Neil Armstrong

Neil Armstrong - Ensimmäinen ihminen Kuussa

Neil Armstrongista tuli ensimmäinen ihminen Kuussa ja siksi myös yksi historian kuuluisimmista astronauteista.

Neil Armstrongista tuli ensimmäinen ihminen Kuussa ja siksi myös yksi historian kuuluisimmista astronauteista.

NASA

Ensimmäinen ihminen Kuussa

  1. kesäkuuta 1969 Neil Armstrong harppasi historiaan.

Hän jätti ensimmäisen jalanjäljen kuupölyyn lausuen ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle”, ja hänestä tuli ensimmäinen ihminen Kuussa.

Mitä sitä ennen tapahtui? Mitkä valinnat johtivat Armstrongin Apollo 11 -lennolle? Entä millainen hän oli henkilönä? Lue astronautti Neil Armstrongin kiehtova tarina tästä.

Ihminen Kuussa

Neil Armstrong oli ensimmäinen ihminen Kuussa. Heti hänen jälkeensä pinnalle astui hänen kuvassa näkyvä kollegansa Buzz Aldrin.

© NASA

Neil Armstrongin lapsuuden täyttivät lentokoneet

Neil Armstrong syntyi Warrenissa Ohiossa 5. elokuuta 1930, ja tiettävästi hän osasi lukea tienviittoja jo kolmen vuoden iässä.

Kun hän aloitti koulun, hänen kerrotaan lukeneen ensimmäisenä vuonna yli 100 kirjaa. Samoihn aikoihin hän pääsi ensimmäistä kertaa lentokoneeseen.

Kun Armstrong oli yhdeksänvuotias, hän alkoi rakentaa vanhemman serkkunsa innoittamana lentokoneen pienoismalleja.

Ennen pitkää hänen huoneensa pursusi pienoismalleja, joita oli myös perheen kotitalon kellarissa, ja hän haaveili suunnittelevansa isona lentokoneita.

Armstrong uskoi, että lentokonesuunnittelijalle olisi etua siitä, että tämä osaisi lentää. Siksi hän jo murrosikäisenä päätti opetella lentämään.

Hän säästi rahaa lentotunteihin tekemällä erilaisia tilapäistöitä ja sai myöskin joskus ilmaistunteja palkaksi siitä, että hän auttoi paikallisen lentokentän huoltotöissä.

Armstrong sai lentolupakirjan samana päivänä, kun hän täytti 16 vuotta. Hän sai siksi lentää moottorikonetta yksin ennen kuin hän sai ajokortin.

Armstrong totesi jossain vaiheessa, että hänestä ei ollut lainkaan outoa lentää 16-vuotiaana. Myös kaksi hänen luokkakavereistaan oli saanut lentolupakirjan saman ikäisenä.

Neil Armstrongin koulutus

Neil Armstrongin vuonna 1947 saama päästötodistus Blume High Schoolista oli yksi vuosiluokan parhaista.

Hän halusi edelleen ilmailuinsinööriksi ja haki siksi Massachusettin tekniseen korkeakouluun (MIT).

Armstrong hyväksyttiinkin MIT:iin, mutta hän päätti lopulta kuitenkin aloittaa opiskelut kotiaan lähempänä olevassa Purduen yliopistossa Indianassa.

Saadakseeen opintonsa rahoitettua hän haki Holloway-stipendiä, jonka ehtona oli seitsenvuotinen asepalvelus - kahta vuotta laivaston hyväksymässä yliopistossa seurasi kolmen vuoden asepalvelus ja kahden vuoden harjoittelu.

Armstrongilla ei ollut aikeita luoda uraa Yhdysvaltojen laivastossa, mutta hän näki sen keinona saavuttaa tavoitteensa.

Stipendin sai vain murto-osa hakijoista, mutta Neil Armstrong oli yksi heistä.

Purduen yliopisto Indianassa

Neil Armstrong opiskeli Purduen yliopistossa Indianan osavaltiossa.

© Shutterstock

Syyskuussa 1947 Neil Armstrong aloitti ilmailutekniikan opinnot Purduen yliopistossa, ja kaksi vuotta myöhemmin, 18-vuotiaana, hän aloitti kolmivuotisen asepalveluksen.

Hänen palvelusaikansa laivastossa alkoi kuudentoista viikon teoriaopinnoilla.

