Paul Atreides ja hänen äitinsä Lady Jessica Dyyni-elokuvassa

Avaruusooppera ei pysy tieteen raameissa

ARVOSTELU: Denis Villeneuven eeppinen avaruusooppera Dyyni sisältää tieteellisesti tarkasteltuna sekä vakavasti otettavia ideoita että silkkaa hölynpölyä.

ARVOSTELU: Denis Villeneuven eeppinen avaruusooppera Dyyni sisältää tieteellisesti tarkasteltuna sekä vakavasti otettavia ideoita että silkkaa hölynpölyä.

Warner Bros.

Kun Frank Herbertin scifiteos Dyyni ilmestyi 1965, se nosti tieteistarinoiden riman korkealle. Teos on antanut inspiraatiota ikonisille elokuville kuten Star Wars (1977) ja Blade Runner (1982). Siksi sen filmatisoiminen onkin houkutellut monia.

Elokuvan tekeminen Dyynistä on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi. David Lynchin versio vuodelta 1984 oli fiasko, ja chileläisen Alejandro Jodorowskyn suunnitelmat eivät koskaan toteutuneet. Nyt Denis Villeneuve on onnistunut osittain – kun elokuvaa tarkastellaan tieteen näkökulmasta.

VIDEO: Katso Dyyni-elokuvan traileri

Elokuvan tapahtumat sijoittuvat 10 000 vuoden päähän tulevaisuuteen. Kaksi sukua, Harkonnenit ja Atreidesit, taistelevat galaksin herruudesta. Paul Atreides on päähenkilö. Taistelu käydään Arrakis-planeetalla, jolla on mystistä, maailmankaikkeuden arvokkainta ainetta, rohtoa nimeltä melange. Rohto mahdollistaa tähtien välisen matkustamisen, pidentää ikää ja avartaa tietoisuutta.

Galaksien planeettojen väliset etäisyydet ovat niin pitkiä, että matkan pitää sujua valoa nopeammin, ja siihen taas tarvitaan nimenomaan kykyä nähdä tulevaisuuteen.

Tietokoneita ei ole, ja siksi ihmisten pitää pystyä navigoimaan aivojensa voimalla. Rohto on siis keskeisellä sijalla juonessa.

Hiekkamato Dyyni-elokuvassa

© Warner Bros.

3 tieteen mukaista asiaa filmissä

Hiekkamato elää kuvitteellisella Arrakis-planeetalla, mutta se muistuttaa maapallolla eläviä olentoja.

Ekosysteemi on olemassa

Dyyni tarjoaa kurkistuksen erilaisiin elämänmuotoihin, jotka tuottavat oman ravintonsa. Hiekkamato, joka on olennainen osa Arrakisin ekosysteemiä, on yksi esimerkki.

Magneettikilpi on mahdollinen

Periaatteessa luoteja torjuva magneettikilpi on mahdollinen. Jotta kilpi voisi torjua erilaisia eri nopeuksilla kiitäviä esineitä, se vaatisi kuitenkin suuren määrän energiaa.

Geenimuuntelu on mahdollista

Paul Atreidesin perimä on tarkkaan mietitty, ja hän on saanut nauttia rohtoa koko elämänsä. CRISPR-menetelmä antaa tutkijoille mahdollisuuden muokata perimää toivotulla tavalla. Psykedeelit, kuten psilosybiini, voivat taas muuttaa aivoja.

Valoa nopeammin elokuvassa matkataan fiktiivisen Holtzmanin ilmiön avulla. Ilmiö on nimetty niin ikään fiktiivisen tutkijan Ibrahim Holtzmanin mukaan.

Epätodennäköisen nopeita avaruusmatkoja

Holtzmanin ilmiö on Star Trekistä tuttua poimuajoa muistuttava tekniikka, jossa aika-avaruus vuoron perään taittuu kasaan ja laajenee samaan tapaan kuin etana liikkuu maalla.

Albert Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan valoa nopeammin ei voi liikkua, mutta itse aika-avaruutta voidaan kaareuttaa.

Kun aika-avaruutta kaareutetaan, luodaan eräänlainen kupla, jossa etäisyyttä määränpäähän voidaan joko lyhentää tai pidentää. Näin on teoreettisesti mahdollista päästä perille nopeammin, sillä matka lyhenee. Ja siten poimuajolla voidaan matkata valoa nopeammin.

Tekniikan ongelmana on sen, että sitä varten pitää saada aikaan juuri oikea määrä negatiivista energiaa, jolla aika-avaruus laajenee, ja siihen taas tarvittaisiin enemmän massaa kuin koko näkyvässä universumissa on.

Dyyni on siis kovin kaukana siitä, mihin tiede tällä hetkellä kykenee, mutta teoriassa elokuvassa kuvattu tekniikka on mahdollinen.

Zendaya nestepuvussa

© Warner Bros.

