Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Totuus avaruuslennoista ja ilmastosta

Avaruuslentoja ei yleensä yhdistetä ilmastotutkimukseen, mutta itse asiassa avaruustutkimus edistää ympäristöystävällisen tekniikan kehittämistä. Lisäksi rakettien pakokaasut hidastavat ilmastonmuutosta.

Bill Ingalls/NASA

Edistääkö avaruustutkimus ympäristötekniikkaa?

Kyllä

Satelliittien keräämän tiedon perusteella voidaan hyödyntää luonnonvaroja kestävällä tavalla. Esimerkiksi peltojen kasteluveden kulutus USA:ssa voitaisiin puolittaa satelliittihavaintojen perusteella. Kastelun osuus USA:n vedenkulutuksesta on 80 prosenttia.

Monet avaruustutkimukseen kehitetyt ratkaisut ovat sovellettavissa ympäristöteknisiin ratkaisuihin Maan päällä.

Avaruustekniikasta iloa Maan päällä

Tekniikka, joka on kehitetty suojaamaan astronautteja ja laitteita avaruuden karuilta oloilta, on auttanut kehittämään muun muassa energiapihejä ratkaisuja Maan päälle.

Lämmittävätkö avaruusraketin pakokaasut ilmastoa?

Eivät

Avaruuslentojen määrä kasvaa lähitulevaisuudessa rajusti, mutta se ei välttämättä ole haitaksi ilmastolle.

Maasta noustessaan avaruusraketti tuottaa ison määrän pakokaasuja ja pienhiukkasia. Pakokaasujen koostumus riippuu polttoaineesta, mutta enimmäkseen kaasut ovat hiilidioksidia ja vesihöyryä ja hiukkaset nokea ja alumiinioksidia.

Kaikki kaasut ja hiukkaset vaikuttavat ilmakehään ja kasvihuoneilmiöön ja siten ilmastonmuutokseen. Rakettien pakokaasujen vaikutusta ei myöskään ole tutkittu perusteellisesti. Yhdysvaltojen geofysikaalisen seuran American Geophysical Unionin vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan rakettien päästöjen vaikutus ilmastonmuutokseen on kuitenkin häviävän pieni.

Pakokaasujen hiukkaset viilentävät ilmakehää Maan pinnan tasolla. Vaaleat alumiinioksidihiukkaset heijastavat auringonsäteilyä ja siten myös lämpöä takaisin avaruuteen. Tummat nokihiukkaset taas imevät auringonsäteilyä ja lämpöä yläilmakehässä.

Hiukkasten vaikutuksesta Maan pinnalle tulevan auringonsäteilyn määrä pienenee. Näin alailmakehä jäähtyy ja ilmastonmuutos hidastuu hivenen.

Päästöt vaikuttavat lämpötilaan

Kasvihuonekaasujen ja ilmakehän hiukkasten vaikutusta ilmastomuutokseen kuvataan niin sanotulla säteilypakotteella.

Säteilypakote ilmaisee Maahan saapuvan ja poistuvan säteilyn välistä eroa. Positiivinen säteilypakote tarkoittaa, että ilmasto lämpenee, ja negatiivinen pakote, että ilmasto viilenee.

Vuonna 1750 kasvihuonekaasupäästöt olivat hyvin pienet. Silloin säteilypakotteen vaikutus oli 0 wattia maanpinnan neliömetriä kohti.
Vuonna 1950 säteilypakote oli noin 0,57 wattia neliömetriä kohti. Vuonna 1980 oltiin jo 1,25 watissa, ja vuonna 2011 julkaistun YK:n viimeisimmän suuren ilmastoraportin mukaan säteilypakote oli 2,29 wattia neliömetriä kohti.

Tarvitseeko ilmastotutkimus avaruuslentoja?

Kyllä

Satelliittimittauksilla ja -havainnoilla voidaan täydentää Maan pinnalla olevien sääasemien tietoja. Satelliiteilla saadaan tietoa myös syrjäisten alueiden lämpötilasta, sademääristä, tuulista, maastopaloista, leväkukinnoista ja muista ilmiöistä, jotka ovat ilmastomallien laatimisen kannalta välttämättömiä.

Satelliittien avulla on havaittu muun muassa se, että merten jääpeite on kutistunut 82 000 neliökilometriä vuodesta 1980.

Satelliitteja on käytetty ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden mittaamiseen ja Grönlannin ja Antarktiksen jäätiköiden kutistumisen mittaamiseen. Satelliitit ja niiden tiedot on merkitty kansainväliseen satelliittitietokantaan. Huhtikuun alussa 2020 Maata kiersi 191 satelliittia, jotka tekivät ilma-, ilmasto- tai geotieteellisiä havaintoja ja mittauksia.

Satelliittien avulla on muun muassa mitattu ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ja kartoitettu pohjoisnavan ympäristön jääoloja. Myös tämä animaatio Arktiksen jääpeitteen kutistumisesta perustuu satelliittimittauksiin. Se kuvaa aikaa 5.3.–15.9.2020. Keltainen viiva osoittaa keskimääräisen tilanteen vuosina 1988–2010.

Lue myös:

Eksoplaneetat

Mustat aukot tuottavat jättiläisplaneettoja

15 minuuttia
Tähtitaivas
Tähtitaivas

Oppaasi maaliskuun tähtitaivaaseen

9 minuuttia
Avaruuslennot

Näkyvätkö satelliitit paljain silmin?

0 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota