Turisti avaruudessa

Tulevaisuuden huippumatkakohteet: Aurinkokunnan 7 ihmettä

Pyramidit ja Vapaudenpatsas voivat menettää hohtonsa, kun avaruusmatkailusta tulee arkipäivää. Vähään aikaan turistimatkoja muille taivaankappaleille ei ole tarjolla, mutta menimme asioiden edelle ja poimimme ne Aurinkokunnan kohteet, jotka voivat olla suosikkeja sitten, kun avaruusalukset ovat kehittyneet kylliksi.

Pyramidit ja Vapaudenpatsas voivat menettää hohtonsa, kun avaruusmatkailusta tulee arkipäivää. Vähään aikaan turistimatkoja muille taivaankappaleille ei ole tarjolla, mutta menimme asioiden edelle ja poimimme ne Aurinkokunnan kohteet, jotka voivat olla suosikkeja sitten, kun avaruusalukset ovat kehittyneet kylliksi.

Shutterstock

1. Mirandan jääjyrkänne

Miranda

Voyager 2 -luotain otti kuvan Mirandan jääseinämästä tammikuussa 1986.

© NASA/JPL

Hyppää 10 kilometriä korkealta jyrkänteeltä

Uranuksen Miranda-kuu on kolmen miljardin kilometrin päässä Maasta, mutta pitkä taival palkitaan ainutlaatuisella elämyksellä.

Mirandan kiehtovin kohde on 10–15 kilometriä korkea jääseinämä. Kiipeily tavallisilla vuorikiipeilyvarusteilla ei tule kysymykseen, mutta rakettivoimalla matkailija voi nousta seinämän huipulle. Jos mukanasi on avaruuspuvun lisäksi rakettireppu, voit hyppiä alas jyrkänteen reunalta.

Mirandan painovoima on niin heikko, että vapaassa pudotuksessakin putoaisit vain 17 kilometrin tuntivauhtia. Minuutissa putoaisit siis 142 metriä.

Jääseinämä on ollut olemassa miljoonia vuosia, mutta sen syntytapa on hämärän peitossa. Yhden teorian mukaan taustalla on kosminen kolari, jossa Miranda itse hajosi joukoksi jäälohkareita ja muotoutui niistä uudelleen.

Matka-aika: 3–5 vuotta tulevaisuuden ydinkäyttöisillä raketeilla.
Matkavarusteet: Avaruuspuku ja rakettireppu.

2. Ion tulivuoret

Jupiterin kuu Io

Jupiterin Io-kuun pintaa myllertävät tulivuorenpurkaukset ja vuorovesi-ilmiö.

© NASA/JPL/University of Arizona

Extremeloma tulivuorilla

Jos etsit äärielämyksiä, Jupiterin kuu Io voisi olla sinulle sopiva kohde. Siellä on rikkitulivuoria, laavajärviä ja 17 kilometriä korkeita vuoria.

Ion pinta on jatkuvassa liikkeessä, kun Jupiterin ja naapurikuiden Ganymedeksen ja Europan painovoima kiskoo Ion massaa kuin vuorovesi-ilmiö Maan meriä.

Ion pintaan kohdistuu tappavan voimakas säteily, ja sen takia avaruusaluksesta voi poistua vain lyhyiksi hetkiksi. Silloin säteilysuojaksi tarvitaan paksu avaruuspuku, jollainen toivottavasti kehitetään, ennen kuin lomalennot Iolle alkavat.

Matka Iolle kulkee naapurikuu Kalliston kautta. Siellä on välilasku ja vaihto erityispaksuilla seinillä varustettuun alukseen, joka vie sinut Iolle.

Matka-aika: 1–2 vuotta ydinkäyttöisellä avaruusaluksella.
Matkavarusteet: Säteilyltä suojaava avaruuspuku.

3. Kraatterikierros Kuussa

Kuun kraatteri

Kopernikus-kraatteri syntyi 800 miljoonaa vuotta sitten, kun Kuuhun törmäsi Everestin kokoinen kappale.

