Syyskuun 28. päivänä 1969 meteoriitti iskeytyi Murchisonin kylään Australiassa. Nyt tutkijat ovat havainneet meteoriitin sisältävän pölyjyväsiä, jotka ovat 4,6–7 miljardia vuotta vanhoja.
Auringolla ja koko Aurinkokunnalla on ikää ”vain” 4,6 miljardia vuotta. Siten siis pölyjyväset ovat Aurinkokuntaa vanhempia ja samalla vanhinta ainetta, mitä koskaan on löydetty maapallolta.
Iänmääritys ei ollut aiemmin mahdollista
Pölyjyväset koostuvat piistä ja hiilestä, ja ne ovat niin vanhoja, että niiden iän määrittämiseen piti käyttää aivan uutta tekniikkaa. Jyväset irrotettiin meteoriitista jo vuonna 1990, mutta tuolloin ne vain talletettiin myöhempää käyttöä varten, koska silloisella tekniikalla ei pystytty ajoittamaan niin vanhaa materiaalia.
Kun pölyjyväset kulkevat universumin halki, ne altistuvat kosmiselle säteilylle. Säteilyn määrä on vakio, ja se muuttaa ajan mittaan piimolekyylin heliumiksi ja neoniksi. Siksi tutkijat voivat heliumin ja neonin määrän mittaamalla arvioida, miten pitkään jyväset ovat olleet alttiina säteilylle.
Tulokset osoittivat, että yli puolet pölyjyväsistä oli 4,6–4,9 miljardia vuotta vanhoja. Noin kahdeksalla prosentilla jyväsistä on ikää 5,5 miljardia ja yhdellä yksittäisellä jyväsellä peräti noin 7 miljardia vuotta.
Jyväset koostuvat niin sanotusta kosmisesta pölystä. Kun tähti kuolee, se räjähtää supernovana ja siitä sinkoutuu avaruuteen pölyä, josta miljardien vuosien kuluessa muodostuu uusia tähtiä, planeettoja, kuita tai meteoreja.
Pöly paljastaa Aurinkokunnan syntytavan
Tutkijat uskovat, että pölyjyvästen tutkimus voi tuoda uutta tietoa Aurinkokuntamme synnystä. Nyt ajoitettu kosminen pöly on nimittäin samaa pölyä, josta aikoinaan ovat muodostuneet niin Aurinko ja Maa kuin me ihmisetkin.
4,6–4,9 miljardia vuotta vanhojen pölyhiukkasten suuri suhteellinen määrä viittaa siihen, että juuri ennen Aurinkokuntamme syntyä on kuollut useita tähtiä. Tähtien arvellaan syntyneen 2,5 miljardia vuotta aiemmin ajanjaksona, jolloin galaksissamme muodostui epätavallisen paljon uusia tähtiä.