Eksoplaneetat

Avaruudessa vilisee eksoplaneettoja

Eksoplaneetta on planeetta, joka radallaan kiertää muuta tähteä kuin Aurinkoa. Ensimmäinen eksoplaneetta havaittiin vuonna 1995, ja se sai nimen 51 Pegasi b. Sittemmin tutkijat ovat löytäneet peräti 4 687 eksoplaneettaa. Niiden joukossa ovat Kepler-16b, joka kiertää kahta tähteä, sekä Kepler-22b ja Kepler-186f, jotka molemmat ovat niin sanotulla elinkelpoisella vyöhykkeellä. Lisäksi tutkijat ovat löytäneet tuhansia taivaankappaleita, jotka myös saattavat olla eksoplaneettoja. Niiden statusta ei kuitenkaan ole vielä määritetty lopullisesti. Lähde löytöretkelle artikkeleihimme ja opi lisää siitä, miten eksoplaneettoja ja vierasta elämää etsitään avaruudesta.

Onko eksoplaneetoilla elämää?

Eksoplaneetat kuuluvat vieraisiin aurinkokuntiin, ja koska ne ovat hyvin kaukana, tutkijoiden on vaikea selvittää, onko niillä elämää. Jos eksoplaneetta kiertää tähteään elinkelpoisella vyöhykkeellä, elämälle on hyvät mahdollisuudet. Elinkelpoinen vyöhyke – niin sanottu kultakutrivyöhyke – on sellainen tähteä ympäröivä alue, jossa on oikeat edellytykset meidän tuntemamme kaltaiselle elämälle. Yksi edellytyksistä on se, että lämpötila mahdollistaa veden esiintymisen nestemäisessä muodossa.

Vaikka eksoplaneetta olisikin elinkelpoisella vyöhykkeellä, ei ole mitään takeita siitä, että siellä silti olisi elämää. Esimerkiksi Venus kiertää Aurinkoa elinkelpoisella vyöhykkeellä, mutta kaasukehän suuren hiilidioksidimäärän vuoksi planeetan pinta on Aurinkokunnan kuumin – ja siksi planeetta on kaikkea muuta kuin elämälle suotuisa.

On myös mahdollista, että elämää syntyy jollain muulla kuin Maasta tunnetulla tavalla. Ehkä vesi ja happi eivät olekaan välttämättömiä kaikille universumin olioille.

Teleskoopit etsivät eksoplaneettoja

Tutkijat arvelevat, että maailmankaikkeudessa on useita miljardeja eksoplaneettoja – ja että yhä tehokkaammilla avaruusteleskoopeilla niistä löydetään tulevaisuudessa yhä useampia. Tässä on kaksi teleskooppia, joilta tutkijat odottavat merkittäviä tuloksia.

Avaruusteleskooppi TESS

TESS, ”Transiting Exoplanet Survey Satellite”, laukaistiin avaruuteen 2018. Sen tavoitteena on tutkia, voidaanko 200 000 taivaankappaletta, jotka kiertävät vieraita tähtiä, luokitella eksoplaneetoiksi. Tutkijat toivovat TESSin löytävän ainakin 300 Maata muistuttavaa planeettaa.
TESS on jo löytänyt AU Mic -kääpiötähden ja sitä kiertävän AU Mic b -eksoplaneetan. Järjestelmä on erikoinen, koska AU Mic -tähden ikä on vain noin sadasviideskymmenesosa Auringon iästä ja AU Mic b kiertää erittäin lähellä tähteään.

Avaruusteleskooppi James Webb

Webb-teleskooppi aiotaan laukaista avaruuteen vuonna 2021. Teleskooppi on saanut nimensä James E. Webbin mukaan, joka oli Nasan johtaja ja joka oli perustamassa muun muassa Apollo-hanketta. Webb-teleskooppi korvaa Hubble-teleskoopin, joka vuosikymmenien ajan on välittänyt meille tietoa maailmankaikkeudesta ja eksoplaneetoista.
James Webb -teleskooppi on niin tehokas, että se pystyy muun muassa analysoimaan eksoplaneettojen kaasukehien koostumusta. Tutkijat toivovat siksi, että Webb voi havaita elämää vieraista maailmoista.

