on kaksi.
Tutkijoilla on siis tutkittavanaan kaksi kosmista heinäsuovaa.
Tähän asti voimakkain selittämätön kosminen radiosignaali havaittiin Yhdysvalloissa Ohion valtionyliopiston Big Ear -teleskoopilla.
Alberto Caballerolla on käytössä yksi työkalu, jota hänen kollegoillaan ei ollut vuonna 1977: Gaia-avaruusteleskooppi.
Euroopan avaruusjärjestön Esan Gaia-avaruusteleskooppi lähetettiin kiertoradalleen vuonna 2013. Sen jälkeen se on kuvannut 1,3 miljardia Linnunradan tähteä.
Caballero alkoi verrata Big Earin tunnistamia kahta tähtitaivaan aluetta Gaian tähtitietokantaan.
Hän aloitti Auringon kaltaisista tähdistä, koska monien tutkijoiden mukaan kehittyneitä sivilisaatioita syntyy todennäköisimmin Auringon kaltaisia tähtiä kiertäville planeetoille. Tosin toiset tutkijat ovat sitä mieltä, että etsintä kannattaisi suunnata nimenomaan Auringoa suurempiin – tai pienempiin – tähtiin. Toisaalta noin puolella Linnunradan Auringon kaltaisista tähdistä on arveltu olevan Maan kaltaisia kiertolaisia.
Niinpä Caballero päätti rajata etsintänsä tähtiin, joiden säde, pinnan lämpötila ja valo ovat samankaltaiset kuin Auringolla.
Maa ei ole välttämättä sopivin paikka elämälle maailmankaikkeudessa. Alberto Caballero, harrastajatähtitieteilijä
Tietokannan läpikäynti tuotti tulosta: Caballero löysi yhden tähden, joka vastasi kriteereitä.
Älykkäät avaruusolennot käyttävät vetyä
1 801 valovuoden päässä Maasta on tähti, jolle tähtitieteilijät ovat antaneet nimen 2MASS 19281982-2640123.
Sen säde on 99,7 prosenttia Auringon säteestä eli 696 000 kilometriä. Pintalämpötila noin 5 510 astetta, eli se on vain noin 10 prosenttia kuumempi kuin Aurinko. Valon kirkkaus poikkeaa Auringosta vain 0,0007 prosenttia.
Lisäksi tähti sijaitsee toisella niistä kahdesta alueesta, joilta Big Ear -teleskoopin vuonna 1977 vastaanottama Wow!-signaali on voinut tulla.
Jos halutaan selvittää, mistä – tai keneltä – Wow!-signaali on peräisin, kannattaa siis suunnata katse 2MASS 19281982-2640123:een.
Ratkaisu 45 vuotta vanhaan arvoitukseen
1. 72 sekuntia, jotka ällistyttivät maailmaa
Big Ear -teleskooppi vastaanotti vuonna 1977 sarjan radioaaltoja, jotka saivat nimen Wow!-signaali. Sen lähtöpaikka on jompikumpi kahdesta tähtitaivaan alueesta, joita teleskoopilla tuolloin havainnoitiin.
2. Gaia on kartoittanut 1,3 miljardia tähteä
Avaruusteleskooppi Gaia on kartoittanut 1,3 miljardia Linnunradan tähteä. Alberto Caballero kävi läpi Gaian kokoamasta tietokannasta ne kaksi tähtitaivaan aluetta, joita Big Ear havainnoi 45 vuotta sitten.
3. Kriteerit täyttävä tähti löytyi
Caballero etsi Gaian tietokannasta tähtiä, joiden kirkkaus, koko ja pintalämpötila ovat lähes samat kuin Auringon. Hän löysi yhden, joka täytti kaikki ehdot. Se on 2MASS 19281982-2640123.
Seuraava vaihe on käydä läpi 2MASS 19281982-2640123-tähden kiertolaiset. Siihen on nykyään olemassa sopivat laitteet, sillä tekniikka on kehittynyt huomattavasti siitä, mihin Big Ear pystyi 1970-luvulla.
Caballero on ollut yhteydessä muun muassa Breakthrough Listen -hankkeeseen, jossa kuunnellaan kosmisia radioaaltoja neljällä eri puolilla maapalloa sijaitsevalla radioteleskoopilla.
Caballero on myös haastatteluissa maininnut mahdollisuuden käyttää Etelä-Afrikkaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin suunnitteilla olevaa SKA eli Square Kilometre Array -radioteleskooppia, josta tulee maailman suurin.
Suuri kysymys on se, mitä tehdään sitten, jos 2MASS 19281982-2640123:n ympäriltä löytyy planeetta ja sieltä Wow!-signaalin lähettäjä. Miten voimme vastata vuoden 1977 viestiin niin, että meitä ymmärretään?
Tarvitaan yhteinen kieli, jotka muiden planeettojen asukkaat ymmärtävät. Sellainen saattaa olla olemassa.
Jo vuonna 1959 fyysikot Giuseppe Cocconi ja Philip Morrison esittivät teorian, että älykkäät avaruusolennot todennäköisimmin viestivät vedyn avulla, koska vety on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine.
Kun vetyatomin elektronien energiataso vaihtelee, se lähettää radioaaltoja, joiden taajuus on 1 420 megahertsiä ja aallonpituus 21 senttimetriä.
Tutkijoiden mukaan juuri tämä taajuus ja aallonpituus on se kanava, jolla vieraiden planeettojen kehittyneet sivilisaatiot todennäköisesti viestivät.
Tutkijoiden kanta on otettu sen verran tosissaan, että tämä taajuus on Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin IAU:n suosituksesta varattu tähtitieteelliseen havainnointiin. Taajuudella ei saa lähettää viestejä, jotta tähtitieteilijöiden havainnot eivät häiriinny.
Myös vuoden 1977 Wow!-signaali tuli nimenomaan 1 420 megahertsin taajuudella. Jos siis halutaan saada yhteys sen lähettäjään, kannattaa suunnata lähetin kohti 2MASS 19281982-2640123:a ja lähettää terveiset samalla taajuudella.
