9. joulukuuta 1978 neljä luotainta tutki Venuksen kaasukehää. Suurimmassa luotaimessa oli laite, joka ehkä jo tuolloin havaitsi fosfiini-kaasumolekyylejä. 40 vuotta myöhemmin fosfiinia löydettiin Venuksen kaasukehästä Maassa sijaitsevien teleskooppien avulla.
Uusi havainto: Nasa saattoi löytää elämän merkkejä Venuksesta jo 40 vuotta sitten
Jo vuonna 1978 Nasan luotain havaitsi merkkejä fosfiini-kaasusta Venuksen paksussa kaasukehässä. Kukaan ei kuitenkaan silloin kiinnittänyt siihen huomiota.
Näin totesi joukko yhdysvaltalaistutkijoita, jotka äskettäin kävivät läpi 40 vuotta vanhaa dataa Nasan Pioneer Venus Multiprobe -lennolta joulukuulta 1978.
Tuolloin kaikkiaan neljä luotainta lähetettiin Maan hehkuvan naapuriplaneetan Venuksen kaasukehään. Suurimman luotaimen massaspektrometri (Large Neutral Mass Spectrometer) tutki kaasukehän kaasuja.
40 vuotta sitten tutkijat keskittyivät pääasiassa etsimään merkkejä hiilidioksidista, rikkidioksidista ja argonista.
Kun vanhaa dataa nyt tutkittiin uudelleen, muun muassa Kalifornian polyteknisen valtionyliopiston tutkijat havaitsivat siinä aiemmin dokumentoimattomia fosfiinimolekyylejä. Niiden määrä vastaa uutta syyskuussa 2020 tehtyä havaintoa.
Uusi havainto on jaettu preprint- eli ennakkopainos-palvelimella arXiv.org. Sitä ei vielä ole vertaisarvioitu.
Venus, jossa on voimakas kasvihuoneilmiö ja 462 asteen lämpötila, on elämälle liian kuuma ja myrkyllinen. Näin tähtitieteilijät ovat luonnehtineet naapuriplaneettaamme siitä alkaen, kun ensimmäiset avaruusalukset kävivät siellä 1960-luvulla.
Juuri julkaistu tutkimus on kuitenkin ravistellut perinteistä käsitystä ja ällistyttänyt tutkijat.
Venusta verhoavassa pilvipeitteessä ovat walesilaisen Cardiffin yliopiston ja yhdysvaltalaisen Massachusettsin teknillisen korkeakoulun (MIT) tutkijat havainneet merkkejä fosfiini-kaasusta, joka Maassa on peräisin elävistä olioista.
Auringonvalo paljastaa Venuksen salaisuudet
Kansainvälinen asiantuntijaryhmä on tutkinut Venusta suuntaamalla James Clerk Maxwell -teleskoopin ja ALMA-teleskoopin kohti planeetan kaasukehää. Kun Auringon säteet kulkevat sen läpi, eri kaasulajit vangitsevat eri aallonpituuksia.
Analysoimalla useita aallonpituuksia samalla kertaa tutkijat voivat nähdä eri molekyylien esiintymisen kaasukehässä aukkoina valon spektrissä.
Tutkimus osoitti, että pilviverhossa on pahanhajuista fosfiini-kaasua, jota Maassa syntyy luonnostaan bakteerien toiminnasta hapettomassa tilassa. Keinotekoisesti valmistettua fosfiinia on käytetty myrkkykaasuna ensimmäisessä maailmansodassa ja sitä syntyy sivutuotteena metamfetamiinin tuotannossa.
Venuksen ainoa mahdollisesti elinkelpoinen vyöhyke on pilvipeitteessä 48–60 km pinnan yläpuolella, missä lämpötila on noin 0–100 astetta. Kaasukehän miljardista molekyylistä 20 oli fosfiinimolekyylejä, kun niiden pitoisuus Maassa lasketaan biljoonasosissa.
Tutkijoiden päätelmän mukaan mikään tunnettu kemiallinen tai fysikaalinen reaktio ei ole voinut luoda Venuksen korkeaa fosfiinipitoisuutta – paitsi elämä.
Kuuntele tutkijoiden selittävän merkittävää löytöään:
Venus oli ehkä kostea ja täynnä elämää
Sen jälkeen, kun Nasan Mariner-luotaimet ja neuvostoliittolaiset Venera-alukset olivat tutkineet Venuksen olosuhteita 1960-luvulla, polttopisteessä on ollut elämän etsintä Marsista.
Muun muassa siksi Venuksesta tiedetään paljon vähemmän kuin toisesta naapuriplaneetastamme. Tutkijat arvelevat, että planeetalla on mitä todennäköisimmin voinut olla valtameriä ja elämää kauan ennen kuin tulivuorenpurkaukset peittivät sen laavaan puoli miljardia vuotta sitten.
Uusi havainto kietoo Maan sisarplaneetan vielä entistäkin salaperäisempään vaippaan. Tulevat tutkimukset ratkaisevat, aiheutuuko kaasulöytö vielä tuntemattomasta prosessista tai tietokonevirheestä vai onko planeetan pilvissä todellakin jonkinlaisia elämän muotoja.
Chilessä Atacaman autiomaassa toimivat 66 radioteleskooppia – nimeltään ALMA – vastaanottavat sähkömagneettista säteilyä, muun muassa valoa. Näin ne pystyvät määrittämään vieraiden taivaankappaleiden kaasukehän koostumuksen.