Maailmankaikkeus
Maailmankaikkeus

Jättiläisplaneetta on syntynyt oudolla tavalla

Maailmankaikkeus
Exoplaneter
Maailmankaikkeus

50:llä kaikkiaan 5 000 tunnetusta eksoplaneetasta voi olla elämää

Maailmankaikkeus
James Webb -teleskooppi
Maailmankaikkeus

Tähtitieteilijät ovat löytäneet jo 5 000 eksoplaneettaa – ja etsivät nyt elämää

Maailmankaikkeus
Maailmankaikkeus

Mustat aukot tuottavat jättiläisplaneettoja

Maailmankaikkeus
Maailmankaikkeus

Uusi kuututtavuus askarruttaa tutkijoita

Maailmankaikkeus
Planeetta, kaksoistähtijärjestelmä
Maailmankaikkeus

Ensimmäinen toisen galaksin planeetta havaittiin

Maailmankaikkeus
Maailmankaikkeus

Oudot radiosignaalit viittaavat eksoplaneettoihin

Maailmankaikkeus
Stjerne æder planet
Maailmankaikkeus

Tähdet ahmivat omia planeettojaan

Maailmankaikkeus
Neptunus, voyager
Maailmankaikkeus

Puuttuvat planeetat menettivät kaasunsa

Maailmankaikkeus
eksoplaneetta, gliese, kaasukehä
Maailmankaikkeus

Tulikuuma kappale tarjoaa välähdyksen vieraasta kaasukehästä

Maailmankaikkeus
Maailmankaikkeus

Arvio: Netflix-sarja kuvittaa kauniisti vieraita planeettoja – mutta tieteessä on toivomisen varaa

Maailmankaikkeus
Mikrolinssi-ilmiö ympäröi taivaankappaleen loistavalla renkaalla
Maailmankaikkeus

Planeetta harhailee kotigalaksissamme

Maailmankaikkeus
En superjord kredser om stjernen HD 85512
Maailmankaikkeus

Superelinkelpoinen planeetta on elämälle parempi alusta kuin Maa

Maailmankaikkeus
Maailmankaikkeus

Avaruudesta löytyi Maan ja Auringon kopio

Maailmankaikkeus
Maailmankaikkeus

ENSI KERTA: Tutkijat todistivat planeetan syntyä

Maailmankaikkeus
Maailmankaikkeus

Täältä tullaan Proxima b

Maailmankaikkeus
Maailmankaikkeus

Täällä sataa timantteja

Maailmankaikkeus
Astronaut kigger ud i det univers, vi aldrig kommer til at bo i.
Maailmankaikkeus

Fysiikan nobelisti: "Emme koskaan tule asumaan eksoplaneetoilla"

Maailmankaikkeus
GJ 357d -planeetalla voi olla edellytykset elämän esiintymiselle. Kuvituskuva.
Maailmankaikkeus

Planeettaetsin löysi uuden maailman, jossa voi olla elämää

Maailmankaikkeus
Maailmankaikkeus

Juuri löydetty planeetta romuttaa kaikki teoriat

Maailmankaikkeus
Maailmankaikkeus

Arvoituksellinen aurinkokunta rikkoo sääntöjä

Maailmankaikkeus
Maailmankaikkeus

Lupaava löytö: Elämää kaukaisissa kuissa

Maailmankaikkeus
Maailmankaikkeus

Kapinalliset planeetat rikkovat tähtitieteen sääntöjä

Maailmankaikkeus
Maailmankaikkeus

Nasa laukaisee avaruuteen uuden planeettaetsijän

Sivu 1 / 2