Melkein 5 500 valovuoden päässä Maasta sijaitsevasta aurinkokunnasta on löydetty valtava kuu 99 prosentin varmuudella.
Oletettu löytö on vasta toinen laatuaan.
Tutkijat toivovat, että uusi kuututtavuus valaisee paitsi sitä, kuinka muiden aurinkokuntien kuut ja planeetat ovat syntyneet, myös sitä, millä tavalla Maa ja sen naapuriplaneetat ovat muodostuneet.
Kookas kuu kiertää jättiläisplaneettaa
Kuuksi arvellulle kappaleelle on annettu nimeksi Kepler-1708 b-i. Se vaikuttaa Neptunuksen pienoisversiolta, joka kiertää Jupiteria muistuttavaa planeettaa. Löydön tehneiden tutkijoiden raportissaan esittämä kuvaus perustuu siihen, että kuuehdokkaan massa on suuri ja säde pieni – vaikka se on todennäköisesti monta kertaa Maata isompi.
Toisen aurinkokunnan kuuta eli eksokuuta koskeva löytö odottaa vielä varmistusta. Jatkotutkimusten on määrä paljastaa, onko kiertolainen todella olemassa.
Yhdysvaltalaisessa Columbian yliopistossa on kammattu tutkimusaineistoa, jonka avaruusteleskooppi Kepler välitti vuosina 2009–2018. Se seurasi noin 150 000 tähden kirkkaudessa tapahtuvia muutoksia.
Kepler-aineiston ansiosta on löydetty ainakin 2 600 eksoplaneetta. Ensimmäinen löytö tehtiin kuitenkin jo vuonna 1992.
Eksokuiden etsintä on sen sijaan vielä lapsenkengissä. Mahdollisesta kuulöydöstä kertonut tutkimusryhmä oli asialla silloinkin, kun eksokuun jäljille päästiin ensimmäisen kerran viisi vuotta sitten.
Eksokuissa voi piillä elämää ja tietoa
Astrofyysikot etsivät kuita toisista aurinkokunnista kahdesta syystä:
- Niissä esiintyy kaikkein todennäköisimmin elämää.
- Ne voivat valaista planeettojen ja kuiden syntytapaa.
Kepler-1708 b-i -kuussa on tuskin voinut syntyä elämää kaasukehän ominaisuuksien vuoksi.
Kuu kiertää planeettaa, joka
- on nimetty Kepler-1708:ksi tähtitieteen uranuurtajiin kuuluvan Johannes Keplerin mukaan.
- on löydetty eksokuiden etsintähankkeessa.
- kiertää tähteä 1,6 kertaa niin kaukana kuin Maa Aurinkoa.
- tekee täyden kierroksen tähden ympäri kahdessa vuodessa.
- kuuluu kylmiin kaasujättiläisiin, koska se koostuu enimmäkseen kylmistä kaasuista.
- on massaltaan noin neljä kertaa Jupiterin kokoinen.
- on säteeltään noin kymmenen kertaa Maan kokoinen.
Tutkijat uskovat, että he saavat kuukummajaisesta lisää tietoa planeettojen ja kuiden muodostumistavasta.
Nykyään tutkijoiden enemmistö kannattaa teoriaa, jonka mukaan muutkin aurinkokunnat kuin omamme ovat syntyneet kiertävästä kaasu- ja pölypilvestä. Tähti, kuten Aurinko, on muodostunut ensin ja myöhemmin se on saanut kiertolaisia: planeettoja, kuita ja muita taivaankappaleita. Kokonaisuutta on pitänyt koossa painovoima, kun osaset ovat vetäneet ja työntäneet toisiaan.
Kuista on tullut palapelin erikoisuuksia, sillä kuu on vuorovaikutuksessa sen planeetan kanssa, jota se kiertää. Siksi sellaiset eksokuut kuin Kepler-1708 b-i voivat auttaa tutkijoita tarkentamaan kuiden ja planeettojen syntyä koskevia teorioitaan.
Eksokuu horjuttaa luottamusta
Kuiden muodostumista koskevat teoriat voidaan jakaa kolmeen pääryhmään:
- Törmäysmalli – suuri kappale osuu planeettaan ja iskun irrottamista kappaleista muodostuu kiertolainen, jonka planeetta vangitsee painovoimallaan. Todennäköisesti Kuu on syntynyt näin.
- Pilvimalli – kiertolainen tiivistyy pilven sisältämistä aineista planeetan tavoin.
- Sieppausmalli – suuri kappale tulee planeetan lähelle ja joutuu planeetan painovoimakentän vangiksi.
Koon ja massan vuoksi vaikuttaa epätodennäköiseltä, että Kepler-1708 b-i on syntynyt jommallakummalla ensiksi mainitulla tavalla.
Tutkijoiden mukaan sieppausmalli on paras selitysvaihtoehto, vaikka kuun koko ja lyhyt kiertoaika (vain 4,5 vuorokautta) eivät ainakaan vahvista tutkijoiden uskoa sen paikkansapitävyyteen.
Ja juuri tästä syystä astrofyysikot haluavat löytää lisää kuita. Luultavasti löydöt tuovat mukanaan uusia ongelmia, mutta tutkijat odottavat, että ne tarkentavat ennen pitkää maailmankaikkeutta koskevia teorioita.