En superjord kredser om stjernen HD 85512

Superelinkelpoinen planeetta on elämälle parempi alusta kuin Maa

Galaktisessa naapurustossamme on 24 superelinkelpoista planeettaa, ja yhdellä niistä elämän edellytyksiä on erityisen paljon, jopa enemmän kuin Maassa.

Galaktisessa naapurustossamme on 24 superelinkelpoista planeettaa, ja yhdellä niistä elämän edellytyksiä on erityisen paljon, jopa enemmän kuin Maassa.

ESO/M. Kornmesser

Kun ihminen etsii uutta kotia, tavoitteena on tavallisesti maiseman vaihdos, lisätilan hankkiminen tai parempi sijainti.

Tähtitieteilijät ovat tehneet saman kosmisilla asuntomarkkinoilla ja poimineet valikoimasta 24 eksoplaneettaa, jotka eivät vain täytä elinkelpoisuuden ehtoja vaan jotka voisivat tukea elämän olemassaoloa paremmin kuin maapallo.

Niin sanottujen superelinkelpoisten eksoplaneettojen löytyminen voi rajoittaa elämän etsintää maailmankaikkeudesta mutta myös laajentaa etsintää muihinkin planeettoihin kuin vain Maan kaksosiin.

Lämpimät, kosteat ja raskaat planeetat ovat elinkelpoisimpia

Washingtonin osavaltionyliopiston tähtitieteilijät ovat määritelleet planeetoille kriteerit, jotka tämänhetkisen tiedon mukaan tarjoavat parhaan perustan elämälle.

Kriteerit sopivat planeettoihin, jotka ovat verrattuna Maahan…

  • vanhempia, jotta elämän kehittymiselle planeetalla on ollut enemmän aikaa.
  • puolitoista kertaa raskaampia, jolloin planeetan painovoima pitää kaasukehän paremmin koossa.
  • keskimäärin viisi astetta lämpimämpiä, jolloin eläimillä ja kasveilla on paremmat olosuhteet.
  • ja joissa on sama kosteusprosentti kuin viidakossa, missä biodiversiteetti on suurinta.

Kriteerien pohjalta tutkijat kävivät läpi tietokannan, joka käsitti tunnetut yli 4 500 eksoplaneettaa, ja löysivät 24 planeettaa, jotka vastasivat vaatimuksia täysin tai osittain.

Planeetoista yksi – KOI 5715.01 – vastasi vaatimuksia parhaiten, ja se on tähtitieteilijöiden mukaan paras ehdokas superelinkelpoiseksi planeetaksi.

Superelinkelpoiset eksoplaneetat ja niiden sijainti elinkelpoisella vyöhykkeellä

KOI 5715.01 (punainen nuoli) on elämälle otollisin tunnettu planeetta, koska se kiertää niin sanottua K-tähteä. Planeetta on 5-8 miljardia vuotta vanha, ja se voi olla hieman lämpimämpi kuin Maa. Käyrä osoittaa, missä kohdassa tähtensä elinkelpoista vyöhykettä löydetyt 24 superelinkelpoista planeettaa sijaitsevat. X-akseli osoittaa etäisyyden tähteen AU-yksikköinä (yksi AU on Auringon ja Maan etäisyys), ja Y-akseli osoittaa tähden massan. Pisteiden koko ja värit kertovat planeetan säteen verrattuna Maahan, ja väri kertoo tähden lämpötilan.

© Dirk Schulze-Makuch et al.

Tutkimukset osoittavat myös, että ratkaisevaa on sopiva naapurusto. Auringon kaltaiset niin sanotut G-tähdet polttavat usein itsensä loppuun ennen kuin niitä kiertäville planeetoille ehtii kehittyä elämää.

Tähtitieteilijöiden mukaan etsintä kannattaa keskittää niin sanottuihin K-kääpiötähtiin, jotka ovat viileämpiä, hieman kevyempiä ja vähemmän kirkkaita kuin Aurinko mutta joiden elinikä toisaalta on 20-70 miljardia vuotta.

Pitkä elinikä kasvattaa elämän syntymisen todennäköisyyttä. Tutkijoiden mukaan tähtien olosuhteet tukevat elämää parhaiten 5-8 miljardin vuoden jälkeen. Aurinko ei ole vielä aivan puolivälissä oletettua elinaikaansa eli noin 10:tä miljardia vuotta.

Tutkimus muuttaa planeettajahdin suuntaa

Kaikki 24 kandidaattia sijaitsevat yli sadan valovuoden päässä Maasta, ja siksi niitä ei voida tutkia tarkasti edes Nasan tällä hetkellä planeettojen etsintään käyttämällä TESS-avaruusteleskoopilla.

Kun planeetta kulkee tähtensä editse, tähden kirkkaus himmenee, minkä TESS-teleskooppi rekisteröi. Nasa on löytänyt tällä tavalla uusia eksoplaneettoja. TESS ei kuitenkaan ole kyllin tehokas, jotta sillä voitaisiin saada selville tarkkaa tietoa eksoplaneettojen kaasukehästä.

Lista voi kuitenkin toimia tulevien avaruusteleskooppien, kuten James Webbin, Habexin ja Luvoirin, työn lähtökohtana.

Tutkimuksessa tullaan siihen tulokseen, että superelinkelpoiset planeetat kaipaavat enemmän huomiota kuin Maata täsmälleen muistuttavat planeetat.

© SETI Institute/JPL-Caltech/NASA

Kemia kertoo elämästä

Tulevilla Habex- ja Luvoir-teleskoopeilla on aurinkosuoja, jonka takaa ne voivat tarkkailla kiviplaneettoja. Planeetan heijastamasta valosta selviää kaasukehän koostumus ja se, onko planeetalla elämää.