Venusta on joskus kuvailtu Maan rumaksi sisarukseksi, koska sen pinnan olosuhteet ovat elämän synnyn näkökulmasta suorastaan helvetilliset.
Kooltaan ja massaltaan Maa ja Venus ovat lähes samanlaiset. Pinnan lämpötilan ja paineen osalta ne ovat sen sijaan kuin yö jä päivä. Venuksen pinta on yli 400-asteinen pätsi. Paine on sen pinnalla yhtä suuri kuin Maassa kilometri merenpinnan alapuolella.

Venuksen pinta on täynnä tulivuorenkraattereita. Tähän asti tutkijat eivät ole osanneet sanoa, onko niiden joukossa toimivia tulivuoria.
Raju vulkaaninen toiminta on muinoin tuottanut Venuksen kaasukehään niin paljon hiilidioksidia, että kasvihuoneilmiö kiihtyi äärimmilleen ja tuhosi kaikki elämän edellytykset. Tähän asti on kuitenkin ollut epäselvää, onko Venuksessa yhä toimivia tulivuoria.
Nyt Sveitsin teknillisen korkeakoulun tutkijaryhmä on selvittänyt asiaa, ja vastaus on kyllä.
Tulivuori muokkaa ympäristöään
Sveitsiläistutkijat selvittivät tietokonesimulaation avulla, miten Venuksessa sijaitseva tulivuoren kraatteri muuttuu ajan mittaan.
Simulaatio osoitti, että jos tulivuori on purkautunut miljoonan viime vuoden aikana, sen ympärillä on poikkeuksellisia maastonmuotoja, kuten kehämäinen halkeama, jota ympäröi rengasmainen kohouma.
Tietokonemalli näyttää tulivuoren elinkaaren
Venuksen tulivuorten kehityksestä laadittu tietokonesimulaatio auttoi tutkijoita selvittämään, ovatko tulivuoret yhä aktiivisia.

1. Nuori tulivuori purkautuu
Kun nuori tulivuori purkautuu rajusti, ensin syntyy laavatasanko. Laava muodostaa osan planeetan ulointa osaa, kuorta.

2. Rengasvuori paljastaa aktiivisen tulivuoren
Tulivuori voi olla aktiivinen vielä miljoona vuotta purkauksen jälkeen. Tänä aikana laavatasangon ympärille muodostuu rengasmainen muuri jähmettyneestä kivimassasta.

3. Tuuli tasoittaa tulivuoren jälkiä
Vähitellen pinnan alta nouseva laavavirta ehtyy ja tulivuori sammuu. Paksun kaasukehän kovat tuulet hiovat jäljelle jäänyttä rengasvuorta niin, että lopulta jäljellä on matala rengasmainen kohouma.
Saatuaan tietokonesimulaation tulokset tutkijat alkoivat etsiä Venuksesta rengasvuorien jälkiä. Avuksi otettiin tutkakuvat, jotka Nasan Magellan-luotain oli ottanut Venuksen pinnasta vuosina 1990-1994.
Laava silotti meteoriittikraatterit
Magellanin kuvat osoittivat myös, että tulivuorten laavavirrat olivat aikoinaan panneet Venuksen pinnan uuteen uskoon ja muun muassa tasoittaneet kaikki meteoriitti-iskujen tekemät kraatterit. Se oli tapahtunut 300-600 miljoonaa vuotta sitten, mutta sveitsiläistutkimus osoittaa, että laava muokkaa Venuksen pintaa edelleen.
Tutkijat löysivät 37 tulivuoren ympäriltä merkkejä käynnissä olevasta vulkaanisesta toiminnasta.

Magellan-luotaimen tutkakuvista löydettiin 37 tulivuoren ympäriltä rengasmuodostelma (punainen täplä), joka viittaa aktiiviseen vulkaaniseen toimintaan.
Sveitsiläistutkijoiden löytö voi auttaa selvittämään, miksi Venuksesta kehittyi eloton pätsi ja Maahan syntyivät otolliset olosuhteet elämälle.

Sisarukset lähtivät eri teille
Maa ja Venus ovat massaltaan ja kooltaan lähes identtiset. Yhtäläisyydet loppuvat siihen. Maahan syntyi elämää, mutta Venuksessa äärimmilleen riistäytynyt kasvihuoneilmiö tuhosi kaikki elämän edellykset planeetan pinnalta.
Maa
Halkaisija: 12 746 km
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus: 0,038 %
Pinnan keskilämpötila: 14 °C
Paine pinnalla: 1 013 hPa
Venus
Halkaisija: 12 104 km
Kaasukehän hiilidioksidipitoisuus: 96 %
Pinnan lämpötila: 464 °C
Paine pinnalla: 92 000 hPa