Saksassa Darmstadtissa sijaitsevassa Euroopan avaruusjärjestön (Esa) valvomossa taputetaan ja hurrataan joulukuussa 2034 hyvästä syystä. Silloin JUICE-luotain asettuu yli 11 vuotta Aurinkokunnan läpi lennettyään kiertämään vakaasti Jupiterin suurta Ganymedes-kuuta.
Tapahtuma on tärkeä avaruustutkimuksen merkkipaalu. Kun luotain pääsee radalleen, siitä tulee ensimmäinen muun planeetan kuin Maan kuun ympäri lentävä alus.
Kiertoradalle asettuminen huipentaa Esan kunnianhimoisen tutkimushankkeen, jonka se päätti toteuttaa jo vuonna 2012.
Jään peittämistä valtameristä etsitään todisteita siitä, että elämää voi syntyä muuallakin kuin Maassa.
JUICE (JUpiter ICy moons Explorer) on Esan lippulaiva, jonka tehtävänä on kartoittaa Jupiterin kolmea suurta jääpeitteistä kuuta ennennäkemättömällä tarkkuudella.
Laaja valikoima erilaisia tutkimuslaitteita voi antaa tutkijoille paljon uutta tietoa kuiden menneisyydestä, rakenteesta ja geologisista ilmiöistä – ja ehkä myös vastauksen perimmäiseen kysymykseen, voiko niiden pinnan alla olevissa merissä piillä elämää.
Jos voi, puhutaan paitsi vuosisadan löydöstä myös vahvistuksesta epäilylle, että elämää esiintyy myös maapallon ulkopuolella – ja ettei Maan elämä ole vain poikkeustapaus.
Luotain on testattu perusteellisesti
Hintalappu paljastaa, kuinka suuri satsaus JUICE-hanke on ollut Euroopan avaruusjärjestölle. Kun Ariane 5 -kantoraketti lähtee kuljettamaan luotainta Ranskan Guayanassa sijaitsevasta avaruuskeskuksesta huhtikuussa 2023, Esa ampuu kirjaimellisesti taivaalle 1,5 miljardia euroa.
Siksi luotainta on testattu etukäteen kaikilla mahdollisilla tavoilla. Testejä on tehty muun muassa Esan avaruussimulaattorissa. Se on 10 metriä leveä ja 15 metriä korkea tyhjiökammio, jossa vallitsevat samankaltaiset olosuhteet kuin JUICEn lennolla Aurinkokunnan läpi.

Esan suuressa avaruussimulaattorissa luotaimen voidaan antaa viikkojen ajan kuumentua ja jäähtyä voimakkaasti tyhjiössä.
Simulaattorin avulla on tutkittu muun muassa avaruusluotaimelle poikkeuksellisen isojen aurinkopaneelien toimintaa. Niiden kokonaispinta-ala, 85 neliömetriä, on kaikkien aikojen suurin.
Kun luotain kuormataan Ariane 5 -rakettiin, kaikki kymmenen paneelia on taitettu kokoon. Tutkimushankkeen onnistumisen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että ne avautuvat avaruudessa oikein.
Aurinkoenergian ansiosta luotaimen polttoaineen pitäisi riittää ja laitteiden saada tarpeeksi sähköä operaation loppuun asti.
Luotaimen pitää kestää 430 asteen lämpötilanvaihteluja.
Vasta sitten, kun 6,2 tonnia painavan luotaimen aurinkopaneelit ovat avautuneet, Esan valvomossa voidaan huokaista helpotuksesta. Lennolla on kuitenkin paljon muitakin vaarallisia vaiheita.
Matkan alkupuolella luotain ohittaa monta kertaa melko läheltä Maan, Kuun ja Venuksen, ennen kuin se ottaa kurssin kohti Aurinkokunnan ulkoplaneettoihin kuuluvaa Jupiteria.
Siksi itse luotaimen ja sen aurinkopaneelien pitää kestää suuria lämpötilanvaihteluja. Lämpötila nousee lähellä Venusta 250 plusasteeseen ja laskee lähellä Jupiteria 180 miinusasteeseen. Loppumatkasta luotaimeen kohdistuu lisäksi kaasujättiläisen voimakas säteily.

Monta kohokohtaa matkalla Jupiteriin
JUICE-luotain lähtee monivaiheiselle lennolleen huhtikuussa 2023 Ranskan Guayanassa sijaitsevasta Esan avaruuskeskuksesta. Luotain muun muassa piipahtaa Venuksen ja asteroidien luona ennen saapumistaan Jupiterin kuujärjestelmän alueelle.
Huhtikuu 2023: Luotain avautuu
Ariane 5 -raketti kuljettaa JUICEn huhtikuussa 2023 avaruuteen. Luotain aloittaa pitkän lentonsa avaamalla aurinkopaneelit, joiden kokonaispinta-ala on 85 m2.

