Aurinkokunta, jossa Maakin sijaitsee, on osa Linnunrataa. Aurinkokunnassa kiertää kahdeksan planeettaa Aurinkoa elliptisillä radoilla. Planeettojen lisäksi Aurinkokunnassa on kääpiöplaneettoja, kuita, komeettoja, asteroideja ja meteoreja sekä kaasua ja muuta planeettojenvälistä ainetta. Tieteen Kuvalehti on koonnut tälle sivulle tärkeimmät faktat ja parhaat artikkelit. Lue tästä, miten Aurinkokunta muodostui. Entä onko maailmankaikkeudessa muita samanlaisia aurinkokuntia?
Aurinkokunnassa on kahdeksan planeettaa seuraavassa järjestyksessä: Merkurius, Venus, Maa ja Mars kiertävät Aurinkokunnan sisäosassa, ja niitä kutsutaan kiviplaneetoiksi. Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus kiertävät Aurinkokunnan ulko-osassa, ja niitä kutsutaan kaasujättiläisiksi. Pluto, jota aikoinaan pidettiin planeettana, luokitellaan nykyään yhdeksi Aurinkokunnan viidestä kääpiöplaneetasta. Jupiter on Aurinkokunnan suurin planeetta. Sen läpimitta on 139 822 km, joka on 11 kertaa niin suuri kuin Maan läpimitta. Jupiterin kuu Ganymedes on Aurinkokunnan suurin kuu.
Jupiter tunnetaan Aurinkokunnan suurimpana ja painavimpana planeettana. Planeetta on yli 1 300 kertaa niin suuri kuin Maa. Sen massa vastaa 318:aa maapalloa. Suurin osa Jupiterista koostuu vedystä ja heliumista, jotka ovat kevyitä kaasuja. Jupiterilla ei ole kiinteää pintaa, joten planeetalle ei pääse laskeutumaan. Aurinkokunnan suurin kuu on Jupiterin Ganymedes, joka on yksi Jupiterin neljästä suuresta kuusta.
Aurinkokunta muodostui 4,6 miljardia vuotta sitten.
Tuona ajankohtana Aurinko syntyi universumiin uutena tähtenä, ja vastasyntyneen Auringon ympärillä kieppui kaasu- ja pölypilvi.
Pilvessä oleva aine vetäytyi kokoon yhä suuremmiksi kimpaleiksi, ja niistä muodostuivat Aurinkokunnan kahdeksan planeettaa.
