Maratonluotaimen moottorit käynnistettiin 37 vuoden jälkeen
Voyager 1 on poistunut jo aikaa sitten Aurinkokunnan ulkopuolelle, mutta Nasa onnistui silti käynnistämään sen moottorit, joita ei ollut käytetty 37 vuoteen. Tämä ei ollut läheskään ainoa uroteko, johon 40 vuotta avaruudessa toiminut Voyager 1 on yltänyt.
Voyager 1 kiitää avaruuden halki lähes 70 000 kilometrin tuntivauhdilla.
Luotain on kauimmas Maasta ehtinyt ihmisen tekemä laite, ja vuonna 2012 se poistui Aurinkokunnasta – saavutus, johon mikään muu luotain ei ole yltänyt.
Varttuneeseen ikään ehtinyt luotain lähettää yhä tietoja valvontakeskukseen Maahan. Sen antennien pitää kuitenkin osoittaa oikeaan suuntaan, jotta se pystyy tähän.
Elossa 37 vuoden jälkeen
Nasa lähetti 28. marraskuuta Voyager 1:lle radiosignaalin, joka kehotti sitä kääntymään oikeaan asentoon. Jotta se olisi mahdollista, käynnistettiin luotaimen neljä rakettimoottoria, jotka eivät ole olleet käytössä sitten vuoden 1980.
Tutkijat onnistuivat siis käynnistämään moottorit, jotka ovat Aurinkokunnan ulkopuolella ja jotka ovat olleet käyttämättä 37 vuotta. Teko oli vaikuttava, mutta se oli vain yksi monista luotaimen tähtitieteellisistä uroteoista. Olemme koonneet tähän muutamia Voyager 1:n saavutuksia:
#Nopeus
Voyager 1 etenee avaruudessa matkanopeudella 62 140 km/h – eli reilut 17 km/s. Sillä vauhdilla se lentäisi tunnin kuluessa puolitoista kertaa päiväntasaajan ympäri.
Nopeus on saavutettu käyttämällä hyväksi Jupiterin ja Saturnuksen painovoimaa, joka on antanut luotaimelle lisävauhtia.
Newtonin kolmannen lain mukaan voimalle on aina olemassa yhtä suuri vastavoima. Luotain on "varastanut" energiaa kiihdyttämiseen muun muassa Jupiterilta. Kaasujättiläinen on siten menettänyt vauhtiaan Voyager 1:n vuoksi – sen kierros Auringon ympäri lyhenee aina 30 cm biljoonaa vuotta kohti.
#Etäisyys
Voyager 1 on tällä hetkellä reilun 21 miljardin kilometrin päässä meistä. Se vastaa yli 141:tä matkaa Aurinkoon tai vajaata neljää miljoonaa lentomatkaa Lontoosta New Yorkiin.
Jos asettuisit autoon ja ajaisit saman matkan moottoritiellä 110 kilometrin tuntivauhtia, kestäisi noin 191 miljoonaa vuotta, ennen kuin olisit yhtä kaukana kuin Voyager 1. Jos Tyrannosaurus rex olisi aloittanut ajamisen liitukaudella, se olisi tähän mennessä ajanut vasta kolmasosan matkasta.
Voyager 1 on siis aivan käsittämättömän kaukana.
#Viestintä
Deep Space Network lähettää signaaleja Voyagerille
Viestintä luotaimen ja Maassa työskentelevien tutkijoiden välillä tapahtuu radioaaltojen avulla. Maassa toimivat, läpimitaltaan 70-metriset paraboliset antennit lähettävät signaaleja Voyager 1:n antenniin, jonka läpimitta on 3,7 metriä.
Radioaallot etenevät valon nopeudella, mutta luotain on niin kaukana, että valonkin nopeudella matka kestää pitkään. Signaali saavuttaa luotaimen reilun 19 tunnin kuluttua lähetyshetkestä, ja vastaavasti signaalin tulo luotaimesta Maahan kestää taas 19 tuntia.
Huippunopeasta viestinnästä huolimatta Nasan tutkijoiden piti siis odottaa 38 tuntia, ennen kuin he saivat selville, toimivatko vanhat moottorit tarkoituksenmukaisesti ja oliko luotain korjannut asentoaan.
#Ikä
Space Invaders -peli tuli markkinoille seuraavana vuonna Voyager 1:n laukaisun jälkeen.
