Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

En superjord kredser om stjernen HD 85512

Superelinkelpoinen planeetta on elämälle parempi alusta kuin Maa

Galaktisessa naapurustossamme on 24 superelinkelpoista planeettaa, ja yhdellä niistä elämän edellytyksiä on erityisen paljon, jopa enemmän kuin Maassa.

ESO/M. Kornmesser

Kun ihminen etsii uutta kotia, tavoitteena on tavallisesti maiseman vaihdos, lisätilan hankkiminen tai parempi sijainti.

Tähtitieteilijät ovat tehneet saman kosmisilla asuntomarkkinoilla ja poimineet valikoimasta 24 eksoplaneettaa, jotka eivät vain täytä elinkelpoisuuden ehtoja vaan jotka voisivat tukea elämän olemassaoloa paremmin kuin maapallo.

Niin sanottujen superelinkelpoisten eksoplaneettojen löytyminen voi rajoittaa elämän etsintää maailmankaikkeudesta mutta myös laajentaa etsintää muihinkin planeettoihin kuin vain Maan kaksosiin.

Lämpimät, kosteat ja raskaat planeetat ovat elinkelpoisimpia

Washingtonin osavaltionyliopiston tähtitieteilijät ovat määritelleet planeetoille kriteerit, jotka tämänhetkisen tiedon mukaan tarjoavat parhaan perustan elämälle.

Kriteerit sopivat planeettoihin, jotka ovat verrattuna Maahan…

  • vanhempia, jotta elämän kehittymiselle planeetalla on ollut enemmän aikaa.
  • puolitoista kertaa raskaampia, jolloin planeetan painovoima pitää kaasukehän paremmin koossa.
  • keskimäärin viisi astetta lämpimämpiä, jolloin eläimillä ja kasveilla on paremmat olosuhteet.
  • ja joissa on sama kosteusprosentti kuin viidakossa, missä biodiversiteetti on suurinta.

Kriteerien pohjalta tutkijat kävivät läpi tietokannan, joka käsitti tunnetut yli 4 500 eksoplaneettaa, ja löysivät 24 planeettaa, jotka vastasivat vaatimuksia täysin tai osittain.

Planeetoista yksi – KOI 5715.01 – vastasi vaatimuksia parhaiten, ja se on tähtitieteilijöiden mukaan paras ehdokas superelinkelpoiseksi planeetaksi.

Superelinkelpoiset eksoplaneetat ja niiden sijainti elinkelpoisella vyöhykkeellä

KOI 5715.01 (punainen nuoli) on elämälle otollisin tunnettu planeetta, koska se kiertää niin sanottua K-tähteä. Planeetta on 5-8 miljardia vuotta vanha, ja se voi olla hieman lämpimämpi kuin Maa. Käyrä osoittaa, missä kohdassa tähtensä elinkelpoista vyöhykettä löydetyt 24 superelinkelpoista planeettaa sijaitsevat. X-akseli osoittaa etäisyyden tähteen AU-yksikköinä (yksi AU on Auringon ja Maan etäisyys), ja Y-akseli osoittaa tähden massan. Pisteiden koko ja värit kertovat planeetan säteen verrattuna Maahan, ja väri kertoo tähden lämpötilan.

© Dirk Schulze-Makuch et al.

Tutkimukset osoittavat myös, että ratkaisevaa on sopiva naapurusto. Auringon kaltaiset niin sanotut G-tähdet polttavat usein itsensä loppuun ennen kuin niitä kiertäville planeetoille ehtii kehittyä elämää.

Tähtitieteilijöiden mukaan etsintä kannattaa keskittää niin sanottuihin K-kääpiötähtiin, jotka ovat viileämpiä, hieman kevyempiä ja vähemmän kirkkaita kuin Aurinko mutta joiden elinikä toisaalta on 20-70 miljardia vuotta.

Pitkä elinikä kasvattaa elämän syntymisen todennäköisyyttä. Tutkijoiden mukaan tähtien olosuhteet tukevat elämää parhaiten 5-8 miljardin vuoden jälkeen. Aurinko ei ole vielä aivan puolivälissä oletettua elinaikaansa eli noin 10:tä miljardia vuotta.

Tutkimus muuttaa planeettajahdin suuntaa

Kaikki 24 kandidaattia sijaitsevat yli sadan valovuoden päässä Maasta, ja siksi niitä ei voida tutkia tarkasti edes Nasan tällä hetkellä planeettojen etsintään käyttämällä TESS-avaruusteleskoopilla.

Kun planeetta kulkee tähtensä editse, tähden kirkkaus himmenee, minkä TESS-teleskooppi rekisteröi. Nasa on löytänyt tällä tavalla uusia eksoplaneettoja. TESS ei kuitenkaan ole kyllin tehokas, jotta sillä voitaisiin saada selville tarkkaa tietoa eksoplaneettojen kaasukehästä.

Lista voi kuitenkin toimia tulevien avaruusteleskooppien, kuten James Webbin, Habexin ja Luvoirin, työn lähtökohtana.

Tutkimuksessa tullaan siihen tulokseen, että superelinkelpoiset planeetat kaipaavat enemmän huomiota kuin Maata täsmälleen muistuttavat planeetat.

© SETI Institute/JPL-Caltech/NASA

Kemia kertoo elämästä

Tulevilla Habex- ja Luvoir-teleskoopeilla on aurinkosuoja, jonka takaa ne voivat tarkkailla kiviplaneettoja. Planeetan heijastamasta valosta selviää kaasukehän koostumus ja se, onko planeetalla elämää.

  • © Shutterstock

    Vesihöyry

    Vesihöyry (H2O) kaasukehässä voi viitata meriin ja elämän perusteisiin.

  • © Shutterstock

    Happi ja otsoni

    Happi (O2) ja otsoni (O3) voivat olla peräisin levien, kasvien ja bakteerien fotosynteesistä.

  • © Shutterstock

    Metaani

    Metaania (CH4) synnyttävät pääasiassa elävät organismit, kuten bakteerit.

  • © Shutterstock

    Hiilidioksidia

    Hiilidioksidia (CO2) syntyy eläinten hengityksessä, tai sen alkuperä voi olla tulivuori.

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota