Kesälomalla ISS-asemalle: Avaruusmatka 2021

Muutamaa sekuntia myöhemmin rauha rikkoutuu. Toinen vaihe käynnistyy, ja taas matkustajat paiskautuvat istuintaan vasten. Vajaan kolmen minuutin kuluttua laukaisusta on päästy 100 kilometrin korkeuteen eli virallisesti avaruuteen – ja matkustajat voivat kutsua itseään astronauteiksi.

Maanpinta loittonee loittonemistaan, kun matka jatkuu ylöspäin ja nopeus kasvaa yli 27 000 kilometriin tunnissa. Vain yhdeksän minuuttia lähdön jälkeen Crew Dragon on saavuttanut kiertoradan. Seuraavien tuntien aikana alus lähestyy hiljaa ISS:ää.

Avaruusturistit ovat maksaneet ainutlaatuisesta elämysmatkastaan 55 miljoonaa dollaria eli 46,7 miljoonaa euroa. Luultavasti jo ennen vuoden 2021 loppua tiedetään, lunastaako yhdysvaltalainen Axiom Space avaruuslennon jo varanneille antamansa lupaukset.

Matkanjärjestäjinä toimivat kuljetusyhtiö SpaceX ja Nasan ISS-henkilöstö. Matkatoimistot eivät kuitenkaan aio jättää asiaa tähän: tavoitteena on avata avaruushotelleja Maata kiertävälle radalle ja tarjota viikkojen pituisia lentoja Kuun ympäri.

Venäjä vie avaruuskävelylle

Avaruusmatkailun kehitys vauhdittuu lähitulevaisuudessa. Vuosikymmenien hiljaiselon jälkeen yhdysvaltalaiset yhtiöt alkavat nyt olla valmiita myymään avaruuslentoja yksityishenkilöille.

Tarjolle tulee itse asiassa monta vaihtoehtoa alkaen pikaisista piipahduksista pitkiin oleskeluihin.

Turistimatkoja on jo tehty, joten avaruusmatkailu ei ole enää aivan uusi juttu. Vuosien 2001 ja 2009 välillä seitsemän yksityishenkilöä – kuusi miestä ja yksi nainen – pääsi käymään maksusta Kansainvälisellä avaruusasemalla.

Tuolloinen matkanjärjestäjä oli yhdysvaltalainen Space Adventures -yritys, joka oli solminut kuljetussopimuksen Venäjän avaruusjärjestön (Roskosmos) kanssa.

Kaupallisten lentojen tuotoilla voitiin kattaa pieni osa Venäjän valtiollisen avaruusohjelman kuluista. Ja samaan toimintatapaan ollaan turvautumassa taas.

Roskosmos ja Space Adventures ovat sopineet jokin aika sitten kahdesta Sojuz-lennosta ISS:lle.

Toinen turisti lähtee asemalle vuonna 2023 ja pääsee jopa tekemään avaruuskävelyn, jota voidaan luonnehtia äärimmäiseksi maisemakierrokseksi.

Venäläiseen avaruuspukuun pukeutuneena turisti siirtyy ISS:n ulkopuolelle ja saa liikkua sen pinnalla peräti puolitoista tuntia.

Puku reppuineen on kuin pieni avaruusalus, sillä se antaa suojaa tappavaa tyhjiötä, kylmyyttä ja kuumuutta vastaan. Se myös varmistaa hengitysilman laadun ja riittävyyden ja kosteuden ja hiilidioksidin poistumisen.

Avaruuskävelijä pääsee nauttimaan verrattomista näköaloista, muttei suinkaan vaivatta. Retki on rasittava, sillä jäykässä avaruuspuvussa on hankala liikkua.

Lisäksi avaruuspuvussa vallitseva paine on vain 40 prosenttia normaalipaineesta ja kävelijä hengittää puhdasta happea.

Vaikka tilanne olisi kuinka stressaava tahansa, hänen täytyy pitää päänsä kylmänä ja noudattaa turvaohjeita. Siksi tulevien avaruusturistien matkavalmisteluihin kuuluu useita viikkoja kestävä harjoittelu Moskovan koillispuolella sijaitsevassa Tähtikaupungissa.

Pohatta näytti muille mallia

Valtaosa matkailijoista lähtee avaruuteen kuitenkin Yhdysvalloista, sillä siellä turismin kehitys on edennyt pisimmälle. Uusia mahdollisuuksia käydä avaruudessa on syntynyt kaupallisen toiminnan ansiosta.