Tuona aikana Armstrong suoritti seuraavat kurssit (järjestys perustuu tuntimäärään):

  • Ilmanavigointi (128 tuntia)
  • Fyysinen harjoittelu (87 tuntia)
  • Merenkulun perusteet (60 tuntia)
  • Viestintä (55 tuntia)
  • Tekniikka (40 tuntia)
  • Aerologia (meteorologian osa-alue, 30 tuntia)
  • Käytös ja tavat (30 tuntia)
  • Lentämisen perusteet (18 tuntia)
  • Aseiden käsittely (13 tuntia)

Lentämisen teoriaan sisältyi muun muassa aerodynamiikkaa, lentokonemoottoreiden perusteiden tuntemusta ja tietoa sääennusteista, ja armeija-aineet käsittivät muun muassa morsetukseen perehtymistä ja aseiden käsittelyä.

Opintoja oli keskimäärin 28,8 tuntia viikossa, ja Armstrongin itsensä mukaan tuolloin ei jäänyt aikaa paljon muulle.

Armstrong suoriutui high schoolin tavoin asepalveluksestakin hyvin arvosanoin.

Neil Armstrong lensi Korean sodassa

  1. heinäkuuta 1949 Neil Armstrong suoritti ensimmäisen harjoituslentonsa erityisellä SNJ-harjoituskoneella, ja luokkatovereiden mukaan hänellä oli luontaisia lahjoja lentäjäksi.

  2. elokuuta 1950 Armstrong sai nimityksen lentäjäksi, ja muutamaa kuukautta myöhemmin hän siirtyi maineikkaaseen VF-51-suihkuhävittäjälaivueeseen.

  3. tammikuuta 1951 Armstrong lensi ensimmäistä kertaa suihkuhävittäjää, Grumman F9F-2B Pantheria.

Kun Neil Armstrongilla oli koossa 505 lentotuntia, hänet lähetettiin sota-alueelle.

Hän lensi kaikkiaan 78 lentoa Korean sodan aikana ja vietti ilmassa yhteensä 121 tuntia.

Armstrongin viimeinen lento Korean sodassa oli 5. maaliskuuta 1952.

  1. elokuuta 1952 Armstrong päätti palveluksensa laivastossa. Hän oli tuolloin vielä alle 22-vuotias.
Grumman F9F Panther

Neil Armstrong lensi Grumman F9F-2B -konetta Korean sodan aikana.

© US Air Force

Neil Armstrong valmistui Purduen yliopistosta

Syyskuussa 1952 Neil Armstrong palasi Purduen yliopistoon.

Viimeiset kaksi vuotta hän opiskeli seuraavia aineita (aakkosjärjestyksessä):

  • Differentiaalilaskenta
  • Ilma-alusten rakennesuunnittelu
  • Ilma-alusten voimalaitteet, laboratorio
  • Ilma-alusten värähtely
  • Lämpövoiman perusteet
  • Lentokonemuotoilu
  • Matematiikka II
  • Materiaalimekaniikka
  • Psykologiaa insinööreille
  • Statiikka ja kinetiikka
  • Sähkötekniikka (DC)
  • Termodynamiikka
  • Vektorilaskenta
  • Virtausmekaniikka

Hän suoritti kurssit huippuarvosanoin, ja tammikuussa 1955 hän sai valmiiksi alemman tutkinnon luonnontieteistä erikoisalanaan ilmailu.

Armstrong rikkoi äänivallin 1955

Neil Armstrong alkoi työskennellä NACAn Lewisin tutkimuskeskuksessa Clevelandissa Ohiossa, joka nyt tunnetaan Nasan Glennin tutkimuskeskuksena.

Hänen tittelinään oli Aeronautical Research Pilot.

Armstrong ehti olla Lewisin tutkimuskeskuksessa alle viisi kuukautta, kun hänelle tarjottiin töitä Edwardin lentotukikohdasta Kaliforniasta.

Hän ei voinut kieltäytyä unelmatyöstä paikassa, jossa ensimmäinen miehitetty kone oli rikkonut äänivallin 1947.

Heinäkuussa 1955 Armstrong aloitti työt Edwardin lentotukikohdassa, ja kolmen kuukauden päästä hän itse lensi ääntä nopeammin F-100A-koneella.

Video: Armstrongin vuosi Edwardin lentotukikohdassa

Kilpajuoksu avaruuteen alkaa

Heinäkuun 29. päivänä vuonna 1958 perustettiin avaruushallinto Nasa (National Aeronautics and Space Administration). Kun Neuvostoliitto oli lähettänyt ensimmäisenä satelliitin Maan kiertoradalle 4. lokakuuta 1957, Nasan perustaminen oli lähtölaukaus kilpajuoksulle avaruuteen.

