”Kun elämää etsitään muualta avaruudesta, on tärkeää ottaa huomioon erilaiset asuinkelpoiset ympäristöt”, sanoo tutkimusryhmän johtaja Cambridgen yliopiston tähtitieteilijä Nikku Madhusudhan.
Korkeat metaani- ja hiilidioksidipitoisuudet ja alhaiset ammoniakkipitoisuudet tukevat tähtitieteilijöiden hypoteesia, jonka mukaan eksoplaneetan vetypitoisen kaasukehän alla saattaa olla valtameri.
Lisää tutkimusta tarvitaan
Tutkijat uskovat myös, että he ovat saattaneet havaita eksoplaneetalla dimetyylisulfidimolekyylin, mutta asian varmistamiseksi tarvitaan Nasan mukaan vielä lisätutkimuksia.
Maassa dimetyylisulfidi on merkki elämästä. Suurin osa Maan dimetyylisulfidista on merten kasviplanktonin tuottamaa.
Vaikka K2-18 b sijaitsee elinkelpoisella vyöhykkeellä ja siellä on hiilipitoisia molekyylejä, se ei välttämättä tarkoita, että eksoplaneetalla voisi olla elämää, Nasasta todetaan.
Eksoplaneetta K2-18 b löydettiin vuonna 2015, ja se on 8,6 kertaa niin suuri kuin Maa.
Planeetan koko viittaa siihen, että sillä on Neptunuksen tavoin jäinen vaippa. Lisäksi merkit viittaavat siihen, että eksoplaneetalla on ohut ja vetypitoinen kaasukehä ja meri.
On kuitenkin mahdollista, että meri on liian lämmin, jotta eksoplaneetta olisi asumiskelpoinen.
Lupaava askel
Nyt tutkijat aikovat paneutua tarkemmin olosuhteisiin K2-18 b -eksoplaneetalla.
”Tavoitteemme on etsiä elämää asumiskelpoiselta eksoplaneetalta. Jos onnistumme, löytö muuttaa käsitystämme paikastamme maailmankaikkeudessa”, Madhusudhan sanoo.
"Tuloksemme ovat lupaava askel. Yritämme ymmärtää, ovatko hycean-planeetat oikea paikka elämän etsinnälle.”
Vuonna 2021 tähtitieteilijät kiinnittivät huomiota hycean-planeettoihin.
Siihen asti tutkijat olivat keskittyneet elämän etsimisessä planeettoihin, joiden kaasukehä, koko, massa ja lämpötila muistuttavat Maata.
Hycean-planeetoille on ominaista, että ne ovat kuumia ja valtamerten peittämiä. Ne voivat myös olla huomattavasti Maata suurempia ja niiden kaasukehässä on runsaasti vetyä.