Kantorakettien kehittäminen, rakentaminen ja laukaiseminen on hyvin kallista, ja vanhastaan siihen ovat pystyneet vain valtiolliset toimijat. Miljardööreillä ei ole kuitenkaan pulaa rahasta, ja osa heistä onkin sijoittanut tähtitieteellisiä summia avaruusalaan.

Parhaiten menestynyt avaruusyhtiö on yhdysvaltalainen SpaceX, jonka takana on pohatta Elon Musk. SpaceX vei 30. toukokuuta 2020 ensimmäisenä yksityisyrityksenä ihmisiä Maata kiertävälle radalle ja Kansainväliselle avaruusasemalle.

Asiakas oli Nasa, ja Crew Dragon -aluksen kyydissä olivat kokeneet astronautit Bob Behnken ja Doug Hurley. Nasan mukaan SpaceX:n käyttämät Falcon 9 -raketti ja Crew Dragon -alus vastaavat kaikkia miehitetyn avaruuslennon asettamia vaatimuksia. Kyseessä on laatuleima, joka tasoittaa tietä turismille.

Axiom Spacen tapaan avaruusmatkatoimisto Space Adventures suunnittelee tilaavansa Crew Dragonin kuljettamaan turisteja.

Matkaohjelmaan ei kuitenkaan kuulu ISS, vaan 3–4 matkustajan ryhmät kiertävät maapalloa 2–3 kertaa niin kaukana avaruudessa kuin Kansainvälinen avaruusasema.

Niin kaukana Maasta ihminen ei ole käynyt vuoden 1972 Apollo-kuulennon jälkeen.

Täysautomaattinen Crew Dragon voi kiertää Maata jopa viisi vuorokautta. Tilavuudeltaan alus vertautuu keskikokoiseen pakettiautoon, ja matkustajat mahtuvat leijailemaan siinä painottomina.

Matkustamo on kuitenkin niin pieni, että useiden päivien reissulla matkustajia voi alkaa ahdistaa.

Space Adventures kaavailee aloittavansa lennot vuoden 2021 lopulla. Mukaan tuskin pääsee alle 26,5 miljoonalla eurolla.

SpaceX saa kilpailijakseen yhden maailman johtavista ilmailu- ja avaruusalan yrityksistä: Boeingin, joka toivottaa matkailijat tervetulleeksi Starliner-avaruusalukseensa.

Boeing kuuluu samalla tavalla kuin SpaceX Nasan asiakkaisiin, ja yhteistyön taustalla on USA:n halu kuljettaa astronautteja ISS:lle omasta maasta ja maksaa kuljetuksesta omille yrityksille Venäjän avaruusjärjestön sijasta.

Sen jälkeen, kun avaruussukkulalennot loppuivat vuonna 2011, Nasa ei ole voinut itse viedä astronautteja Kansainväliselle avaruusasemalle, mutta tehtävästä suoriutuu pian SpaceX:n lisäksi Boeing.

Painottomuus jatkuvaa putoamista

Boeing haastaa SpaceX:n vuoden takamatkalta, eikä se ole vielä vienyt ihmisiä avaruuteen.

Yhtiö aikoo kuitenkin kilpailla avaruusturistien suosiosta Starlinerillaan, joka käyttää United Launch Alliance -yrityksen Atlas V -kantorakettia ja jossa on tilaa peräti seitsemälle matkustajalle.

Matkan elämyksiä ovat taatusti Maan katseleminen ja painottomuuden kokeminen. Kumpaankin on parhaat mahdollisuudet silloin, kun reissuun sisältyy oleskelu ISS:llä.

Avaruusasemalla on paljon tilaa liikkumiseen ja erillinen maisemahuone, joka on varustettu seitsemällä suurella ikkunalla. Niistä avautuu hieno näköala Maahan. Koska ISS kiertää maapallon 16 kertaa vuorokaudessa, aseman alapuolinen näkymä muuttuu jatkuvasti.

Turistit voivat valokuvata esimerkiksi Etelä-Amerikan poikki virtaavaa Amazonjokea, Välimereen saappaan muotoisena työntyvää Italiaa ja kirkkaan, turkoosinvärisen Karibianmeren ympäröimiä Bahamasaaria.

Maisemien katselun lisäksi matkustajat voivat nauttia painottomuudesta, joka voi tosin olla myös totuttelemista vaativa haaste.

Painottomuudessa on pohjimmiltaan kyse ISS:n jatkuvasta vapaasta putoamisesta maapallon ympäri, ja moni kokeekin olevansa menossa kaiken aikaa alaspäin.

Lisäksi osa sairastuu avaruustautiin, joka muistuttaa oireiltaan matkapahoinvointia.

