Nasa on tehnyt Atacaman aavikolla kokeita, jotka liittyvät sen Mars-ohjelmaan. Sen tavoitteisiin kuuluu elämän merkkien etsiminen punaiselta planeetalta.
Nasa lähettää Mars 2020 -mönkijänsä jo ensi vuonna, ja kun sen pyörät koskettavat Marsin pölyistä pintaa vuonna 2021, alkaa porausnäytteiden otto jopa kahden metrin syvyydestä. Analyysien toivotaan paljastavan dna-molekyylejä.
Samanlaisen tehtävän edessä on Esan tuleva Rosalind Franklin -mönkijä. Brittikemisti Rosalind Franklinilla oli tärkeä osa dna:n rakenteen selvittämisessä.
Kokeita tehtiin Chilen pohjoisosassa eräänlaisena kenraaliharjoituksena, sillä aavikko muistuttaa olosuhteiltaan Marsia.
Joissakin rutikuivan Atacaman osissa ei ole satanut satoihin vuosiin ja maa on hyvin suolaista. Lisäksi Auringon ultraviolettisäteily on seudulla voimakasta.
Aavikolle lähetetyn Mars-mönkijän tehtävänä oli ottaa porausnäytteitä aina 80 sentin syvyyteen asti. Kun näytteistä etsittiin laboratoriossa dna:ta, kävi ilmi, että myös ääriolosuhteissa esiintyy elämää, vaikka aikaisemmissa tutkimuksissa oli päädytty päinvastaiseen tulokseen siksi, että mikrobien dna:ta oli ollut vaikea näyttää toteen.
Nasan mönkijä löysi dna-jälkiä Atacaman porausnäytteistä. Aavikon hiekka muistuttaa suuresti Marsin hiekkaa.
Epävarmuus johti tulkintaan, että Atacaman kuivimmat osat ovat elottomia. Syynä ristiriitaisiin tuloksiin pidetään sitä, että mikrobeja on maassa hyvin harvassa.
Tästä voidaan päätellä, että myös Marsissa tutkimusalueen pitää olla laaja eikä näytteiden otossa saa kitsastella.