© NASA

Kraatteri kertoo Kuun menneisyydestä

Jos almanakkaasi mahtuu vain pikainen pistäytyminen toiselle taivaankappaleelle, Kopernikus-kraatteri Kuussa voisi olla kiinnostava vaihtoehto.

Kraatterin reunalta avautuu näkymä, jonka synty liittyy Kuun menneisyyden rajumpiin hetkiin: meteoriitti-iskuun noin 800 miljoonaa vuotta sitten.

Meteoriitti, jonka törmäys synnytti 93 kilometriä leveän kraatterin, oli valtava. Laskelmien mukaan niin suuren kuopan aikaan saamiseen on tarvittu Everestin kokoinen kalliolohkare.

Maastonmuodot itse kraatterissa ovat niin hankalat, että avaruusaluksen pitää laskeutua vähän kauemmaksi ja loppumatka pitää taittaa kuumönkijällä. Kraatterin reunalta pohjalle on viiden kilometrin matka, mutta reunat ovat niin jyrkät, että matkaan kannattaa varata kolme päivää. Varjossa lämpötila voi olla 170 astetta pakkasen puolella.

Matka-aika: 2 viikkoa.
Matkavarusteet: Avaruuspuku ja kuumönkijä, jossa on paineistettu matkustamo.

4. Enceladuksen geisirit

Turisti avaruudessa

Enceladuksen geisireistä suihkuaa vettä kauemmas kuin silmä näkee. Osa vesihöyrystä päätyy jääkimpaleiksi Saturnuksen renkaisiin.

© Shutterstock

Suihkulähteitä Saturnuksen kuussa

Saturnuksen pieni Enceladus-kuu on sykähdyttävä elämys jo kaukaa: kuu hohkaa avaruudessa valkeana jääpallona.

Lähestyttäessä kuun pintaa kapteeni toivottavasti kääntää aluksen niin, että matkustajat voivat ihailla Enceladuksen kuuluisia geisereitä eli raidoissa etelänavan tienoilla olevia lähteitä, jotka sylkevät vettä avaruuteen.

Alus myös laskeutuu etelänavan lähistölle. Heti kun astut kuun pinnalle, huomaat, että Endeladus on aivan toisenlainen paikka kuin Maa.

Painovoima on Enceladuksen pinnalla yksi sadasosa Maan pinnan painovoimasta. Voit siis loikkia tai oikeastaan liidellä pohjalle katsomaan geisireitä. Jos olet huimapäinen, voit käydä railon pohjalla tutkimassa, mistä geisirien vesisuihku saa alkunsa.

Tutkijoiden mukaan geiserien vesi on todennäköisesti lähtöisin Enceladuksen eteläisen pallonpuoliskon pinnalla olevasta kymmenen kilometriä syvästä merestä. Cassini-luotaimen mittausten perusteella on päätelty, että geisirien suihkussa on vesihöyryä, vetyä, suolakiteitä ja jäähiukkasia.

Osa geisirien vedestä sataa lumena Enceladuksen pinnalle, mutta suurin osa suihkuaa avaruuteen ja päätyy osaksi Saturnuksen renkaita.

Halutuimpia matkamuistoja Enceladuksesta ovat varmasti näytteet geisirien vedestä. Niiden koostumus kiinnostaa myös tutkijoita. Vedessä on todennäköisesti myös orgaanisia aineita, mikä voi olla merkki siitä, että pinnan alla olevassa meressä on elämää.

Matka-aika: 2–3 vuotta ydinkäyttöisellä avaruusaluksella.
Matkavarusteet: Avaruuspuku.

5. Venuksen vuoristomaisema

Maxwellvuoret

380 asteen lämpötila ja valtava paine tekevät Maxwellvuorilla patikoinnin mahdottomaksi. Niitä pitää ihailla avaruusaluksen ikkunasta.