3 tieteen vastaista asiaa filmissä

Filmin naispäähenkilöllä, jota esittää Zendaya, ja muilla hahmoilla on yllään puvut, jotka voivat käyttää nesteen uudelleen, mutta todellisuudessa puvut olisivat paljon muhkeampia.

Valoa nopeampi matkustaminen on mielikuvitusta

Valoa nopeammat avaruusmatkat ovat teoreettisesti mahdollisia, mutta niiden toteutuminen on epätodennäköistä. Lisäksi Holtzmanin ilmiö, johon supernopeat matkat nojautuvat, on silkkaa mielikuvitusta.

Rohto tarjoaa näkymän tulevaisuuteen

Tieteellä ei ole keinoja, joilla kyettäisiin näkemään tulevaisuuteen. Mystisen rohdon, melangen, voima on mielikuvitusta, joka on peräisin Frank Herbertin kirjasta.

Nestepuvut olisivat suurempia

Nestepuvut mahdollistavat elämän autiomaassa, mutta niiden suunnittelussa on kaksi ongelmaa: tekniikka nimittäin vaatii sekä energiaa että tilaa. Energiaa tarvitaan kehon viilennykseen ja nesteen suodattamiseen. Nykyiset järjestelmät ovat niin isokokoisia, että ne eivät mahdu kuvattuun pukuun.

Holtzmanin ilmiö selittää myös sähkömagneettisen kilven, jota käytetään taisteluissa. Villeneuven filmissä kilpi on saanut keskeisen sijan.

Kilpi pysäyttää kovalla nopeudella lentävien esineiden matkan. Se käynnistyy, kun elokuvan henkilöt painavat kyljessään olevaa niin kutsuttua Holtzmanin generaattoria. Koska kaikilla on oma kilpi, taistelut käydään hitailla aseilla, kuten miekalla.

Kilven idea on sinänsä fiksu. Magneettikentät suojaavat Maata muun muassa säteilyltä, ja teoriassa olisi mahdollista rakentaa sähkömagneettinen kilpi, joka olisi riittävän voimakas torjumaan esimerkiksi luoteja.

Dyynin kilvet ovat kuitenkin epärealistisia, sillä ne vaatisivat valtavasti energiaa, eikä ihmisen kyljessä olevalla pienellä Holtzmanin generaattorilla voida tuottaa niin paljon energiaa.

Holtzmanin ilmiö, joka on siis kilven ja nopeiden avaruusmatkoja takana, on kuitenkin uskottavampi kuin mystinen rohto. Sitä, miten rohto mahdollistaa matkat avaruuteen, ei selitetä. Toisaalta se ei ole elokuvan kannalta ratkaisevaa.

Paul Atreidesilla on keskeinen sija perheensä tulevaisuuden suunnitelmissa. Tässä Paul on yhdessä isänsä, Atreidesin suvun päämiehen Leto Atreidesin, kanssa.

© Warner Bros.

Paul Atreidesin suku etsii aavikon herruutta, ja se saavutetaan, kun ihmiset elävät harmoniassa aavikon ja sen eliöstön kanssa.

Vaihtoehtoinen ekosysteemi

Aavikolla elää hiekkamato, ainoa Arrakis-planeetan elävä organismi. Jokaisen, joka haluaa selvitä Arrakisilla, pitää tuntea hiekkamadon ekosysteemi.

Yhden ainoan eliön ekosysteemi on mahdollinen. Sellainen löytyi Etelä-Afrikasta kultakaivoksesta vuonna 2008. Vastaava ekosysteemi on luultavasti ollut maapallon elämän alku. Vasta, kun Paul ymmärtää tämän ekosysteemin, hän voi saavuttaa aavikon herruuden.

Vaikka Dyynin ekologia on uskottavaa, suurin osa elokuvassa käytettävästä tekniikasta on teoreettisesti perusteltua mutta ei kuitenkaan realistisesti mahdollista.

Paul Atreides Dyyni-elokuvassa

Päähenkilö Paul Atreides osaa nähdä tulevaisuuteen uudessa Dyyni-elokuvassa.

© Warner Bros.

Sama pätee myös nestepukuihin, joita frimerit, aavikon alkuperäiset asukkaat, käyttävät elimistön nesteiden keräämiseen, suodattamiseen ja kierrätykseen.

Moderneissa suodatusjärjestelmissä käytetään vastaavia ratkaisuja, mutta ongelma on se, että järjestelmät ovat niin isoja, että ne eivät mahtuisi puvun sisään. Epätodennäköistä on myös se, että generaattori, joka filmissä toimii kehon oman liikkeen avulla, riittäisi tuottamaan tarpeeksi energiaa nesteen suodattamiseen sekä elimistön lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen.

Villeneuve suunnittelee jatkoa Frank Herbertin kirjoihin perustuvaan tarinaan. Toivottavasti niissä sukelletaan paremmin tieteeseen ja tekniikkaan kuin ensimmäisessä osassa. Herbertin visio ainakin ansaitsisi sen.