Avaruudessa vilisee eksoplaneettoja

Eksoplaneetta on planeetta, joka radallaan kiertää muuta tähteä kuin Aurinkoa. Ensimmäinen eksoplaneetta havaittiin vuonna 1995, ja se sai nimen 51 Pegasi b. Sittemmin tutkijat ovat löytäneet peräti 4 687 eksoplaneettaa. Niiden joukossa ovat Kepler-16b, joka kiertää kahta tähteä, sekä Kepler-22b ja Kepler-186f, jotka molemmat ovat niin sanotulla elinkelpoisella vyöhykkeellä. Lisäksi tutkijat ovat löytäneet tuhansia taivaankappaleita, jotka myös saattavat olla eksoplaneettoja. Niiden statusta ei kuitenkaan ole vielä määritetty lopullisesti. Lähde löytöretkelle artikkeleihimme ja opi lisää siitä, miten eksoplaneettoja ja vierasta elämää etsitään avaruudesta.

Onko eksoplaneetoilla elämää?

Eksoplaneetat kuuluvat vieraisiin aurinkokuntiin, ja koska ne ovat hyvin kaukana, tutkijoiden on vaikea selvittää, onko niillä elämää. Jos eksoplaneetta kiertää tähteään elinkelpoisella vyöhykkeellä, elämälle on hyvät mahdollisuudet. Elinkelpoinen vyöhyke – niin sanottu kultakutrivyöhyke – on sellainen tähteä ympäröivä alue, jossa on oikeat edellytykset meidän tuntemamme kaltaiselle elämälle. Yksi edellytyksistä on se, että lämpötila mahdollistaa veden esiintymisen nestemäisessä muodossa.

Vaikka eksoplaneetta olisikin elinkelpoisella vyöhykkeellä, ei ole mitään takeita siitä, että siellä silti olisi elämää. Esimerkiksi Venus kiertää Aurinkoa elinkelpoisella vyöhykkeellä, mutta kaasukehän suuren hiilidioksidimäärän vuoksi planeetan pinta on Aurinkokunnan kuumin – ja siksi planeetta on kaikkea muuta kuin elämälle suotuisa.

On myös mahdollista, että elämää syntyy jollain muulla kuin Maasta tunnetulla tavalla. Ehkä vesi ja happi eivät olekaan välttämättömiä kaikille universumin olioille.

Teleskoopit etsivät eksoplaneettoja

Tutkijat arvelevat, että maailmankaikkeudessa on useita miljardeja eksoplaneettoja – ja että yhä tehokkaammilla avaruusteleskoopeilla niistä löydetään tulevaisuudessa yhä useampia. Tässä on kaksi teleskooppia, joilta tutkijat odottavat merkittäviä tuloksia.

Avaruusteleskooppi TESS

TESS, ”Transiting Exoplanet Survey Satellite”, laukaistiin avaruuteen 2018. Sen tavoitteena on tutkia, voidaanko 200 000 taivaankappaletta, jotka kiertävät vieraita tähtiä, luokitella eksoplaneetoiksi. Tutkijat toivovat TESSin löytävän ainakin 300 Maata muistuttavaa planeettaa.
TESS on jo löytänyt AU Mic -kääpiötähden ja sitä kiertävän AU Mic b -eksoplaneetan. Järjestelmä on erikoinen, koska AU Mic -tähden ikä on vain noin sadasviideskymmenesosa Auringon iästä ja AU Mic b kiertää erittäin lähellä tähteään.

Avaruusteleskooppi James Webb

Webb-teleskooppi aiotaan laukaista avaruuteen vuonna 2021. Teleskooppi on saanut nimensä James E. Webbin mukaan, joka oli Nasan johtaja ja joka oli perustamassa muun muassa Apollo-hanketta. Webb-teleskooppi korvaa Hubble-teleskoopin, joka vuosikymmenien ajan on välittänyt meille tietoa maailmankaikkeudesta ja eksoplaneetoista.
James Webb -teleskooppi on niin tehokas, että se pystyy muun muassa analysoimaan eksoplaneettojen kaasukehien koostumusta. Tutkijat toivovat siksi, että Webb voi havaita elämää vieraista maailmoista.

Sivu 1 / 4