Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Yllätys: Tutkijat löysivät Venuksesta elämän merkkejä

Venuksesta on löydetty kaasua, joka yleensä liittyy elämään, esimerkiksi mikrobien toimintaan. Havainto on virittänyt toivon siitä, että tulikuuman naapuriplaneettamme tiheässä pilviverhossa esiintyisi elämää.

NASA/JPL-Caltech

Venus, jossa on voimakas kasvihuoneilmiö ja 462 asteen lämpötila, on elämälle liian kuuma ja myrkyllinen. Näin tähtitieteilijät ovat luonnehtineet naapuriplaneettaamme siitä alkaen, kun ensimmäiset avaruusalukset kävivät siellä 1960-luvulla.

Juuri julkaistu tutkimus on kuitenkin ravistellut perinteistä käsitystä ja ällistyttänyt tutkijat.

Venusta verhoavassa pilvipeitteessä ovat walesilaisen Cardiffin yliopiston ja yhdysvaltalaisen Massachusettsin teknillisen korkeakoulun (MIT) tutkijat havainneet merkkejä fosfiini-kaasusta, joka Maassa on peräisin elävistä olioista.

Auringonvalo paljastaa Venuksen salaisuudet

Kansainvälinen asiantuntijaryhmä on tutkinut Venusta suuntaamalla James Clerk Maxwell -teleskoopin ja ALMA-teleskoopin kohti planeetan kaasukehää. Kun Auringon säteet kulkevat sen läpi, eri kaasulajit vangitsevat eri aallonpituuksia.

Analysoimalla useita aallonpituuksia samalla kertaa tutkijat voivat nähdä eri molekyylien esiintymisen kaasukehässä aukkoina valon spektrissä.

Teleskoopit paljastavat mahdollisia elämän merkkejä Venuksesta

Havaijilla toimivan James Clerk Maxwell -teleskoopin (JCMT) sekä Chilessä toimivan Atacama Large Millimetre/submillimetre Array -teleskoopin (ALMA) avulla tutkijat ovat löytäneet fosfiinia Venuksen kaasukehästä. Tutkijoiden mukaan jonkinlainen Venuksessa esiintyvä elämän muoto on yksi todennäköisimmistä selityksistä kaasun löytymiselle.

Tutkimus osoitti, että pilviverhossa on pahanhajuista fosfiini-kaasua, jota Maassa syntyy luonnostaan bakteerien toiminnasta hapettomassa tilassa. Keinotekoisesti valmistettua fosfiinia on käytetty myrkkykaasuna ensimmäisessä maailmansodassa ja sitä syntyy sivutuotteena metamfetamiinin tuotannossa.

Venuksen ainoa mahdollisesti elinkelpoinen vyöhyke on pilvipeitteessä 48–60 km pinnan yläpuolella, missä lämpötila on noin 0–100 astetta. Kaasukehän miljardista molekyylistä 20 oli fosfiinimolekyylejä, kun niiden pitoisuus Maassa lasketaan biljoonasosissa.

Tutkijoiden päätelmän mukaan mikään tunnettu kemiallinen tai fysikaalinen reaktio ei ole voinut luoda Venuksen korkeaa fosfiinipitoisuutta – paitsi elämä.

Kuuntele tutkijoiden selittävän merkittävää löytöään:

Venus oli ehkä kostea ja täynnä elämää

Sen jälkeen, kun Nasan Mariner-luotaimet ja neuvostoliittolaiset Venera-alukset olivat tutkineet Venuksen olosuhteita 1960-luvulla, polttopisteessä on ollut elämän etsintä Marsista.

Muun muassa siksi Venuksesta tiedetään paljon vähemmän kuin toisesta naapuriplaneetastamme. Tutkijat arvelevat, että planeetalla on mitä todennäköisimmin voinut olla valtameriä ja elämää kauan ennen kuin tulivuorenpurkaukset peittivät sen laavaan puoli miljardia vuotta sitten.

Uusi havainto kietoo Maan sisarplaneetan vielä entistäkin salaperäisempään vaippaan. Tulevat tutkimukset ratkaisevat, aiheutuuko kaasulöytö vielä tuntemattomasta prosessista tai tietokonevirheestä vai onko planeetan pilvissä todellakin jonkinlaisia elämän muotoja.

TARJOUS SINULLE:

Tieteen Kuvalehden digitilaus 14 päivää 0 euroa!

Lue tieteellinen totuus ajankohtaisista suurista uutisista

Tieteen Kuvalehden digitilaus tarjoaa sinulle rajoittamattoman käyttöoikeuden KAIKKIIN juttuihin ja koko arkistoon. Lisäksi tarjolla on runsaasti ekstrasisältöä – juuri silloin, kun sinulle sopii.

Saat muun muassa nämä:

  • Täysi käyttöoikeus Tieku.fi-sivustoon ja koko yli 3 000 jutun arkistoon.
  • Uusi sovellus, jossa voit kuunnella tiedejuttuja. Sovellus tarjoilee myös joka päivä tiedeuutisia ja uusia juttuja.
  • 12 edellistä Tieteen Kuvalehden numeroa digilehtenä.
  • Ei sitoutumispakkoa.

Chilessä Atacaman autiomaassa toimivat 66 radioteleskooppia – nimeltään ALMA – vastaanottavat sähkömagneettista säteilyä, muun muassa valoa. Näin ne pystyvät määrittämään vieraiden taivaankappaleiden kaasukehän koostumuksen.

© ESO/C. Malin

Lue myös:

Aurinkokunta

Venus: Aurinkokunnan kuumin

6 minuuttia
venus and the sun
Auringonpimennys

Venuksen ylikulku on harvinainen ilmiö

0 minuuttia
Aurinkokunta

Ihaile Venusta paljain silmin

3 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota