Maailmanlopun visiot ilmastonmuutoksesta ovat nyt pinnalla.
Neal Stephensonin kirjassa Termination Shock politiikkaan luottamuksensa menettänyt päähenkilö päättää ottaa ohjakset omiin käsiinsä ampumalla ilmakehään rikkiä, joka heijastaa auringon säteilyä. Adam McKayn uutuuselokuvassa Don’t Look Up kritisoidaan niin ikään poliittista koneistoa.
Elokuva käsittelee tosin epäsuoremmin ilmastonmuutosta kuin maata uhkaavaa asteroidia. McKayn mukaan elokuva parodioi kuitenkin myös poliitikkojen tapaa käsitellä ilmaston lämpenemisen haasteita.
Riittääkö tuhovaikutuksiltaan ilmastonmuutosta vastaava asteroidi herättämään poliitikot?
"Don't Look Up" korostaa onnistuneesti uhan vakavuutta, mutta samalla sen tieteellinen pohja pettää.
Asteroidiuhka on todellinen
Heti elokuvan alussa Jennifer Lawrencen esittämä jatko-opiskelija Kate Dibiasky havaitsee infrapunakaukoputkellaan jättimäisen asteroidin avaruudesta.
VIDEO: Katso Don't Look Up -elokuvan traileri
Dibiasky selvittää Leonardo DiCaprion esittämän tähtitieteen professorin Randall Mindyn avustuksella, että halkaisijaltaan yhdeksän kilometrin kokoinen asteroidi törmää Maahan kuuden kuukauden kuluessa.
Se on näin verrattavissa 65 miljoonaa vuotta sitten dinosaurukset tuhonneeseen asteroidiin, joka oli halkaisijaltaan kymmenen kilometriä ja hävitti noin kolme neljäsosaa kaikista eliölajeista.
Ajatus tämänkokoisen, Maata kohti syöksyvän asteroidin yhtäkkisestä löytämisestä ei ole pohjimmiltaan täysin mahdoton.
Nasan mukaan kaikista halkaisijaltaan yli 140-metrisistä asteroideista tunnetaan vain 40 prosenttia. Nasa laukaisee vuonna 2026 Maata kiertävälle radalle infrapunateleskoopin, jonka on määrä kartoittaa vähintään 90 prosenttia kaikista Maata uhkaavista asteroideista. Siltikin avaruuteen jää tuntemattomia kappaleita, jotka saattavat aiheuttaa vaaraa maapallolle ja sen elämälle.
3 täysosumaa
Infrapunateleskoopit ovat oikeasti käytössä, ja asteroideilla on tarkoitus aloittaa kaivoistoiminta 10–20 vuoden kuluessa.
Asteroidi löydetään infrapunateleskoopilla
Dibiasky-asteroidi löytyy jättimäisellä infrapunateleskoopilla. Se on oikeastikin käytössä. Pian Nasa laukaisee matkaan teleskoopin, joka etsii vielä tuntemattomia asteroideja.
Asteroidien mineraalit ryöstetään
Elokuvahahmo Peter Isherwellin idea kaivostoiminnasta asteroidilla robottien ja nanotekniikan avulla perustuu suunnitelmiin hyödyntää asteroidien raaka-aineita seuraavien 10–20 vuoden aikana.
Aurinko antaa asteroidille pyrstön
Kun asteroidi tai komeetta saapuu Auringon läheisyyteen, sen sisältämä vesi ja pöly höyrystyvät, joten asteroidi tai komeetta saa pyrstön, joka näkyy Auringon valossa. Aivan kuten elokuvassa.
Selvästä uhasta huolimatta Meryl Streepin näyttelemä Yhdysvaltojen presidentti Janie Orlean ei tunnu ottavan Dibiaskya ja Mindya tosissaan.
Dibiasky tuhoaisi kaiken
Löytäjänsä mukaan nimetty asteroidi Dibiasky on ihmiskunnalle vakava uhka, mutta presidentti jää mieluummin seuraamaan tilanteen kehittymistä – vaikka aikaa nimenomaan ei olisi hukattavaksi hetkeäkään silloin, kun pyritään estämään mahdollinen törmäys.
Tutkimus osoittaa, että jos 100 metriä leveään asteroidiin osutaan räjähteillä kaksi kuukautta ennen sen iskeytymistä Maahan, sen alkuperäisestä massasta päätyy maanpinnalle vain 0,1 prosenttia.
