Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Eksoplaneetta on kaasujättiläisen paljas ydin

Ensimmäistä kertaa tähtitieteilijät ovat löytäneet planeetan, joka voi paljastaa, mitä Neptunuksen, Jupiterin ja Saturnuksen kaltaisten kaasuplaneettojen sisällä piilee.

Mark Garlick/University of Warwick

Englannissa Warwickin yliopiston tutkijat ovat löytäneet eksoplaneetan, joka ei muistuta mitään Aurinkunnassa olevaa planeettaa. Se ei ole tyypillinen kiviplaneetta eikä kaasuplaneetta vaan jonkinlainen niiden yhdistelmä.

Eksoplaneetta, joka on saanut nimen TOI 849 b, kiertää Auringon kaltaista planeettaa 734 valovuoden päässä Maasta. Sen kiertorata kulkee niin lähellä tähteä, että sen vuosi kestää vain 18 Maan tuntia ja lämpötila sen pinnalla on yli 1500 °C.

Planeetta on 3,5 kertaa niin suuri kuin Maa, ja se painaa 39 kertaa niin paljon, joten tutkijat ovat varmoja siitä, että se koostuu kivestä.

Hiljattain havaittu kiviplaneetta, jolla ei ole kaasukehää, kiertää niin lähellä tähteään, että sen vuosi kestää vain 18 tuntia.

© ESO

Tutkijoiden suureksi hämmästykseksi planeetalla ei ole juuri lainkaan kaasukehää. Jos se olisi kehittynyt niin kuin Aurinkokunnan planeetat, sen painovoima olisi kerännyt planeetan ympärille paksun kaasukehän ja saanut sen muistuttamaan esimerkiksi Neptunusta, joka painaa puolet uuden planeetan painosta.

Kaksi selitystä kaasun häviämiselle

Tutkijoiden paras selitys on se, että eksoplaneetta on aikoinaan ollut kaasuplaneetta mutta kaasu on haihtunut. Se on voinut tapahtua kahdella eri tavalla: joko tähden tuottama kuumuus on haihduttanut kaasukehän tai sitten planeetta on menettänyt sen törmäyksessä toiseen planeettaan.

Jos TOI 849 b on kaasuplaneetan jäännös, se antaa tähtitieteilijöille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia, millainen Aurinkokunnan kaasuplaneettojen rakenne on.

© Diego Barucco/Alamy/ImageSelect

3 faktaa kaasuplaneetoista

Kaasukehä: Kaasuplaneetoilla ei ole kiinteää pintaa, vaan ne koostuvat enimmäkseen vety- ja heliumkaasukehästä.

Syvät kerrokset: Kaasukehän alla on nestemäinen kerros ja esimerkiksi Neptunuksella on paksu kerros vesi- ja metaanijäätä.

Ydin: Tiedämme vain vähän kaasuplaneettojen ytimestä. Ne voivat koostua kivestä, raudasta, jäästä tai metallivedystä.

Vuosikymmeniä on oletettu, että kaasuplaneettojen paksun kaasukehän alla on kiinteä kivinen ydin, mutta viime aikoina asiaa on alettu epäillä.

Jupiteria kiertävä Juno-satelliitti on mitannut planeetan painovoimaa, ja mittaustulokset viittaavat epämääräiseen ytimeen, jolla ei ole selkeää rajaa ulompiin nestemäisiin ja kaasumaisiin kerroksiin.

Lue myös:

Eksoplaneetat

Avaruudesta löytyi Maan ja Auringon kopio

3 minuuttia
Eksoplaneetat

ENSI KERTA: Tutkijat todistivat planeetan syntyä

2 minuuttia
Eksoplaneetat

Täällä sataa timantteja

2 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota