Venus-planeetta
Venusta kutsutaan joskus Maan sisareksi, mutta yhtäläisyydet rajoittuvat planeettojen kokoon ja massaan. Pinnaltaan Venus on hehkuvan kuuma hornankattila.
Nyt tutkijat ovat ehkä löytäneet hehkuvan kuumalta planeetalta merkkejä elämästä. Venuksen pilvissä on havaittu fosfiini-kaasua, jota Maassa tuottavat mikrobit.
Fosfiini voi olla joko merkki elämästä tai syntynyt toistaiseksi tuntemattoman kemiallisen prosessin tuotteena, todetaan tutkimuksessa, joka on juuri julkaistu Nature-lehdessä.
"Kun näimme ensimmäiset merkit fosfiinista Venuksessa, olimme äimistyneitä", toteaa tähtitieteen professori Jane Greaves, joka on johtanut tutkimustiimiä.
Tulos perustuu James Clerk Maxwell -teleskoopilla ja ALMA-teleskoopilla tehtyihin havaintoihin.
Venusta ympäröi 50-80 kilometrin korkeudessa sijaitseva pilvipeite, joka koostuu pääasiassa rikkidioksidista ja rikkihaposta. Venus on silti kiviplaneetta, jolla on yhtä kiinteä pinta kuin Maalla. Venuksen pintalämpötila on keskimäärin noin 460 astetta, ja se tekee siitä Aurinkokunnan kuumimman planeetan.
Venuksen kaasukehä
Lämpö on lähtöisin Auringosta, ja se pysyy planeetalla sen hyvin paksun kaasukehän ansiosta. Venuksen kaasukehä koostuu 96-prosenttisesti hiilidioksidista, ja siksi Venuksessa vallitsee erittäin voimakas kasvihuoneilmiö.
Venuksella ei ole yhtään kuuta. Sen sijaan siellä on yli tuhat tulivuorta, joiden läpimitta on yli 20 km. Esimerkiksi yksi Maan suurimmista tulivuorista, Mauna Loa, on läpimitaltaan vain 3–5 km.
Paine kuin merenpohjassa
Venuksen paksun kaasukehän vuoksi paine sen pinnalla on 92 kertaa niin korkea kuin Maassa. Se vastaa painetta, joka vallitsee 900 metrin syvyydessä merenpinnan alla maapallolla.
Ylinnä Venuksen kaasukehässä leijuu kerros rikkihappopilviä. Ne kietovat planeetan verhoon, jonka läpi pinnalle on mahdollista nähdä ainoastaan tutkan avulla.
Miksi Venus pyörii niin hitaasti?
Venus on Aurinkokunnan ainoa planeetta, jonka vuorokausi on pidempi kuin sen vuosi. Venuksen vuorokausi, toisin sanoen aika, jonka kuluessa Venus pyörähtää oman akselinsa ympäri, vastaa 243:a Maan vuorokautta. Sen sijaan Venuksen vuosi eli aika, jonka kuluessa Venus kiertää kerran Auringon, vastaa 225:tä Maan vuorokautta.
Kaiken huipuksi Venus pyörii "takaperin", sillä se pyörii oman oman akselinsa ympäri eri suuntaan kuin kiertäessään Aurinkoa.