Venus-planeetta

Venus: Aurinkokunnan kuumin

Tiesitkö, että Venus on Aurinkokunnan kuumin planeetta ja että Venuksessa vuorokausi on pidempi kuin vuosi? Lue lisää faktoja Venuksesta tästä.

Shutterstock

Venus-planeetta

Venusta kutsutaan joskus Maan sisareksi, mutta yhtäläisyydet rajoittuvat planeettojen kokoon ja massaan. Pinnaltaan Venus on hehkuvan kuuma hornankattila.

Venus on kiviplaneetta, joten sillä on kiinteä pinta niin kuin Maallakin. Venuksen pintalämpötila on keskimäärin noin 460 astetta, mikä tekee siitä Aurinkokunnan kuumimman planeetan

Venuksen kaasukehä

Lämpö on lähtöisin Auringosta, ja se pysyy planeetalla sen hyvin paksun kaasukehän ansiosta. Venuksen kaasukehä koostuu 96-prosenttisesti hiilidioksidista, ja siksi Venuksessa vallitsee erittäin voimakas kasvihuoneilmiö.

Venuksella ei ole yhtään kuuta. Sen sijaan siellä on yli tuhat tulivuorta, joiden läpimitta on yli 20 km. Esimerkiksi yksi Maan suurimmista tulivuorista, Mauna Loa, on läpimitaltaan vain 3–5 km.

Paine kuin merenpohjassa

Venuksen paksun kaasukehän vuoksi paine sen pinnalla on 92 kertaa niin korkea kuin Maassa. Se vastaa painetta, joka vallitsee 900 metrin syvyydessä merenpinnan alla maapallolla.

Ylinnä Venuksen kaasukehässä leijuu kerros rikkihappopilviä. Ne kietovat planeetan verhoon, jonka läpi pinnalle on mahdollista nähdä ainoastaan tutkan avulla.

Miksi Venus pyörii niin hitaasti?

Venus on Aurinkokunnan ainoa planeetta, jonka vuorokausi on pidempi kuin sen vuosi. Venuksen vuorokausi, toisin sanoen aika, jonka kuluessa Venus pyörähtää oman akselinsa ympäri, vastaa 243:a Maan vuorokautta. Sen sijaan Venuksen vuosi eli aika, jonka kuluessa Venus kiertää kerran Auringon, vastaa 225:tä Maan vuorokautta.

Kaiken huipuksi Venus pyörii "takaperin", sillä se pyörii oman oman akselinsa ympäri eri suuntaan kuin kiertäessään Aurinkoa.

Venus-planeetta

Venuksen läpimitta on 12 104 km. Maan läpimitta on vain vähän suurempi, 12 742 km.

© Shutterstock

Selitys löytyy ilmeisesti valtavista yhteentörmäyksistä, joille Venus Maan ja kaikkien muidenkin planeettojen tavoin altistui Aurinkokunnan ollessa nuori. Tuohon aikaan Aurinkokunnassa oli paljon enemmän planeettoja, jotka useasti törmäilivät toisiinsa.

Todennäköisesti Venus on alun perin pyörinyt kutakuinkin samoin kuin Maa, ennen kuin raju törmäys toiseen planeettaan jarrutti pyörimisliikettä.

Luotaimet eivät kestä Venuksen olosuhteita

Venuksessa on käynyt luotaimia jo avaruusajan alkuajoista lähtien. Venus oli itse asiassa ensimmäinen planeetta, jonka lähellä on käynyt luotain. Jo vuonna 1961 Neuvostoliitto lähetti luotaimen kohti Venusta, mutta vasta yhdysvaltalainen Mariner 2 onnistui tekemään ensimmäiset mittaukset.

Venuksen lähestyminen tuottaa suuria haasteita. Auringonvalo on lähes kaksi kertaa niin voimakas kuin Maassa, ja siksi on välttämätöntä viilentää luotainta. Muuten sen laitteet tuhoutuvat kuumuudessa.