© NASA/JPL

Valkohuippuiset vuoret Venuksessa

Venuksen kirjaimellisesti suurin matkailukohde ovat 11 kilometrin korkuiset Maxwellvuoret. Korkeuden ohella niiden erikoisuus on huippuja peittävä valkoinen lumimainen kerros.

Lasketteluvarusteita ei kuitenkaan kannata ottaa mukaan, sillä huipulla on 380 asteen lämpötila, joten lunta sieltä ei löydy. Valkoinen aine on todennäköisesti rautasulfidia eli rikkikiisua, jokan tunnetaan myös katinkultana.

Venus on oivallinen elämyskohde äärimmäisyyksien ystäville. Planeettaa peittävät rikkihappopilvet, pinta on kuuma kuin pätsi ja paine on niin kova, että avaruuspukukaan ei riitä suojaksi.

Venuksen maisemia voi ihailla vain avaruusaluksesta tai erityisrakenteisesta mönkijästä, jonka matkustamo on kuin lämpöeristetty sukellusvene.

Matka-aika: Puoli vuotta ydinkäyttöisellä avaruusaluksella.
Matkavarusteet: Paineen ja kuumuuden kestävä mönkijä.

6. Marsin kanjoni

Valles Marineris, Mars

Valles Marineris on enimmillään 150 kilometriä leveä. Se on viisi kertaa niin leveä kuin Grand Canyon.

© NASA/JPL/Arizona State University

Vaellus Aurinkokunnan suurimmassa kanjonissa

Valles Marineris on 4 000 kilometriä pitkä ja 5–7 kilometriä leveä rotko Marsin päiväntasaajalla. Sen rinnalla maapallon suurin kanjoni, 446 kilometriä pitkä Grand Canyon on pikku kuoppa.

Valles Marineris on Aurinkokunnan suurin rotko. Se on syntynyt miljardeja vuosia sitten, kun Marsin kuoren laatat olivat vielä liikkeessä.

Ennen kiertoajelua kanjonissa kannattaa nousta marsmönkijästä ihailemaan maisemia. Varsinkin aamuvarhaisella sumun peittämä kanjonin pohja on kiehtova näky. Hyvällä kiikarilla voi nähdä vilauksen kanjonin toisesta reunasta.

Valles Marineriksen syntyaikoihin Mars oli lämpimämpi kuin nyt. Silloin siellä oli järviä ja jokia ja taivas oli sininen. Kanjonin pohjan kerrostumissa on jälkiä Marsin kosteasta menneisyydestä.

Matka-aika: 8–12 kuukautta ydinkäyttöisellä avaruusaluksella.
Matkavarusteet: Avaruuspuku ja marsmönkijä.

7. Saturnuksen renkaat

Saturnus

Saturnuksen renkaat koostuvat jääkimpaleista, jotka ovat suurimmillaan viisimetrisiä.

© NASA/JPL/Space Science Institute

Koe kosminen jääshow lähietäisyydeltä

Saturnuksen renkaat ovat mitoiltaan Aurinkokunnan suurin nähtävyys. Niitä kannattaa kuitenkin ihastella turvallisen välimatkan päältä. Renkaat koostuvat lukemattomista jää- ja kivilohkareista, jotka murskaisivat avaruusaluksen.

Sitten kun matkat Saturnukseen alkavat, renkaita pääsee todennäköisesti katsomaan noin sadan kilometrin päästä. Siltä etäisyydeltä näkisi kaukoputkella, miten renkaiden lohkareet jatkuvasti törmäilevät toisiinsa.

Renkaat loistavat valkoisena, koska törmäyksissä tulee lohkareista esiin uusia puhtaita pintoja.

Tutkijat eivät osaa varmasti sanoa, miten kauan Saturnuksen jääshow on kestänyt. Arviot renkaiden iästä vaihtelevat 100 miljoonan ja kolmen miljardin vuoden välillä.

Matka-aika: 2–3 vuotta ydinkäyttöisellä avaruusaluksella.
Matkavarusteet: Avaruuspuku ja kaukoputki.