Uusi löytö: Meteoriitin pölyjyvänen on Maan vanhinta ainetta
Syyskuun 28. päivänä 1969 meteoriitti iskeytyi Murchisonin kylään Australiassa. Nyt tutkijat ovat havainneet meteoriitin sisältävän pölyjyväsiä, jotka ovat 4,6–7 miljardia vuotta vanhoja.
Auringolla ja koko Aurinkokunnalla on ikää ”vain” 4,6 miljardia vuotta. Siten siis pölyjyväset ovat Aurinkokuntaa vanhempia ja samalla vanhinta ainetta, mitä koskaan on löydetty maapallolta.
Iänmääritys ei ollut aiemmin mahdollista
Pölyjyväset koostuvat piistä ja hiilestä, ja ne ovat niin vanhoja, että niiden iän määrittämiseen piti käyttää aivan uutta tekniikkaa. Jyväset irrotettiin meteoriitista jo vuonna 1990, mutta tuolloin ne vain talletettiin myöhempää käyttöä varten, koska silloisella tekniikalla ei pystytty ajoittamaan niin vanhaa materiaalia.
Tutkijat ovat pystyneet irrottamaan ja ajoittamaan meteoriitista 40 pölyjyvästä. Jyväset ovat mikroskooppisen pieniä, kuten kuvassa näkyvä 0,012 millimetrin levyinen hiukkanen.
Kun pölyjyväset kulkevat universumin halki, ne altistuvat kosmiselle säteilylle. Säteilyn määrä on vakio, ja se muuttaa ajan mittaan piimolekyylin heliumiksi ja neoniksi. Siksi tutkijat voivat heliumin ja neonin määrän mittaamalla arvioida, miten pitkään jyväset ovat olleet alttiina säteilylle.
Tulokset osoittivat, että yli puolet pölyjyväsistä oli 4,6–4,9 miljardia vuotta vanhoja. Noin kahdeksalla prosentilla jyväsistä on ikää 5,5 miljardia ja yhdellä yksittäisellä jyväsellä peräti noin 7 miljardia vuotta.
Jyväset koostuvat niin sanotusta kosmisesta pölystä. Kun tähti kuolee, se räjähtää supernovana ja siitä sinkoutuu avaruuteen pölyä, josta miljardien vuosien kuluessa muodostuu uusia tähtiä, planeettoja, kuita tai meteoreja.
Pöly paljastaa Aurinkokunnan syntytavan
Tutkijat uskovat, että pölyjyvästen tutkimus voi tuoda uutta tietoa Aurinkokuntamme synnystä. Nyt ajoitettu kosminen pöly on nimittäin samaa pölyä, josta aikoinaan ovat muodostuneet niin Aurinko ja Maa kuin me ihmisetkin.
4,6–4,9 miljardia vuotta vanhojen pölyhiukkasten suuri suhteellinen määrä viittaa siihen, että juuri ennen Aurinkokuntamme syntyä on kuollut useita tähtiä. Tähtien arvellaan syntyneen 2,5 miljardia vuotta aiemmin ajanjaksona, jolloin galaksissamme muodostui epätavallisen paljon uusia tähtiä.
Murchisonin meteoriitin sirpaleita on jaettu tutkijoille ympäri maailmaa. Suurin osa on The Field Museumissa Chicagossa Yhdysvalloissa.
Murchisonin meteoriitti on harvinainen löytö
Meteoriitti räjähti ilmakehässä Murchisonin kylän yllä Australiassa kello 10.58 syyskuun 28. päivänä 1969. Vasta nyt uusi teknologia on mahdollistanut meteoriitin sisältämien ikivanhojen pölyjyvästen iän määrittämisen.
Yli kilometrin pituiselle alueelle levisi valtava määrä sirpaleita. Niitä on kerätty talteen noin 100 kiloa.
Koska meteoriitti putosi päiväsaikaan, monet Murchisonin asukkaat olivat tapauksen silminnäkijöinä. Siksi sirpaleet kerättiin nopeasti.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun meteoriitti on paljastanut mullistavaa tietoa Aurinkokunnastamme. Tutkijat ovat useita kertoja onnistuneet löytämään aminohappoja – proteiinien tärkeimpiä rakennusaineita – Murchisonin meteoriitista.