Avaruushotelli kasvaa kylkeen

ISS ei ole budjettihotelli. Nasa veloittaa yöpymisestä 35 000 dollaria eli melkein 30 000 euroa. Sillä hinnalla ei kuitenkaan välttämättä saa yhden hengen huonetta, sillä avaruusasemalla on vain kuusi makuuhyttiä.

Kun ne kaikki ovat käytössä, vieraat joutuvat nukkumaan muissa tiloissa. Makuupussi on silloin syytä kiinnittää tiukasti, jotta ei lähde yöllä leijailemaan.

Yhden hengen huoneiden suhteen tilanne parantunee jo vuonna 2025, kun Axiom Space varustaa ISS:n uudella kahdeksanhyttisellä asuinmoduulilla.

Sen jälkeen asema voi alkaa palvella avaruusturisteja hotellina, jossa on avara maisemamoduuli. Muutos siivittää varmasti matkailun kehitystä.

Yritysten välisen kilpailun uskotaan laskevan avaruusmatkojen hintoja, mutta halpaa lystiä on turha vielä odottaa.

Joka tapauksessa turistit joutuvat pulittamaan elämyksestään miljoonia. Vaikka raketteja ja aluksia käytetään uudestaan, niiden käyttö- ja polttoainekustannukset ovat suuria.

Pyrähdyksiä edullisemmin

Tarjolla on myös halvempia vaihtoehtoja niille, jotka eivät kieriskele rahassa. Jos muutama minuutti avaruudessa riittää, matkan voi jo nyt buukata Virgin Galacticilta tai Blue Originilta noin 250 000 dollarin eli 212 000 euron hintaan. Ensimmäiset lennot on tarkoitus järjestää 2021 tai 2022.

Matkalla käydään vähän yli 100 kilometrin korkeudessa ja koetaan laskeuduttaessa kolmesta viiteen minuuttia kestävä painottomuus vapaan putoamisen aikana.

Blue Originin omistaa maailman rikkain ihminen, Jeff Bezos. Hänen kokonaan uudelleen käytettävän 18 metriä pitkän New Shepard -kantorakettinsa kuljettamaan avaruus-alukseen mahtuu kerralla kuusi henkilöä.

Kun raketti laukaistaan Texasissa sijaitsevasta avaruuskeskuksesta, se nousee kiihtyvää vauhtia 2,5 minuuttia ennen moottorin sammumista.

Sen jälkeen alus irtoaa raketista ja matkustajat leijailevat painottomina 15 kuutiometrin kokoisessa matkustamossa. Laukaisusta laskeutumiseen kuluu aikaa ainoastaan 11 minuuttia.

🎬: Näin nousee SpaceShipTwo-avaruuslentokone.

Virgin Galacticin asiakkaat viipyvät SpaceShipTwo-avaruuslentokoneella tehtävällä matkalla vähän kauemmin. Kun nostolentokone WhiteKnightTwo on päässyt 15 kilometrin korkeuteen, avaruuslentokone irtoaa, käynnistää rakettimoottorin ja lentää melkein kohtisuoraan ylöspäin, kunnes se on avaruudessa.

Laskeutumisen aikana matkustajat kokevat painottomuuden noin viiden minuutin ajan. Vasta sitten, kun Blue Origin ja Virgin Galactic ovat kuljettaneet niin paljon avaruusturisteja, että investointikulut on katettu, pikavisiittien voidaan odottaa halpenevan. Niinpä lähivuosina maapallolta pääsee poistumaan vain sievoisilla rahasummilla.

Kuusta seuraava turistikohde?

Osa avaruusmatkoista kiinnostuneista tähyää pitemmälle – sinne, minne Maa näkyy enää pienenä sinisenä pisteenä.

SpaceX kehittää jättiläismäistä rakettia, joka mahdollistaa Kuun kiertämisen.

50 metriä pitkän Starship-aluksen prototyyppejä testataan jo Texasissa, mutta Super Heavy Rocket -kantoraketin suunnitelmat ovat vasta alkutekijöissään.

Japanilainen Yusaku Maezawa on ilmoittautunut ensimmäiseksi turistiksi, joka lentää 400 000 kilometriä avaruudessa Kuun kiertäen. Hän saa seuraa #dearMoon-hankkeen taiteilijoista.

Optimistisimpien arvioiden mukaan matka tehdään vuonna 2023, mutta kehitystyöhön voi mennä pari vuotta kauemmin.

Nasa on kiinnostunut Starshipista kuulentoihin ja -asemaan tähtäävän Artemis-ohjelman mahdollisena laskeutumisaluksena.