Voyager 1 laukaistiin Cape Canaveralista Floridasta 5. syyskuuta 1977 eli se lähti Maan pinnalta yli 40 vuotta sitten. Tuolloin oli kulunut viisi vuotta viimeisestä Apollo-lennosta, jolloin ihminen viimeksi oli käynyt Kuussa.
Vuonna 1977 myös ensimmäinen Tähtien sota -elokuva tuli ensi-iltaan ja Atari toi markkinoille pelikonsolinsa. Space Invaders -peli tuli myyntiin vasta seuraavana vuonna.
#Kuvat
Aurinkokunnan perhekuva
Paljon matkustanut luotain on varustettu kameralla, mutta Voyager 1:n virran säästämiseksi se on viimeksi ollut käytössä 14. helmikuuta 1990.
Viimeisiä luotaimen ottamia kuvia kutsuttiin yleisesti "Aurinkokunnan perhekuvaksi". Luotain kuvasi Venuksen, Maan, Jupiterin, Saturnuksen, Uranuksen ja Neptunuksen Aurinkokunnan uloimmilta alueilta, jolloin se oli kauempana Auringosta kuin mikään kuvien esittämistä planeetoista.
Maata esittävää kuvaa kutsutaan nimellä "Pale Blue Dot" (haalea sininen piste). Maa on siinä lähes näkymätön täplä, joka täyttää vähemmän kuin yhden pikselin.
#Kaksonen
Neptunus – kuvaaja: Voyager 2
Voyager 1 laukaistiin 16 päivää myöhemmin kuin sen kaksosluotain Voyager 2. Se sai kuitenkin nimeensä numeron 1, koska se ehti ensin Jupiterin luo.
Voyager 2 lensi Aurinkokunnan rajalle kiertotietä tutkiakseen useampia planeettoja, ja se on muun muassa ottanut ainoat lähikuvat Neptunuksesta.
Voyager 2 on, samoin kuin kaksosensa, yhä toimintakykyinen, ja vertaamalla molempien luotainten lähettämiä tietoja tutkijat saavat kuvan Aurinkokunnan ulkopuolella vallitsevista olosuhteista.
#Levy
Kummassakin Voyager-luotaimessa on mukana kullattu LP-levy.
Levyn äänipuolella on muun muassa meren, tuulen ja eläinten ääniä. Lisäksi niihin on tallennettu tervehdyksiä 55:llä maapallon kielellä, joista jotkin ovat jo kuolleita.
Levyn kanteen, joka myös on kultaa, on kaiverrettu symboleja, joiden tarkoitus on selittää mahdollisille avaruusolioille, keitä me olemme ja missä me asumme.
#Jäähyväiset
Elokuun 25. päivänä 2012 Voyager 1 poistui ensimmäisenä – ja toistaiseksi ainoana – ihmisen rakentamana laitteena lopullisesti Aurinkokunnasta.
Saavutus hyväksyttiin yleisesti tähtitieteilijöiden parissa vasta vuonna 2013, jolloin kosmisen säteilyn mittaukset toivat ratkaisevan todisteen siitä, että Voyager 1 ei enää ollut Aurinkokunnassa.
Kosminen säteily, jota luotain on mitannut mainitun päivämäärän jälkeen, on paljon suuremmalta osin peräisin tähtienvälisestä säteilystä kuin Auringosta. Voyager 2:n mittauksissa sen sijaan on yhä enemmän säteilyä Auringosta kuin tähtienvälisestä avaruudesta. Tästä päätellen Voyager 2 on siis yhä Aurinkokunnan rajojen sisäpuolella.
#Tulevaisuus
Voyager 1 jatkaa matkaansa poispäin meistä, ja tähtitieteilijät arvelevat voivansa pitää yhteyden siihen vuoteen 2025 asti. Se ei kuitenkaan vielä läheskään riitä siihen, että luotain voisi lähettää mittaustietoja tai kuvia tähtienvälisen avaruuden kappaleista.
300 vuoden kuluttua luotain saavuttaa Oortin pilven – oletetun pilven, joka koostuu pienistä jääkimpaleista ja joka ympäröi Aurinkokuntaamme. Jos Oortin pilvi on olemassa, Voyager 1:n lentomatka sen läpi kestää noin 30 000 vuotta.
40 000 vuoden kuluttua luotain ohittaa Gliese 445 -tähden 17,6 valovuoden päästä. Sen lähemmäs mitään taivaankappaletta tutkijat eivät usko luotaimen enää pääsevän. Todennäköisesti Voyager 1 kulkee yksinään pitkin Linnunrataa ennalta määräämättömän ajan.