Kuka omistaa Kuun?

Monet maat suunnittelevat lentoa Kuuhun. Voiko jokin valtio, yritys tai joku yksityishenkilö omistaa osia Kuusta tai koko Kuun?

Monet maat suunnittelevat lentoa Kuuhun. Voiko jokin valtio, yritys tai joku yksityishenkilö omistaa osia Kuusta tai koko Kuun?

Shutterstock & Lotte Fredslund

Vuonna 1967 YK hyväksyi Avaruuden yleissopimuksen, englanniksi Outer Space Treaty, jossa muun muassa sovitaan, että ulkoavaruus ja Kuu eivät kuulu millekään maalle, vaan on ihmiskunnan yhteistä omaisuutta, jota kuka tahansa saa käyttää ja tutkia. Kuuta ja muita taivaankappaleita saa sopimuksen mukaan käyttää vain rauhanomaisiin tarkoituksiin.

Sopimusta täydennettiin vielä vuonna 1979 solmitulla Kuusopimuksella, The Moon Agreement, jonka mukaan Kuuta tai sen alueita tai luonnonvaroja ei voida sopia yhden tai useamman valtion omaisuudeksi. Vuonna 2017 Avaruuden ylelissopimuksen hyväksymisestä oli kulunut 50 vuotta, ja sopimuksen ratifioineet 105 valtiota sitoutuivat siihen uudelleen.

Kuussa on harvinaista helium-3-isotooppia, ja muun muassa Intian avaruusjärjestö on tutkinut mahdollisuuksia, jolla sitä voitaisiin hyödyntää. Helium-3-isotooppia tarvitaan tulevaisuuden fuusiovoimaloissa.

Yhdysvaltalainen myy Kuuta ja Marsia

Sopimuksista huolimatta yksityishenkilöt ovat aika ajoin väittäneet olevansa Kuun omistajia. Jotkut heistä ovat menneet jopa niin pitkälle, että he ovat yrittäneet myydä Kuuta. Yhdysvaltalainen Dennis Hope väittää löytäneensä YK:n sopimuksista porsaanreiän ja on vuodesta 1980 alkaen myynyt Lunar Embassy -yrityksensä kautta osuuksia vieraista taivaankappaleista.

Hope on antanut itselleen tittelin President of the Galactic Government ja väittää myyneensä lähes 2,5 miljoonaa km2:n verran maata Kuusta sekä alueita Marsista, Venuksesta, Merkuriuksesta ja Jupiterin Io-kuusta.