Avaruuspioneerin uran loppu
Yksi historian tärkeimmistä avaruushankkeista päättyy, kun Cassini-luotain palaa Saturnuksen kaasukehässä 15. syyskuuta 2017. Cassini on tutkinut rengasplaneettaa ja sen kuita kaikkiaan 13 vuotta.
- syyskuuta Cassini-luotain lentää 121 000 kilometrin tuntinopeudella Saturnuksen kaasukehään ja tuhoutuu.
Luotaimen itsemurhalento päättää upean uran, sillä luotain on tehnyt uskomattoman paljon havaintoja rengasplaneetasta.
Tieteen Kuvalehti esittelee tässä Cassinin uran kohohohtia.
ENCELADUS
Saturnuksen kuudenneksi suurimman kuun, Enceladuksen, pinnalta Cassini havaitsi repeämiä, joita kutsutaan tiikerin raidoiksi.
Enceladuksen etelänavalla geysirit suihkuttavat jäähiukkasia jopa 500 kilometrin korkeuteen. Vesijää voi olla peräisin pinnanalaisesta merestä, jossa saattaa olla elämää.
TITAN
Ennen kuin Cassini tutki Saturnuksen suurinta kuuta, Titania, ei tiedetty, miltä kuun pinta näyttää, sillä sitä ympäröi tiheä kaasukehä.
Cassinin laitteet näkivät paksun keltaisen sumun läpi ja paljastivat Titanin pinnalta meren, jossa loiskuu nestemäistä metaania ja etaania.
SATURNUS
Cassini tutkinut valtavaa Saturnuksen pohjoisnavan yllä riehuvaa kuusikulmaista myrskyaluetta. Alueen jokainen sivu on 13 800 kilometriä pitkä – eli pidempi kuin Maan läpimitta.
Myrskyt, joissa tuulennopeus on yli 500 kilometriä tunnissa, riepottelevat Saturnuksen pohjoista pallonpuoliskoa joka vuosi – eli 30 Maan vuoden välein. Viimeksi myrsky puhkesi kuitenkin kymmenen Maan vuotta aikaisemmin, joten Cassinille tarjoutui tilaisuus ottaa kuvia myrskyalueesta, jonka läpimitta on yli 300 000 kilometriä.
RENKAAT
Viimeisenä temppunaan Cassini suorittaa 22 sukellusta Saturnuksen sisimmän renkaan sisäpuolelle. Renkaat muodostuvat miljardeista pöly- ja jäähiukkasista.