Ongelmat luonnollisesti vain lisääntyvät, jos laitteet halutaan laskea planeetan pinnalle.

Kaasukehä on tiheä ja täynnä hiilidioksidia. Tämä yhdistelmä tuottaa kasvihuoneilmiön, joka voi nostaa pinnan lämpötilan jopa 480 asteeseen. Lisäksi paine on 90 kertaa niin suuri kuin Maan pinnalla.

Näissä olosuhteissa on suuri saavutus saada laskeutumisalus toimimaan edes yhden tunnin Venuksen pinnalla.

Venus-planeetta

Venuksen pinta on kartoitettu tutkalla sen kiertoradalla olevista luotaimista. PInta on kuivaa autiomaata, jossa on teräviä kallioita. Ajoittain pinta uudistuu tulivuorenpurkausten laavasta.

© Shutterstock

Luotaimet kartoittavat Venusta kiertoradalta

Ongelmat on jo osin voitettu, ja nykyään tähtitieteilijät voivat tutkia Venuksen pintaa ilman sinne laskeutuvia luotaimia.

Tutkan avulla on laadittu jo vaikuttavan tarkkoja karttoja, ja avaruusluotaimet, kuten parhaillaan planeettaa kiertävä Venus Express, voivat tiettyyn rajaan asti ”nähdä” pinnan tekemällä havaintoja tietyillä aallonpituuksilla.

Venuksen pinta on Venus Expressin havaintojen mukaan kuivaa autiomaata, jossa on teräviä kallioita. Ajoittain pinta uudistuu tulivuorenpurkausten laavasta.

Seuraavaksi todennäköisesti lähetetään tutkimuspalloja leijailemaan Venusta ympäröivään paksuun pilvikerrokseen. Näin voidaan tutkia teoriaa, jonka mukaan lämpötilaltaan paljon Venuksen pintaa viileämmässä pilvikerroksessa esiintyisi pieneliöitä.

Merkurius, Venus, Maa

Vaikka Venusta kutsutaan Maan sisarplaneetaksi, samankaltaisuus koskee vain planeettojen suuruutta ja massaa.

© Shutterstock

Elämää Venuksessa

Korkean 464 asteen keskilämpötilan vuoksi on epätodennäköistä, että Venuksessa esiintyisi (ainakaan tuntemamme kaltaista) elämää. Jos kuitenkin mennään ajassa pari miljardia vuotta taaksepäin, Venus oli ilmeisesti asumiskelpoinen planeetta, jossa oli leuto lämpötila, rauhallisia tuulia ja lainehtivia meriä kuten Maassa nykyään.

Näin uskoo joukko tutkijoita muun muassa Tucsonissa toimivasta Planetary Science Institute -laitoksesta. He ovat tutkineet Venusta uusilla ilmastomallien tietokonesimulaatioilla, joissa on otettu huomioon aina eri tekijöitä, kuten päivän pituus ja aurinkoenergia. Johtopäätös on se, että Venus todennäköisesti oli asumiskelpoinen vielä kolme miljardia vuotta sitten.

Kyseinen tutkijaryhmä ei ole ainoa tähän käsitykseen päätynyt. Jo vuosien ajan tutkijat ovat olleet sitä mieltä, että Venus on menneisyydessä ollut paljon elämälle suotuisampi, koska se muistuttaa Maata muun muassa kooltaan ja kiviaineksen koostumukseltaan.

Päätelmiin ei kuitenkaan voi varauksetta luottaa: uusissa ilmastomalleissa on nimittäin lähtökohtana se, että Venus kiersi samalla nopeudella kuin nykyään – ja siitä ei edelleenkään ole mitään todisteita.

Lue myös:

Aurinkokunta

Venuksen ylikulku paljasti Aurinkokunnan mitat

7 minuuttia
Aurinkokunta

Venuksen kirkkaus

0 minuuttia
Venus
Aurinkokunta

Tänään Venus on tähtiä kirkkaampi

2 minuuttia
Suosituimmat

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!