Kapinalliset planeetat rikkovat tähtitieteen sääntöjä
Takaperin, kaltevasti ja kieroon. Eksoplaneetat kiertävät emotähtiään mitä kummallisimmilla tavoilla, jotka eivät lainkaan noudata tähtitieteilijöiden laatimia lakeja planeettojen kiertoradoista.
Galaksimme muissa aurinkokunnissa on runsaasti eksoplaneettoja, joiden kiertotapa ei noudata mitään tähtitieteen oppikirjojen esittämiä lakeja.
Aurinkokunnassa vallitsee rauha ja järjestys. Planeetat kiertävät Aurinkoa siististi pyöreähköjä ratojaan pitkin samaan suuntaan, lähes samassa ratatasossa.
Tähtitieteilijöiden teorioiden mukaan muiden planeettakuntien pitäisi olla aivan yhtä säännönmukaisia kuin Aurinkokunta, koska ne kaikki ovat syntyneet litteästä pöly- ja kaasukiekosta, jossa on samaan suuntaan pyörivä nuori tähti.
Galaksimme muissa kolkissa vallitsevat kuitenkin villin lännen lait: planeetat saattavat kiertää tähtiään täysin kaoottisia ratoja pitkin.
Esimerkiksi HD 80606b -eksoplaneetalla on soikea kiertorata, missä planeetan pisin etäisyys tähteen on moninkertainen lyhimpään verrattuna.
Kiertoradan toisessa päässä planeetta on yhtä kaukana tähdestään kuin Maa Auringosta – mutta toisessa ääripäässä se on yhtenä päivänä aivan lähellä tähteään ja sen lämpötila kohoaa 800 astetta.
Nyt tähtitieteilijöillä on uusi teoria, joka voi selittää, miksi eksoplaneetat eivät noudata vakiintuneita lakeja ja oletuksia.
Kohtaaminen muuttaa ratoja
Nuoruudessaan kaoottiset planeettakunnat ovat mahdollisesti olleet yhtä hyvässä järjestyksessä kuin Aurinkokuntakin. Sitten kaksi valtavaa kaasuplaneettaa on sattunut radoillaan niin lähelle toisiaan, että ne ovat hipaisseet toisiaan ja lähes törmänneet yhteen.
Kaasuplaneettojen molemminpuolinen painovoimavaikutus on sysännyt ne aivan uusille erikoisille radoille. Siten nämä jättiplaneetat ovat voineet muuttaa myös järjestelmän pienempien planeettojen sijaintia.
Joissakin lakeja noudattamattomissa aurinkokunnissa planeetat kiertävät vinossa tähden päiväntasaajaan nähden tai aurinkokunnan yleistä liikesuuntaa vastaan.