Huhtikuussa 2021 Nasa jäjitteli elokuvaa muistuttavaa tilannetta, jossa Maata uhkasi suurempi asteroidi:
Simulaatiossa asteroidi havaittiin, kun se oli 50 miljoonan kilometrin päässä, ja sen odotettiin törmäävän Maahan kuuden kuukauden kuluessa – eli samassa ajassa kuin elokuvassakin. Päätelmäksi tuli, että nykyisillä teknisillä menetelmillä tai avaruusaluksilla asteroidia ei voitaisi tuhota tai siirtää radaltaan näin lyhyellä varoitusajalla.
3 virhettä
Päähenkilöt joutuvat tekemään töitä, että asteroidiuutinen saataisiin ulos. Asteroidit ovat yleensä tummempia kuin elokuvassa.
Uusista asteroidilöydöistä tiedotetaan nopeasti
Elokuvassa päähenkilöiden on vaikea saada asteroidilöytöä yleiseen tietoisuuteen, mutta Nasan tutkija Amy Mainzer sanoo, että oikeasti tieto uusista asteroideista vahvistetaan ja julkistetaan muutaman tunnin kuluessa.
Nopea kaivostoiminta mahdotonta
Elokuvassa tekniikka, jolla kaivostoiminta aloitetaan asteroidilla, ilmestyy tyhjästä. Todellisuudessa valmistelu vie paljon aikaa. Asteroidin koostumus pitää selvittää, ja lisäksi pitää suunnitella ja rakentaa tarvittavat raketit ja laitteet.
Asteroidi on liian vaalea
Elokuvan Dibiasky-asteroidi on hyvin vaalea, mutta todellisuudessa suurin osa asteroideista on tummia. Asteroidit heijastavat valosta vain 15 prosenttia ja suurimmaksi osaksi infrapuna-alueella. Dibiaskyn vaaleus on siis elokuvamaailman juttu.
Nasan arvioiden mukaan tarvittavien laitteiden valmistamiseen kuluisi kuukausien sijasta vuosia.
Tiedon keräämisen tiellä otetaan ensi askelet lokakuussa 2022, kun SpaceX:n Falcon 9 -raketin kuljettama DART-luotain iskeytyy asteroidikuu Dimorphokseen. Silloin voidaan tutkia, miten törmäys muuttaa asteroidin kurssia.
Elokuvassa sivutaan tätä tietoa. Yhdysvaltojen presidentti näkee tilaisuuden kerätä poliittisia pisteitä suhtautumalla asteroidiin vakavasti ja päättää, että asteroidi onkin räjäytettävä.
Kaivossuunnitelmat kääntävät presidentin pään
Tieto presidentin päätöksestä kantautuu myös maailman kolmanneksi rikkaimman miehen Peter Isherwellin (Elon Musk -karikatyyrin) korviin. Dibiasky-asteroidi sisältää arvokkaita mineraaleja, ja hän ihmetteleekin, aiotaanko tällainen kultakimpale todella räjäyttää tuusan nuuskaksi.
Jennifer Lawrencen esittämä Kate Diabasky havaitsee valtavan asteroidin. Se nimetään hänen mukaansa.
Isherwell on Valkoisen talon antelias tukija, ja presidentti pyörtää päätöksensä, sillä hän haluaa myötäillä Isherwellin mielipidettä – Dibiaskya hyödynnetään ensin kaivostoimintaan, ja se räjäytetään vasta myöhemmin.
Isherwellin käsitys ei ole aivan tuulesta temmattu. Kaivostoiminta asteroideilla voi olla todellisuutta jo 10–20 vuoden kuluttua, koska monet tärkeät luonnonvarat uhkaavat loppua maapallolla.
Elokuvan hanke on kuitenkin älytön, koska asteroidi on syöksymässä kohti Maata, eivätkä tutkijat koskaan puoltaisi tällaista kaivostoimintaa.
Elokuvan ydinsanoma lienee se, että ihmiskuntaa vievät varmemmin kohti tuhoa tekniikan sijasta päättämättömyys, viivyttely, poliittiset intohimot ja tutkimustiedon väärinkäyttö politiikassa.
"Don't Look Up" irvailee nopeille teknisille ratkaisuille ja poliittisille takinkäännöille. Satiirina elokuva toimiikin hyvin, ja se on varsin viihdyttävä.
Tieteellinen pohja on hetkittäin hatara, mutta elokuva on tärkeä muistutus asteroidien – tai tässä tapauksessa niiden symboloiman ilmastonmuutoksen – ihmiskunnalle aiheuttamasta vaarasta. Satiiri voi tosiaan olla hyvä tapa levittää näin merkittävää viestiä.