Nasa käynnisti vuonna 1958 Mercury-ohjelman, jonka tavoitteena oli lähettää kiertoradalle ensimmäinen miehitetty alus. Neuvostoliitto ehti tehdä senkin ensin, kun Juri Gagarin kävi avaruudessa 12. huhtikuuta 1961.

Neil Armstrong ei osallistunut Mercury-ohjelmaan, mutta hän tiesi hankkeesta. Hän työskenteli useissa siihen liittyvissä hankkeissa.

Yhdessä hankkeista testattiin, miten g-voimat vaikuttavat lentäjän toimintakykyyn. Hän oli tiettävästi yksi niistä lentäjistä, jotka selvisivät vaikeuksitta yli 15 g:stä.

Armstrong toimi myös koelentäjänä lentäen kokeellisella X-15-rakettilentokoneella. Kone teki korkeusennätyksiä noustessaan avaruuden rajaksi luokiteltavaan korkeuteen.

Armstrong lensi X-15-konetta seitsemän kertaa ollessaan Edwardin lentotukikohdassa.

Neil Armstrong ja X-15

Neil Armstrong X-15-koneen vierellä 30. marraskuuta 1960

© NASA

Neil Armstrongin ensimmäinen avaruusmatka

Toukokuun 25. päivänä 1961 USA:n presidentti John F. Kennedy asetti puheessaan kongressille tavoitteeksi sen, että USA lähettää ihmisen Kuuhun ennen vuosikymmenen loppua.

Yhdysvallat onnistui viemään astronautin Maan kiertoradalle 20. helmikuuta 1962, mutta ihmisen vieminen Kuuhun oli vielä kaukana.

Nasan oli ensin kyettävä saamaan avaruuteen useita astronautteja kerralla, tehtävä avaruuskävelyjä ja telakoitava aluksia avaruudessa. Niissä onnistuttiin Gemini-ohjelmassa, joka julkaistiin 18. huhtikuuta 1962.

Tuolloin Nasassa työskenteli vain seitsemän astronauttia, ja se halusi värvätä lisää.

Video: Kuuntele John F. Kennedyn puhetta USA:n avaruushankkeista

Neil Armstrong oli erinomainen ehdokas, koska hän täytti kaikki vaatimukset ja hän oli aiemmin jo suorittanut ison osan tulevien astronauttien harjoitusohjelmasta.

Häntä kehotettiin siksi hakemaan astronautiksi, ja syyskuussa 1962 Armstrong olikin yksi Nasan yhdeksästä uudesta astronautista.

Neil Armstrongin ensimmäinen käynti avaruudessa tapahtui 16. maaliskuuta 1966 Gemini 8 -lennolla. Lennon miehistönä olivat vain Armstrong ja kollega David R. Scott.

Gemini 8 suoritti suunnitellusti telakoitumisen Agena-rakettiin, mutta vakavan vian vuoksi sen piti irtautua siitä nopeasti ja lento jäi suunniteltua lyhyemmäksi.

Vika aiheutti sen, että Gemini 8 astronautteineen alkoi pyöriä vaarallisesti, mikä olisi voinut johtaa katastrofiin.

Neil Armstrong pysyi rauhallisena, sai pyörimisen pysäytettyä ja aluksen ohjattua kohti Maata.

Gemini 8 meressä

Gemini 8 laskeutui mereen, ja Neil Armstrong ja David Scott noudettiin SS Leonard Mason -pelastusalukselle.

© NASA

Buzz Aldrin ja Mike Collins rekrytoitiin Apollo-ohjelmaan

Kesäkuussa 1963 Nasa sai vielä 14 astronauttia, joukossa Edwin E. "Buzz" Aldrin Jr. ja Michael "Mike" Collins.

Buzz Aldrin oli juuri saanut valmiiksi astronautiikkaa käsittelevän tohtorinväitöskirjansa MIT:ssä, kun taas Mike Collins oli harjoitellut Edwardsin lentotukikohdassa, jossa Armstrongkin oli työskennellyt.

Kuusi vuotta myöhemmin Neil Armstrong, Buzz Aldrin ja Mike Collins lähtivät Apollo 11 -lennolle, ja 20. kesäkuuta 1969 trio suoritti ensimmäisen miehitetyn laskeutumisen Kuuhun.