Elokuu 2025: Venus vauhdittaa
Ensin luotain lentää monta kertaa Maan sivuitse säästääkseen polttoainetta. Maapallo sysää luotainta painovoimallaan. Sama vaikutus on elokuussa 2025 tapahtuvalla Venuksen kierrolla.

Lokakuu 2029: Asteroidien lomitse
JUICE ohittaa asteroidivyöhykkeen kahdesti ja pääsee näin havainnoimaan kappaleita lähietäisyydeltä. Mahdollisiin tutkimuskohteisiin kuuluu läpimitaltaan 80-kilometrinen 223 Rosa.

Heinäkuu 2031: Saapuminen perille
JUICE tulee Jupiterin ja sen kuiden alueelle heinäkuussa 2031 ja lentää seuraavien kolmen vuoden aikana noin 30 kertaa Ganymedeen, Europan ja Kalliston ohi. Ne ovat isoja jääkuita.

Joulukuu 2034: Kuuta kiertävälle radalle
JUICEsta tulee ensimmäinen vierasta kuuta kiertävä luotain joulukuussa 2034: se asettuu pyöreällä radalle, joka kulkee noin 500 kilometrin päässä Ganymedeen pinnasta.

Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, JUICE pääsee Jupiterin ja sen kuiden luo vähän yli kahdeksassa vuodessa. Kymmenistä kuista erottuu nelikko: Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto. Niitä kutsutaan Galilein kuiksi, koska Galileo Galilei löysi ne kaukoputkellaan vuonna 1610.
Kolmessa kuussa on paljon vettä
Lähimpänä Jupiteria kiertävä Io tunnetaan siitä, että se on vulkaanisesti aktiivisempi kuin mikään muu Aurinkokunnan kappale. JUICE-hankkeen kannalta kiinnostavampia ovat kolme muuta Galilein kuuta.
Kolmikko vaikuttaa sisältävän runsaasti nestemäistä vettä – ja olevan siten mahdollisia elämän esiintymispaikkoja. Vaikka kuita peittää yli 100 kilometriä paksu jää, voidaan olettaa, että vesi on nestemäistä pinnan alla piilevissä valtamerissä. Niissä arvioidaan olevan vettä ainakin kymmenen kertaa niin paljon kuin Maassa.
Avaruusluotain Galileon 1990-luvun puolivälissä tekemien mittausten mukaan Jupiterin magneettikentän voimaviivat vääristyvät Europan ympärillä tavalla, joka vihjaa, että kuu kätkee sisäänsä sähköä johtavaa nestettä. Todennäköisin vaihtoehto on suolainen vesi.
Hubble-avaruusteleskooppi löysi myöhemmin Europasta geysireitä. Jään repeämistä suihkuaa vesihöyryä 160 kilometrin korkeuteen.

Europan jääkuoren repeämistä nousevat purkaukset ulottuvat 160 kilometrin korkeuteen.
Ganymedeen ympärillä on havaittu samankaltaisia Jupiterin magneettikentän häiriöitä, ja Hubble-avaruusteleskooppi on vahvistanut epäilyn sulasta merestä löytämällä veden merkkejä kuun erittäin ohuesta kaasukehästä.
Myös Kallisto näyttää vaikuttavan Jupiterin magneettikenttään. Jään peittämän valtameren olemassaolosta ei voida kuitenkaan olla yhtä varmoja kuin kahden muun kuun tapauksessa.
Kuiden kaasukehä on aivan liian ohut, jotta niiden pinnalla voisi esiintyä nestemäistä vettä, mutta Jupiterin painovoimavaikutuksen vuoksi sitä voi olla jääkuoren alla.
Samalla tavalla kuin Maa ja Kuu vetävät toisiaan puoleensa Jupiter vaikuttaa voimakkaasti kiertolaisiinsa. Tuloksena on vuorovesi-ilmiö, joka lämmittää syvällä olevaa jäätä niin, että se sulaa.
Vesi on elämän edellytys
Tutkijoiden kiinnostus nestemäistä vettä kohtaan selittyy siitä, että Maassa esiintyy elämää kaikkialla siellä, missä vesi ei ole jäässä. Eliöt viihtyvät jopa mustien savuttajien liepeillä. Näistä valtamerien pohjasta pulppuavista kuumista lähteistä tulee lämmön lisäksi elämää ylläpitäviä mineraaleja ja suoloja.
Ehkä Io ei ole Jupiterin ainoa vulkaanisesti aktiivinen suuri kuu. Jos tuliperäisyys ilmenee pinnan sijasta merenpohjassa, sinne voi syntyä samankaltaisia ekosysteemejä kuin Maassa mustien savuttajien ympärille.

