Shutterstock
Exoplaneter i rummet

50 kaikkiaan 5 000 tunnetusta eksoplaneetasta voi olla eläviä

Useimmat löydetyistä eksoplaneetoista ovat aivan erilaisia kuin maapallo, ja tähtien Maan kaltaisistakin kiertolaisista vain pieni osa on elinkelpoisia. Ehkä sadasosassa tunnetuista eksoplaneetoista voi esiintyä elämää.

Vielä 30 vuotta sitten ei tiedetty varmasti, onko muilla tähdillä kuin Auringolla planeettoja ympärillään. Uusi teleskooppisukupolvi on valaissut asiaa hyvin.

Nykyään tunnetaan jo 5 000 eksoplaneettaa ja voidaan olettaa, että useimmilla tähdillä on ainakin yksi kiertolainen.

Maan ulkopuolisen elämän etsinnöissä on keskitytty tietysti planeettoihin, joilla vallitsevat samankaltaiset olosuhteet kuin maapallolla. Parhaat mahdollisuudet elämän kehitykselle tarjoavat Maan kokoisten kiviplaneettojen lisäksi supermaapallot, joiden massa on jopa kymmenen kertaa Maan massa.

Elävän eksoplaneetan pinnalla pitää esiintyä nestemäistä vettä. Siksi etäisyys tähteen ei saa olla liian lyhyt eikä liian pitkä. Tähän mennessä on löydetty 21 Maan kaltaista planeettaa ja 38 supermaapalloa, jotka täyttävät vaatimuksen.

Vain löytämistään odottavia elinkelpoisia planeettoja on taatusti paljon enemmän. Niitä voi piillä eri puolilla Linnunrataa satoja miljoonia.

KIVIPLANEETAT

Jämförelse med jorden
© Shutterstock

187 Maan kaltaista

Tyyppi: 4 prosenttia tunnetuista eksoplaneetoista on suunnilleen maapallon kokoisia kappaleita, joilla on ilmeisesti kiven ympäröimä metalliydin. Niiden pinta voi jakautua mantereisiin ja meriin.

Koko: Läpimitta on enintään 1,25 kertaa Maan halkaisija ja massa on enintään kolme kertaa Maan massa.

Sopivuus elämälle: Tähteä ympäröivän elämänvyöhykkeen Maan kaltaisilla kiviplaneetoilla voi esiintyä elämää, kun kaasukehä on oikeanlainen.

SUPERMAAPALLOT

Superjordar – större än jorden
© Shutterstock

1 572 supermaapalloa

Tyyppi: 31 prosenttia eksoplaneetoista on Maata suurempia mutta Neptunusta pienempiä. Nämä supermaapallot voivat olla Maata muistuttavia kiviplaneettoja, mutta osa niistä on vetisiä valtameriplaneettoja tai kaasukääpiöitä.

Koko: Läpimitta on 1,25–2 kertaa Maan halkaisija ja massa 3–10 kertaa Maan massa.

Sopivuus elämälle: Kun kaasukehä ei ole liian tiheä, supermaapallolla voi esiintyä elämää esimerkiksi valtameressä.

JÄÄJÄTTILÄISET

Exoplaneter minder om Neptun og Uranus
© Shutterstock

1 767 Neptunuksen kaltaista

Tyyppi: 35 prosenttia eksoplaneetoista muistuttaa Uranusta ja Neptunusta – etenkin kooltaan. Niillä voi olla metalli- ja kiviydin, metaani-, vesi- ja ammoniakkivaippa ja enimmäkseen vedystä ja heliumista koostuva kaasukehä.

Koko: Läpimitta on 2–6 kertaa Maan halkaisija ja massa on 10–40 kertaa Maan massa.

Sopivuus elämälle: Tiheän kaasukehän paine on niin suuri, että elämää voi tuskin esiintyä.

KAASUPLANEETAT

Exoplaneter som är gasjättar
© Shutterstock

1 512 kaasujättiläistä

Tyyppi: 30 prosenttia eksoplaneetoista on sellaisia kaasujättiläisiä kuin Saturnus ja Jupiter. Ne koostuvat enimmäkseen vedystä ja heliumista, jotka ovat planeetan sisällä nestemäisessä olomuodossa suuren paineen takia.

Koko: Läpimitta on yli kuusi kertaa Maan halkaisija ja massa yli 40 kertaa Maan massa.

Sopivuus elämälle: Elämää tuskin syntyy planeetoilla, joilla ei ole kiinteää pintaa eikä nestemäistä vettä. Kaasujättiläisillä voi olla kuitenkin isoja kuita, joilla vallitsevat elämälle suotuisammat olosuhteet.

Elämää metsästetään eksoplaneetoilta

James Webb teleskopet
© NASA-GSFC/Adriana M. Gutierrez/CI Lab/Shutterstock

Tähän mennessä löydetyt 5 000 eksoplaneettaa ovat yhä tuntemattomia maailmoja, sillä niistä on nähty kirjaimellisesti vain varjo. Webb-teleskoopin odotetaan kirkastavan kuvaa, sillä se voi nerokkaasti paljastaa elämän merkkejä planeettojen kaasukehästä. Katso, kuinka se toimii, täältä.