Maan kaltaiset eksoplaneetat ovat suuressa vaarassa jäädä omien tähtiensä kitaan. Tämä on tilanne ainakin niin sanotuissa kaksoistähtijärjestelmissä. Asia todetaan uudessa tutkimuksessa, joka on Italian astrofyysisen tutkimuslaitoksen INAFin käsialaa.
Neljäsosassa aurinkokuntia, joissa planeetat kiertävät kaksoistähteä, yksi planeetoista ajautuu ennen pitkää kiinni toiseen tähdistä. Näin tapahtuu siis paljon useammin kuin tähtitieteilijät ovat tähän asti arvelleet.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että joissakin kaksoistähtijärjestelmissä toisessa tähdessä paljon enemmän raskaita alkuaineita, kuten rautaa. Tähän asti syy siihen on ollut arvoitus.
Saattaa tietysti olla, että tähdet ovat jo syntyneet erilaisina, mutta tämäntyyppinen selitys aiheuttaa monenlaisia ongelmia, sillä kaksoistähtien oletetaan lähes aina kehittyneet samasta kaasupilvestä.
Useimmat kaksoistähtien puoliskoista ovat syntyneet yhtä aikaa samasta pöly- ja kaasupilvestä. Siksi niillä pitäisi olla samanlainen koostumus.
Onkin paljon todennäköisempää, että ero on syntynyt, kun toinen tähdistä on nielaissut Maan kaltaisen kiviplaneetan, joka on sisältänyt runsaasti raskaita alkuaineita.
Kuumat tähdet koekappaleina
Saadakseen selville, kuinka usein planeettojen nielemistä tapahtuu, tutkijat analysoivat 107:n keskenään lähes samanlaisen kaksoistähden koostumuksen. Tutkijat keskittyivät tähtiin, joiden pinta oli hieman kuumempi kuin Auringon eli pinnaltaan yli 6 500-asteisiin tähtiin.
Tämäntyyppinen tähti säilyttää nielaisemansa materiaalin uloimmassa kerroksessaan, minkä vuoksi mahdollisista metalleista voidaan saada viitteitä tähden valosta. Noin neljäsosassa kaksoistähdistä tutkijat havaitsivat ison eron raskaiden alkuaineiden määrissä.
Viileämmissä tähtipareissa ei havaittu samanlaista eroa. Syynä tähän on se, että planeettojen materiaali jakautuu viileämmissä tähdissä kaikkiin tähden kerroksiin, joten se "laimenee" huomattavasti, eikä sen olemassaolosta saada enää viitteitä tähden valosta.
Kiviplaneetasta peräisin oleva aine jää kuumassa tähdessä pintakerrokseen. Siksi siitä voidaan saada viitteitä tähden säteilemästä valosta.
Tähtien kyky nielaista planeettoja ei riipu niiden lämpötilasta. Tutkijoiden tulokset viittaavatkin siksi siihen suuntaan, että tähdet nielevät planeettoja noin neljäsosassa kaikista kaksoistähtijärjestelmistä ja juuri planeettojen ahmiminen on syy siihen, että tähtiparien tähdissä voi olla raskaita alkuaineita eri pitoisuuksina.
Jos tähdet olisivat syntyneet eri tavoin, samanlaista vaihtelua olisi havaittavissa sekä lämpimissä että viileissä kaksoistähdissä.
Aurinkoa ei vielä nälätä
Tutkijoiden tulokset koskevat vain kaksoistähtiä, mutta he painottavat sitä, että myös yksittäiset tähdet, kuten Aurinko, voivat nielaista planeettoja. Yksittäisten tähtien kohdalla ei vain voida tehdä vastaavia tutkimuksia, koska ei ole vastinparia, johon verrata.
Tähdet viihtyvät pareittain
Ei tarvitse silti pelätä, että Aurinko noin vain ryhtyisi syömäpuuhiin. Aurinkokunta on vakaa järjestelmä, eikä ole merkkejä siitä, että sisin planeetta Merkurius olisi vaarassa jäädä Auringon ahmaisemaksi – ainakaan ennen kuin Aurinko noin 4 miljardin vuoden päästä alkaa kuolinkamppailunsa ja paisuu punaiseksi jättiläiseksi.
Tuolloin Auringosta tulee niin suuri, että sen sisään jäävät sekä Merkurius että Venus – ja mahdollisesti myös Maa.