Jupiterin kuut ovat Maata vetisempiä
”Sinisen” kotiplaneettamme luullaan olevan pullollaan vettä, mutta kun vertailukohtana ovat Jupiterin kuut Europa, Ganymedes ja Kallisto, paljastuu, että maapallo on kuiva. Saat tietää, paljonko niillä esiintyy vettä, täältä.
Kun JUICE alkaa kerätä tutkimusaineistoa, se saa – onneksi – jokaisen kuun kohdalla monta mahdollisuutta. Kiertäessään Jupiteria kolme vuotta luotain ohittaa kuut noin 30 kertaa. JUICEn odotetaan todistavan magnetometrillaan, että kuiden jääkuoren alla todellakin piilee valtameri.
Spektrometrien toivotaan lisäksi paljastavan kuiden kaasukehästä aineita, jotka esimerkiksi Europan tapauksessa voivat olla peräisin geysireistä.
Kallistoa havainnoidaan 12 kertaa jopa vain 200 kilometrin etäisyydeltä. Luotaimen tehtävänä on selvittää, miksi kuulla on ohut hiilidioksidista, hapesta ja vedystä koostuva kaasukehä, joka ilmeisesti uudistuu jatkuvasti.
Tutka näkee jään läpi
Ganymedes pääsee erityistarkkailuun siinä vaiheessa, kun luotain asettuu kiertämään sitä 500 kilometrin päässä pinnasta kulkevaa rataa pitkin. JUICE ehtii hyvin kerätä tietoa ohuesta kaasukehästä, kuoresta ja sisäosista.




Vesi voi esiintyä eri olomuodoissa
Luotaimen varustukseen kuuluvat monenlaiset tutkimusvälineet etsivät Jupiterin kuista vettä, joka voi olla jäätä pinnalla, höyryä kaasukehässä ja nestettä kuoren alla.
1. Kamera kartoittaa jään kehitystä
JANUS-niminen kamera kuvaa jääkuiden pintaa kolmen metrin tarkkuudella. Kuvien odotetaan paljastavan jään iän ja ne geologiset voimat, jotka ovat aikojen kuluessa muokanneet sitä.
2. UV-analyysi höyrystä
UVS-niminen 5,2 kiloa painava laite analysoi ultraviolettisäteilymittausten avulla esimerkiksi Europan pinnasta nousevien geysirien ainekoostumusta. Tutkimustavalla voidaan etsiä elämän merkkejä jään peittämistä valtameristä.
3. Tutka paikantaa vesitaskuja
16-metrisellä antennilla varustettu RIME-tutka lähettää yhdeksän megahertsin signaaleja. Sillä voidaan tutkia kuoren rakennetta yhdeksän kilometrin syvyyteen asti ja etsiä jään alapinnalta veden täyttämiä onkaloita.
Ganymedes on Aurinkokunnan suurin kuu. Sen halkaisija on 5 260 kilometriä, eli se on isompi kuin pienin planeetta, Merkurius. Kiertäessään Ganymedestä JUICE tekee havaintoja sen jääpinnan alta.
Kaikkiaan kymmenellä tutkimuslaitteella varustettu luotain katsoo RIME-tutkallaan yhdeksän kilometrin syvyyteen. Jääpeite on enimmäkseen vielä paksumpi, mutta tutka voi paljastaa jään alaosasta nestemäisen veden täyttämiä onkaloita.
Tutkahavaintojen toivotaan todistavan lopullisesti, että Ganymedes ei ole pelkkää jäätä.

JUICEn tärkeimpiä tutkimuslaitteita on RIME-tutka, joka tekee havaintoja kuiden jääkuoresta. Kuvassa testataan tutka-antennin mallia alankomaalaisessa akustiikan laboratoriossa.
JUICE kiertää kuuta vuoden ja joutuu säännöllisesti korjaamaan lentokorkeuttaan rakettimoottorillaan tänä aikana. Kun polttoaine loppuu vuoden 2035 päättyessä, luotain alkaa vähitellen lähestyä kuuta ja lopulta törmää siihen.
Parhaassa tapauksessa luotain ehtii välittää tutkijoille niin paljon ja niin tarkkaa tietoa, että kaikkiin keskeisiin jääkuita koskeviin kysymyksiin saadaan vastaus.
Varmuuden vuoksi aiotaan lähettää toinen luotain, jonka pitäisi saapua Jupiterin ja sen kuiden luo jo vuonna 2030.

Europa Clipper -luotain lähetetään kohti Jupiteria vuonna 2024. Sen tehtävänä on tutkia neljä vuotta Europaa.
Nasa aikoo lähettää lokakuussa 2024 oman Europa Clipper -nimisen luotaimen tutkimaan Europaa. Sen pitäisi useilla ohilennoilla yrittää löytää merkkejä suoloista, aminohapoista, hiilestä, hapesta, rikistä ja muista aineista, joita pidetään elämälle välttämättöminä.
Jupiterin suuret kuut nousevat ensi vuosikymmenellä avaruustutkimuksen huippukohteiksi. Suosikkiaseman selittää tietenkin se, että ne voivat todistaa elämää esiintyvän Aurinkokunnassa muuallakin kuin maapallolla.