Kellertävä kaasuplaneetta
Saturnus on Aurinkokunnan suurista kaasuplaneetoista toiseksi lähinnä Aurinkoa. Se tunnetaan etenkin sitä ympäröivistä kauniista renkaista.
Kaasuplaneetta Saturnuksella ei ole kiinteää pintaa. Se koostuu etupäässä vedystä ja heliumista, mutta sillä on mahdollisesti kiinteä ydin, joka sisältää rautaa, nikkeliä ja eri kivilajeja. Planeetta näyttää kellertävältä, koska sen yläkaasukehässä on ammoniakkikiteitä.
Tuulet puhaltavat Saturnuksessa jopa 1 800 kilometrin tuntivauhtia. Tuulten nopeus on suurempi kuin Jupiterissa, mutta ei vielä niin suuri kuin Neptunuksessa.
Saturnuksen renkaat
Saturnusta ympäröi rengasjärjestelmä. Renkaat koostuvat jääkimpaleista, pienistä kivistä ja pölyhiukkasista. Renkaita on yhdeksän kokonaista ja kolme vajaata, jotka eivät ulotu kokonaan planeetan ympäri.
Niiden syntytapaa ei tunneta varmuudella, mutta moni seikka viittaa siihen, että ne ovat olleet olemassa lähes yhtä kauan kuin Saturnus.
Planeetta Saturnus
Montako kuuta Saturnuksella on?
Saturnuksella on 62 kuuta, joiden kiertoradat tunnetaan. Saturnuksen kuut ovat kooltaan ja muodoltaan hyvin erilaisia.
Suurin kuu on Titan, joka on suurempi kuin Merkurius-planeetta. Toisaalta taas Saturnuksen pienimpien kuiden läpimitta on vain kuusi kilometriä.
Vettä Saturnuksen kuussa
Vuosina 1980 ja 1981 luotaimet Voyager 1 ja 2 lensivät ensimmäisinä lähietäisyydeltä Saturnuksen ohi ja lähettivät kuvia Saturnuksen renkaista sekä itse planeetasta ja sen suurimmasta kuusta Titanista.
Vuonna 2004 Cassini-luotain asettui Saturnuksen kiertoradalle. Cassini löysi muun muassa uuden renkaan Saturnuksen ympäriltä.
Luotain havaitsi myös, että Saturnuksen kuun Enceladuksen jään alla oli vettä nestemäisessä muodossa. Tämä sai monet tutkijat liittämään Enceladuksen niiden vieraiden taivaankappaleiden joukkoon, joilla ehkä voi esiintyä elämää.
Cassini-luotain Saturnuksen kiertoradalla
Titan – valtava kuu
Titan on Aurinkokunnan paras ehdokas paikaksi, jossa esiintyy Maan ulkopuolista elämää. Sillä on paksu kaasukehä, ja siellä on happea, hiilidioksidia ja vettä, jotka ovat Maassa elämän tärkeimpiä rakennusosia.
Vuonna 2005 Cassini-luotain pudotti Titanin pinnalle pienen laskeutujan, Huygensin. Jo sitä ennen Cassini oli lähettänyt Maahan kuvia Titanin pinnan vuorista ja nestemäistä hiilivetyä sisältävistä järvistä. Huygens teki laskeutumisen aikana mittauksia kaasukehästä ja lähetti Maahan kuvia Titanin pinnasta.
Saturnuksen suurin kuu on Titan. Titan on suurempi kuin Merkurius, ja se on Aurinkokuntamme toiseksi suurin kuu.
Elämää Titanissa
Solukalvojen rakenteita muodostavat molekyylit, lipidit, eivät menesty niissä olosuhteissa, joita Huygens mittasi Titanissa. Tästä syystä elämän mahdollisuuteen Titanissa ei ole aiemmin uskottu.
Nasa on kuitenkin nyt tehnyt uusia mittauksia Chilessä toimivalla ALMA-teleskooppiryhmällä (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) ja osoittanut, että Titanin kaasukehässä on suuria määriä vinyylisyanidi-molekyylejä.
Vinyylisyanidia ei esiinny luonnostaan Maan ilmakehässä, mutta sillä on ominaisuuksia, joiden ansiosta siitä voisi muodostua solukalvoja Titanin ankarissa oloissa.
Solukalvoja saattaisi muodostua periaatteessa metaanissa samalla tavalla kuin niitä on Maassa syntynyt vedessä.
Vuonna 2015 tutkijat kehittivät azotosomin eli keinotekoisen solun tietokonemallin, jossa solukalvo oli muodostunut vinyylisyanidista. Periaatteessa soluja voisi muodostua myös Titanissa, vaikka ne eivät muistuttaisikaan Maan soluja. Kyseessä olisi siis erilainen elämänmuoto.
Riippumatta siitä, onko Titanissa elämää vai ei, tiedot sen kemiasta auttavat tutkijoita ymmärtämään, miten elämä kehittyi, ja punnitsemaan, millaisia erilaisia variaatioita elämästä maailmankaikkeudessa voi piillä.