Shutterstock
Starlink-satelliittien ketju matkalla yötaivaan halki

Starlink: Näin näet satelliitit Suomesta

Tulevaisuudessa tähdenlennot saavat tiukan kilpailijan taivasta halkovista Starlink-satelliittien ketjuista. Neuvomme ohessa, miten näet parhaiten nämä satelliitit, joiden tehtävä on varustaa koko maapallo salamannopealla internetillä.

Toukokuusta 2019 alkaen yksityinen avaruusyritys SpaceX on lähettänyt yli 400 satelliittia maapallon kiertoradoille, ja määrä lisääntyy joka kuukausi.

Starlink-nimellä tunnettujen nanosatelliittien tarkoitus on kietoa koko maapallo verkostoon, joka voi taata kaikille salamannopeat, langattomat laajakaistayhteydet.

Sivutuotteena satelliittien laukaisu muodostaa upean näyn, kun satelliitit levittyvät yötaivaalle helminauhan tavoin.

Satelliittien helminauhat on helpointa nähdä laukaisun jälkeisinä viikkoina, jolloin ne ionimoottoriensa avulla nousevat 380 kilometrin korkeuteen – niin sanotulle pysäköintikiertoradalle – ennen kuin ne nousevat toimintaradalleen 550 kilometrin korkeuteen. Sieltä niitä on paljon vaikeampi saada silmiinsä.

Satelliittinauhoja on kritisoitu siitä, että ne häiritsevät tähtitieteen havaintoja, mutta vastaisuudessa satelliitit päällystetään aineella, joka tutkimuksen mukaan minimoi heijastuksen.

Starlink loistaa yötaivaalla, koska satelliittien aurinkopaneelit heijastavat Auringon säteitä.

SpaceX

SpaceX suunnittelee laukaisevansa kaikkiaan 12 000–42 000 Starlink-satelliittia, mutta vain parisataa niistä kerrallaan voi kunakin ajankohtana erottaa taivaalta paljain silmin.

Pohjoiselta pallonpuoliskolta katsottuna satelliitit näkyvät yleensä lännestä itään johtavilla radoilla. Monet tekijät saattavat kuitenkin kätkeä ne – esimerkiksi pilvet ja Auringon asema satelliitteihin nähden.

Starlink-satelliitit kaksinkertaistavat internetin nopeuden

SpaceX-avaruusyhtiö aikoo laukaista tuhansia Starlink-satelliitteja kiertämään Maata suunnilleen 300–1 300 kilometrin korkeudessa. Yhdessä ne muodostavat tiheän verkoston, missä jokainen satelliitti voi vastaanottaa dataa Maasta, muuntaa sen valokoodeiksi ja lähettää laserpulsseina satelliitista toiseen. Näin data voi liikkua vapaasti valonnopeudella tyhjiössä. Ja siksi tiedostot etenevät kaksinkertaisella vauhdilla verrattuna vauhtiin, joka niillä on nykyään Maassa käytettävissä kaapeleissa.

1. Aaltoja lähetetään taivaalle

San Franciscossa sijaitseva antenni muuttaa tietoverkon datan radioaalloiksi ja lähettää sen satelliittiin, joka muuntaa sen lasersädesykäyksiksi ja välittää seuraavaan satelliittiin. Tekniikkaa voidaan verrata morsetukseen. Kukin sykäys sisältää pienen osan datasta.

2. Tieto kulkee lasersäteinä

Kustakin Starlink-satelliitista lähtee neljä laserlinkkiä: edessä, takana ja molemmilla rinnakkaisilla naapuriradoilla oleviin satelliitteihin. Linkki naapureihin kulkee vinosti eikä 90 asteen kulmassa, jotta saavutettaisiin mahdollisimman suorat datareitit idän ja lännen välillä, missä dataliikennettä odotetaan olevan eniten.

3. Algoritmi laskee nopeimman reitin

Satelliittien algoritmi laskee lasersykäyksille uuden radan monta kertaa sekunnissa. Algoritmi etsii kullekin Starlink-satelliitille nopeimman reitin, joka johtaa ympäröivien satelliittien kautta kohti päämäärää. Näin tieto kulkee San Franciscosta Lontooseen 46 millisekunnissa eli sekunnin tuhannesosassa.

Näin näet Starlinkin Suomesta

Satelliitit seuraavat toinen toistaan vain laukaisun jälkeen matkan alkuvaiheessa. Sitten ne ohjataan eri suuntiin kauemmas toisistaan ja asetelma hajoaa vähitellen, mutta osat ketjuista näkyvät vielä viikkojenkin päästä, kun ne kulkevat taivaalla saman alueen halki muutamien minuuttien välein.

Satelliitit lentävät kuin helmet ketjussa:

Alta voit katsoa, milloin seuraavan kerran on tilaisuus nähdä satelliittiketju, jos pilvipeite ja paikalliset valaistusolosuhteet sen sallivat.

Starlink-laukaisujen 4, 5 ja 6 satelliitit näkyvät yötaivaalla toukokuusta elokuuhun 2020. Alla olevan tarkkailuoppaan lähtökohtana on Helsinki, mutta alinna artikkelissa on linkki oppaaseen, johon voit syöttää oman paikkakuntasi sijainnin.

Starlink 4 brager mod himlen i november 2019

Starlink 4 -satelliitit jylisivät kohti taivasta Falcon-raketin mukana. Laukaisu tapahtui Cape Canaveralin lentotukikohdasta Floridasta.

© SpaceX

Katso Starlink 4 -satelliitteja (laukaistu 17. helmikuuta)

Starlink 5 stiger mod himlen efter affyring

Starlink 5 -laukaisu sujui hyvin, vaikkakin yksi kantoraketin yhdeksästä moottorista sammui matkalla.

© SpaceX

Katso Starlink 5 -satelliitteja (laukaistu 18. maaliskuuta)

Starlink-satellitter med Jorden i baggrunden lige før, de sendes i kredsløb

Starlink-satelliitit nostetaan 280 kilometrin korkeuteen, missä ne irrotetaan kantoraketista ja päästetään kiertoradoilleen.

© SpaceX

Katso Starlink 6 -satelliitteja (laukaistu 22. huhtikuuta)

Päivitettyä tietoa satelliittien näkyvyydestä ja sijainnista yötaivaalla – suhteessa omaan olinpaikkaasi Suomessa – voit katsoa esimerkiksi satelliittien laskentaohjelmasta heavens-above.com.

Yksi Googlen insinööreistä on lisäksi ohjelmoinut satelliittien tarkat sijainnit lähipäiville Google Street View -ohjelmaan.