Maassa geologit käyttävät maanjäristysaaltoja tutkiessaan, mistä Maan sisäosat koostuvat, ja myös Saturnuksen läpi kulkevat aallot voivat kertoa kaasuplaneetan kerroksista.
Aaltoja ei ikävä kyllä voida rekisteröidä itse planeetalla, mutta tutkijat ovat havainneet, että ne kulkevat myös Saturnuksen renkaiden läpi, jolloin niitä voidaan mitata.
Tutkimuksissa käytettiin avaruusluotain Cassinin dataa, jota se keräsi Saturnuksen kiertoradalla vuosina 2004–2017.
Data osoittaa säännöllisiä aaltoiluja planeetan niin sanotussa C-renkaassa, mikä viittaa siihen, että Saturnuksella on jättimäinen ydin, joka vaappuu hieman pyöriessään akselinsa ympäri.
Ydin painaa 55 maapalloa
Tutkijat ovat yhä sitä mieltä, että ydin koostuu metalleista, kivestä ja jäästä, mutta ne ovat sekoittuneet nestemäiseen vetyyn ja heliumiin sohjomaiseksi aineeksi. Laskelmien mukaan seos ulottuu planeetan keskeltä 35 000 kilometrin päähän kohti sen pintaa.
Ytimen läpimitta on siten 70 000 kilometriä, mikä vastaa 60:tä prosenttia koko planeetan läpimitasta. Ydin painaakin 55 maapallon verran eikä 17:n, kuten tähän asti on luultu.
Valtavan ytimen ympärillä on 23 000 kilometriä paksu kerros vety- ja heliumkaasua.
Saturnuksen rakenteen uusi malli voi ehkä auttaa tähtitieteilijöitä ratkaisemaan arvoituksen, jota vanha malli ei valottanut: planeetasta säteilee enemmän energiaa kuin se vastaanottaa Auringosta, minkä ei pitäisi olla mahdollista.
Iso ydin pidättää lämpöä
Siitä asti, kun Saturnus muodostui, se on muiden planeettojen tavoin luovuttanut energiaa sisältään, ja vanhan mallin mukaan sen olisi pitänyt olla jo huomattavasti nykyistä kylmempi.
Nyt havaittu epämääräinen ydin saattaa kuitenkin toimia jonkinlaisena eristeenä, joka on hidastanut planeetan jäähtymistä. Hidas jäähtyminen voi selittää sitä, että Saturnus säteilee yhä edelleen enemmän lämpöä kuin se vastaanottaa.