Apollo 11 -lennon miehistö

Vasemmalta: Neil Armstrong, Michael Collins ja Buzz Aldrin.

© NASA

Mike Collins pysytteli koko ajan Columbia-komentomoduulissa, kun Neil Armstrong ja Buzz Aldrin ohjasivat Eagle-laskeutumisaluksen Kuun pinnalle.

Kun Neil Armstrong laski jalkansa Kuun kamaralle, hän tunnetusti totesi: ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle” – sitaatti jäi historiaan, kuten koko tapahtumakin.

Video: Katso, miten Neil Armstrong kävelee Kuussa

Miten Neil Armstrong tuli valituksi Apollo 11 -lennolle?

Neil Armstrong osoitti kylmäpäisyyttä, harkintaa ja toimintakykyä, kun hän laskeutui Gemini 8:lla, vaikka vika olisi voinut maksaa hänen ja David R. Scottin hengen.

Tätä pidetään yhtenä pääsyistä siihen, että Nasa myöhemmin nimitti hänet Apollo 11 -lennon kapteeniksi.

Miksi Neil Armstrongista tuli ensimmäinen ihminen Kuussa?

Nasa päätti, että Neil Armstrongista tulee ensimmäinen ihminen Kuussa, ja päätös julkistettiin lehdistötilaisuudessa 14. huhtikuuta 1969.

Amstrong valittiin tiettävästi luonteensa vuoksi. Hän oli rauhallinen ja itsevarma, eikä hänellä ollut niin isoa egoa kuin Buzz Aldrinilla.

Nasassa arveltiin tästä syystä, että Armstrong oli paras henkilö tehtävään sekä Maassa että Kuun pinnalla.

Neil Armstrong sanoi itse, että hän ei mielestään ollut ensimmäinen ihminen Kuussa, sillä hän ja Buzz Aldrin laskeutuvat täsmälleen samaan aikaan.

Buzz Aldrin Kuussa

Buzz Aldrin varusteiden kanssa Kuussa.

© NASA

Kuinka kauan Neil Armstrong oli Kuussa?

Kun Neil Armstrong ja Buzz Aldrin olivat laskeutuneet Eagle-aluksella Kuuhun, he viettivät sen pinnalla 21 tuntia ja 36 minuuttia. Alue, jolle he laskeutuivat, tunnetaan nimellä Rauhallisuuden meri

Neil Armstrong oleskeli aluksen ulkopuolella kaksi tuntia ja 34 minuuttia, kun taas Buzz Aldrin vietti Kuun pinnalla kaksi tuntia ja 15 minuuttia.

Rauhallisuuden meri Kuussa

Neil Armstrong ottaa kuvaa Eagle-aluksesta ja laskeutumisalueesta Rauhallisuuden meressä.

© NASA

Kuinka kylmää Kuussa oli, kun Neil Armstrong käveli siellä?

Eagle-laskeutumisaluksessa lämpötila oli noin 16-17 astetta, kun taas Kuun pinnalla se oli yli 93 astetta. Neil Armstrongin ja Buzz Aldrinin oli siksi pakko käyttää kävellessään jäähdytettyä pukua.

Kuinka monta päivää Neil Armstrong vietti avaruudessa?

Apollo 11 -lento kesti kahdeksan vuorokautta, kolme tuntia, 18 minuuttia ja 35 sekuntia. Neil Armstrong oli siis avaruudessa hieman yli kahdeksan vuorokautta.

Kuinka monta ihmistä on käynyt Kuussa?

Nasan Apollo-ohjelman lennoilla Kuuhun lähetettiin kaikkiaan 24 astronauttia, joista 12 pääsi kävelemään Kuun pinnalla.

Kuussa kävelleet astronautit:

  • Neil Armstrong - Apollo 11
  • Buzz Aldrin - Apollo 11
  • Pete Conrad - Apollo 12
  • Alan Bean - Apollo 12
  • Alan Shepard - Apollo 14
  • Edgar Mitchell - Apollo 14
  • David Scott - Apollo 15
  • James Irwin - Apollo 15
  • John Young - Apollo 16
  • Charles Duke - Apollo 16
  • Eugene Cerman - Apollo 17
  • Harrison Schmitt - Apollo 17
Eugene Cernan Kuussa

Apollo 17 -lennolla vuonna 1972 Kuuhun laskeuduttiin seitsemännen ja viimeisen kerran. Kuvassa astronautti Eugene Cernan on kuukulkijassa.

© NASA