Useiden – sekä Maassa että avaruudessa sijaitsevien – teleskooppien havainnot ovat johtaneet seitsemän uuden Maan kaltaisen planeetan löytymiseen. Yksi havaintoja tehneistä teleskoopeista on ESO:n La Silla -observatorion TRAPPIST-South-teleskooppi.

© ESO/M. Kornmesser/spaceengine.org

Nasa paljasti hämmästyttävän löydön: 7 uutta Maata muistuttavaa planeettaa

Tähtitieteilijät ovat löytäneet uuden planeettajärjestelmän, johon kuuluu seitsemän Maan kaltaista planeettaa. Niistä kolme sijaitsee elämälle suotuisalla vyöhykkeellä, joten niillä voi esiintyä sulana lainehtivia meriä, todettiin Nasan lehdistötilaisuudessa.

”Tämä on iso juttu. Emme ole löytäneet vain yhtä vaan kaikkiaan seitsemän Maata muistuttavaa planeetaa. Lisäksi ne sijaitsevat järjestelmässä, joka ei ole kovin kaukana, joten meillä on mahdollisuus tutkia niitä tarkemmin”, toteaa Maria Hjort tanskalaisen Aarhusin yliopiston astrofysiikan keskuksesta (Stellar Astrophysics Centre).

Nasa kertoo parhaillaan lehdistötilaisuudessaan seitsemän Maata muistuttavan planeetan löytymisestä. Planeetoista kolme sijaitsee elämälle suotuisalla vyöhykkeellä, joten niillä voi esiintyä vettä ja siten mahdollisesti myös elämää.

Seuraa lehdistötilaisuutta tästä.

Suurin tähänastisista

© ESO/O. Furtak

Löytö on merkittävä, sillä kyseessä on suurin tunnettu määrä Maata muistuttavia planeettoja, jotka kaikki kiertävät samaa tähteä. Kyse on kaiken lisäksi myös tähän asti suurimmasta määrästä saman järjestelmän eksoplaneettoja, jotka ovat elämänvyöhykkeellä ja joilla voi siten olla nestemäistä vettä.

Löytö saa monet alan tutkijat innostumaan.

Heidän joukossaan on tohtorikoulutettava Maria Hjort, joka tutkii eksoplaneettoja tanskalaisen Aarhusin yliopiston astrofysiikan keskuksessa.

Hänen mielestään uusi planeettajärjestelmä ja viime elokuussa havaittu Proxima B -kallioplaneetta ovat pitkään aikaan merkittävimmät tapahtumat eksoplaneettatutkimuksessa.

Maan kokoinen

© NASA

Samaa mieltä on Kööpenhaminan yliopiston planeettatutkimuksen lehtori Lars A. Buchhave.

”On mielenkiintoista, että yhdestä järjestelmästä on löydetty niin monta pientä planeettaa, joista osa saattaa sijaita elinkelpoisella vyöhykkeellä. Niillä voi siis esiintyä nestemäistä vettä”, toteaa Buchhave.

Hän selittää, että tutkijoilla on jo käsitys planeettojen massasta, koosta ja kiertoajoista, mutta vielä ei tiedetä, onko planeetoilla kaasukehä, ja jos on, sisältääkö se happea.

Toiveita elämästä

Buchhave ja Hjort eivät uskallakaan arvailla, onko planeetoilla elämän edellytyksiä, ennen kuin kaasukehää on tutkittu.

Se saattaa onnistua lokakuussa 2018, kun maailman suurin avaruusteleskooppi, James Webb, laukaistaan avaruuteen.

Buchhave on kuitenkin toiveikas.

”Universumissa on satojatuhansia miljardeja miljardeja tähtiä, ja monilla niistä on ympärillään planeettoja. Minusta olisi todella omituista, jos Maa olisi ainoa paikka, jonne on muodostunut elämää”, hän sanoo.