Vielä 50 vuotta sitten planeettatutkijat pitivät Marsia elottomana ja kylmänä kiviaavikkona, jossa elämää ei ollut voinut syntyä koskaan.
Käsitys muuttui sen jälkeen, kun yhdysvaltalaiset Viking-luotaimet alkoivat lähettää Marsista kuvia vuonna 1976. Niistä kävi hyvin ilmi, että planeetalla oli ollut meriä, järviä ja jokia.
Siellä, missä esiintyy nestemäistä vettä, voi olla myös elämää, ja niinpä Mars alkoi kiinnostaa tutkijoita, jotka yrittävät löytää vastauksen yhteen tieteen perimmäisistä kysymyksistä: Onko elämää syntynyt muuallakin kuin Maassa?
Viking-pari on saanut paljon seuraajia. Luotainten lisäksi Marsia on tutkittu satelliiteilla ja mönkijöillä, ja monet löydöt vihjaavat, että punaisella planeetalla on todellakin esiintynyt elämää jossain muodossa. Ja ehkä sitä esiintyy vieläkin. Seuraavat viisi merkkipaalua kuvaavat hyvin, kuinka vaativaa elämän etsintä Marsista on.
1996: mikrobien kuvia
Etelämantereelta löydetyssä ALH 84001 -meteoriitissa on havaittu rakenteita, jotka muistuttavat kivettyneitä bakteereja.
Meteoriitti voi sisältää fossiileja
Kuinka löytö tehtiin?
Vuonna 1996 nousi kova kohu, kun Nasan tutkijat kertoivat löytäneensä ALH 84001 -nimisestä meteoriitista melko varmoja todisteita Marsissa syntyneestä elämästä.
Mitä paljastui?
Analyysin mukaan kivi oli muodostunut Marsissa neljä miljardia vuotta sitten märässä ympäristössä. Kivessä havaittiin kivettyneitä bakteereja muistuttavia rakenteita, erikoisia hiilipalloja ja magnetiittikiteitä, jotka saattoivat olla vain Marsin bakteerien aikaansaamia.
Mitä todistettiin?
Valtaosa tutkijoista uskoo nykyään, että ALH 84001:n mahdolliset elämän merkit joko johtuvat Maassa tapahtuneesta saastumisesta tai ovat epäorgaanista alkuperää.
2008: bakteerien ravinnonlähteitä
Mars-laskeutuja Phoenix löysi vuonna 2008 suoloja, joita bakteerit voisivat tai olisivat voineet hyödyntää.
Laskeutuja löysi bakteerien ruokaa
Kuinka löytö tehtiin?
Nasan Mars-laskeutuja Phoenix teki pieniä kaivauksia pohjoisella Vastitas Borealis -alangolla. Tavoitteena oli saada selville, piileekö Marsin pinnan alla jäätä.
Mitä paljastui?
Phoenix löysi jään lisäksi perkloorihapon suoloja, joita bakteerit voivat käyttää ravintonaan. Suolat voivat estää vettä jäätymästä –72 asteen lämpötilaan asti. Mahdollisille pieneliöille oli siis tarjolla nestemäistä vettä ja ravintoa.
Mitä todistettiin?
Tutkimusten mukaan Maan bakteerit eivät tule toimeen suolojen varassa Marsin olosuhteissa. On kuitenkin mahdollista, että Marsissa on kehittynyt kestävämpiä pieneliöitä.
2012: mahdollisia solujen jäännöksiä
Mars-mönkijä Curiosity liikkuu yhä Galen kraatterissa, jossa oli miljardeja vuosia sitten iso järvi.
Kraatteri sisältää elämän aineksia
Kuinka löytö tehtiin?
Nasan vuonna 2012 Marsiin laskeutunut mönkijä on löytänyt Galen kraatterista vihjeitä muinaisesta elämästä.
Mitä paljastui?
Kraatterissa on ollut iso järvi, ja mönkijän ottamissa porausnäytteissä on analyysien mukaan orgaanisia yhdisteitä, jotka muistuttavat rakenteeltaan bakteerien soluseinää. Lisäksi näytteet sisältävät maaöljyn ja -kaasun ainesosien kaltaisia aineita. Maaöljyä ja -kaasua on syntynyt etenkin merenpohjaan vajonneesta kuolleesta planktonista.
Mitä todistettiin?
Löytöjen katsotaan tukevan oletusta, jonka mukaan Marsin märkään menneisyyteen kuului myös elämän syntyminen. Niitä ei kuitenkaan ole arvioitu pitäväksi todisteeksi.
2015: arvoituksellista metaania
Kiertorataluotain Trace Gas Orbiter etsii Marsin kaasukehästä metaania, sillä kaasu voi paljastaa nykyeliöt.
Elämä voi selittää metaanihavainnon
Kuinka löytö tehtiin?
Curiosity-mönkijä on löytänyt metaanijälkiä, ja Esan satelliitti Trace Gas Orbiter jatkaa tutkimuksia.
Mitä paljastui?
Galen kraatterissa syntyneet arvoitukselliset metaanipäästöt voivat olla peräisin Marsin pinnan alta, mutta niiden aiheuttajiksi on arveltu myös eläviä metaanibakteereja, jotka ovat erityisen aktiivisia kesällä. Syynä siihen, että satelliitti ei ole havainnut metaania Marsin kaasukehässä, voi olla kaasun nopea hajoaminen.
Mitä todistettiin?
Näyttöä ei pidetä kovinkaan vahvana. Metaanimäärän pitäisi olla suurempi, jotta voitaisiin varmistua sen biologisesta alkuperästä.
2033: kaivattuja porausnäytteitä
Kuvan keskellä näkyvä porausnäyte voi todistaa vuonna 2033, että Marsissa on tai on ollut elämää.
Näytteiden odotetaan paljastavan totuuden
Kuinka löytö tehdään?
Nasan Mars-mönkijä Perseverance työskentelee Jezero-nimisessä kraatterissa, jossa oli järvi ja jokisuisto 3,5 miljardia vuotta sitten. Tarkoituksena on, että mönkijä poraa 43 näytettä.
Mitä odotetaan paljastuvan?
Perseverancen jokisuiston laidalta ottamat lietekivinäytteet sisältävät paljon orgaanisia aineita, jotka voivat olla biologista alkuperää. Mönkijä tekee nyt porauksia itse suistossa. Koska suistomaat kuhisevat Maassa elämää, toivotaan, että Jezeron näytteistä löydetään kivettyneitä pieneliöitä.
Mitä voidaan todistaa?
Marsin elämä. Nasa ja Esa suunnittelevat hanketta, jossa haetaan Marsista 30 porausnäytettä vuonna 2033.
Mars on ollut sininen planeetta monta kertaa
Pitkään uskottiin, että Mars on ollut 3,5 miljardia vuotta kylmä, eloton aavikko. Vanhaa käsitystä jouduttiin tarkistamaan, kun satelliititutkimukset paljastivat, että Marsin pinnnalla on esiintynyt useaan otteeseen vettä – ja siten ehkä myös elämää. Tutustu hämmästyttäviin tuloksiin täällä.