Avaruuspioneerin uran loppu

Yksi historian tärkeimmistä avaruushankkeista päättyy, kun Cassini-luotain palaa Saturnuksen kaasukehässä 15. syyskuuta 2017. Cassini on tutkinut rengasplaneettaa ja sen kuita kaikkiaan 13 vuotta.

Tutkimusmatkailija
© Nasa
  1. syyskuuta Cassini-luotain lentää 121 000 kilometrin tuntinopeudella Saturnuksen kaasukehään ja tuhoutuu.

NASA TV LIVE - FRIDAY @14:00

Luotaimen itsemurhalento päättää upean uran, sillä luotain on tehnyt uskomattoman paljon havaintoja rengasplaneetasta.

Tieteen Kuvalehti esittelee tässä Cassinin uran kohohohtia.

ENCELADUS

© Nasa

Saturnuksen kuudenneksi suurimman kuun, Enceladuksen, pinnalta Cassini havaitsi repeämiä, joita kutsutaan tiikerin raidoiksi.

© Nasa

Enceladuksen etelänavalla geysirit suihkuttavat jäähiukkasia jopa 500 kilometrin korkeuteen. Vesijää voi olla peräisin pinnanalaisesta merestä, jossa saattaa olla elämää.

TITAN

© Nasa

Ennen kuin Cassini tutki Saturnuksen suurinta kuuta, Titania, ei tiedetty, miltä kuun pinta näyttää, sillä sitä ympäröi tiheä kaasukehä.

© Nasa

Cassinin laitteet näkivät paksun keltaisen sumun läpi ja paljastivat Titanin pinnalta meren, jossa loiskuu nestemäistä metaania ja etaania.

SATURNUS

© Nasa

Cassini tutkinut valtavaa Saturnuksen pohjoisnavan yllä riehuvaa kuusikulmaista myrskyaluetta. Alueen jokainen sivu on 13 800 kilometriä pitkä – eli pidempi kuin Maan läpimitta.

© Nasa

Myrskyt, joissa tuulennopeus on yli 500 kilometriä tunnissa, riepottelevat Saturnuksen pohjoista pallonpuoliskoa joka vuosi – eli 30 Maan vuoden välein. Viimeksi myrsky puhkesi kuitenkin kymmenen Maan vuotta aikaisemmin, joten Cassinille tarjoutui tilaisuus ottaa kuvia myrskyalueesta, jonka läpimitta on yli 300 000 kilometriä.

RENKAAT

© Nasa

Viimeisenä temppunaan Cassini suorittaa 22 sukellusta Saturnuksen sisimmän renkaan sisäpuolelle. Renkaat muodostuvat miljardeista pöly- ja jäähiukkasista.

CASSINI - THE GRAND FINALE