Planeetta Merkurius
Merkurius kiertää Aurinkokunnan planeetoista lähimpänä Aurinkoa. Merkuriuksen pinta on autio ja karu, kraatterien peittämä kivierämaa.
Päivällä Merkuriuksen pinnan lämpötila voi nousta 430 asteeseen, mutta yöllä se putoaa 170 pakkasasteeseen. Se johtuu siitä, että Merkuriuksella ei ole kaasukehää, joka pidättäisi lämpöä, kun Aurinko on laskenut. Napaseuduilla lämpötila on aina alle 90 miinusastetta.
Merkurius on Aurinkokunnan pienin planeetta, ja se on vain vähän suurempi kuin Maan kuu.
Merkuriuksella on kuitenkin suurempi metalliydin kuin millään muulla Aurinkokunnan planeetalla. Ydin muodostaa 75 % sen säteestä ja 42 % sen kokonaistilavuudesta. Syy on mahdollisesti se, että Merkurius on varhaisessa historiassaan törmännyt pieneen planeettaan tai suureen asteroidiin, joka on repinyt suuren osan sen kuoresta pois.
Merkurius pyörähtää oman akselinsa ympäri 58,6:n Maan vuorokauden kuluessa ja sen vuorokausi kestää 176 Maan vuorokautta. Sen vuosi puolestaan kestää 88 Maan vuorokautta.
Merkuriuksella on kaikista planeetoista suurin metalliydin.
Merkuriuksen pinta on kraatterien peittämä
Merkurius on kiviplaneetta niin kuin Maakin, mutta sen pinta on karu ja autio.
Merkuriuksessa ei tapahdu maanjäristyksiä eikä tulivuorenpurkauksia, ja kun ei siellä ole myöskään kaasukehää, joka aiheuttaisi tuulia tai sateita, yksikään meteorikraatteri ei ole ajan mittaan pyyhkiytynyt pois.
Merkuriuksen pinta on siksi kraatterien täplittämä samoin kuin Maan kuun pinta.
Merkuriuksella itsellään ei ole kuita. Merkuriusta ja Venusta lukuun ottamatta kaikilla muilla Aurinkokunnan planeetoilla on ainakin yksi kuu, ja Jupiterilla, jolla niitä on eniten, on peräti 67 kiertolaista.
Merkurius on samoin kuin Maa kiviplaneetta, mutta sen pinta on Kuun tavoin karu, autio ja kraatterien täplittämä.
Ei vuodenaikoja
Merkuriuksessa ei ole vuodenaikoja, koska sen pyörähdysakseli ei ole kallistunut juuri lainkaan. Sen sijaan sen Aurinkoa kiertävä rata on soikeampi kuin useiden muiden planeettojen. Kun Merkurius on kauimpana Auringosta, etäisyys on 1,5 kertaa niin pitkä kuin sen ollessa lähimpänä Aurinkoa.
Merkurius on ajoittain nähtävissä Maasta auringonnousun ja -laskun aikaan, mutta koska se on hyvin lähellä Aurinkoa, sitä voi olla vaikea erottaa taivaalta.
Kaksi luotainta on käynyt Merkurius-planeetan luona
Tähän mennessä on kaksi luotainta vieraillut Merkuriuksessa. Ensimmäinen oli yhdysvaltalainen Mariner 10, joka lensi Merkuriuksen ohi kolme kertaa vuosien 1974 ja 1975 kuluessa.
Toinen oli myös yhdysvaltalainen Messenger. Se pääsi Merkuriuksen luo vuonna 2008 ja asettui sen kiertoradalle 2011.
Messenger-luotaimen oltua Merkuriuksen kiertoradalla neljä vuotta se ohjattiin törmäämään hallitusti planeettaan 30. huhtikuuta 2015. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Merkurius sai kosketuksen ihmisen luomaan esineeseen.
Vuonna 2017 Euroopan avaruusjärjestö Esa liittyi kisaan Merkuriuksen tutkimisesta ja lähetti kaksoisluotain Bepi-Colombon matkaan. Sen arvioidaan saapuvan Merkuriukseen vuonna 2024.
Nasan avaruusluotain Messenger oli Merkuriuksen kiertoradalla vuosina 2011–2015.
Jälkiä vedestä Merkuriuksessa
Vaikka Merkurius on Auringon naapuri ja sen pintalämpötila ylittää usein 400 astetta, planeetan navoilla on kraattereita, joihin päivä ei paista koskaan. Nasan mukaan niissä voi hyvinkin olla jäätä.
Maasta käsin selvitettiin jo 1990-luvulla, että Merkuriuksen navoilla on voimakkaasti valoa heijastavia alueita. Tämä viittaa nimenomaan jään olemassaoloon. Nasan Messenger-luotain on paljastanut, että napojen heijastavat alueet sijaitsevat juuri jatkuvasti varjossa olevien kraatterien kohdalla.
Yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston soveltavan fysiikan laboratorion tutkijat ovat silti varovaisia arvioissaan siitä, onko kraattereissa todellakin jäätynyttä vettä, sillä siinä tapauksessa esiintymillä pitää olla suojaava pintakerros, joka estää sulamisen.
Jättimäinen rotko – Great Valley – Merkuriuksessa.
Merkurius kutistuu
Aurinkokunnan pienin planeetta Merkurius pienenee pienenemistään. Merkuriuksesta löydetty suuri rotko – Great Valley – osoittaa pienenemisen selvästi: sen jyrkät kallioseinämät kasvavat korkeutta sitä mukaa kuin planeetta kutistuu.
”Syynä on se, että planeetan pinta koostuu vain yhdestä mannerlaatasta”, sanoo havainnon tehnyt Thomas Watters Smithsonianin kansallisesta ilmailu- ja avaruusmuseosta.
Watters teki topografisen kuva-analyysin Merkuriuksesta. Siitä erottuu selvästi 1 000 km pitkä, 400 km leveä ja 3,2 km syvä repeämä.
Great Valley on syntynyt, kun Merkuriuksen iso metalliydin on hitaasti jäähtynyt. Prosessissa planeetta kutistuu ja kivinen kuori nousee paikoin pinnasta ylöspäin. Ajan mittaan ilmiö on luonut jättirotkon jyrkät seinämät.
Toisin kuin Maan Merkuriuksen pinta koostuu vain yhdestä mannerlaatasta. Siksi sen pinta voi liikkua vain ylöspäin, ei sivuttain.
Nykyään tiedetään, että Merkuriuksen pinta on mennyt kasaan noin 14 kilometriä sen jälkeen, kun kiviplaneetta muodostui noin 4,6 miljardia vuotta sitten.
Seuraa tarkentuvaa kuva-analyysiä tästä: