Aurinkokuntamme lilliputti ilmestyy näkösälle

TÄHTIOPAS: Merkurius on pienin ja lähimpänä Aurinkoa kiertävä planeetta. Se on usein Auringon takana piilossa, ja tähden edessä se taas peittyy kirkkaaseen valoon. Vain harvoin se on niin etäällä Auringosta, että sitä voi helposti tarkkailla. Nyt kesäkuussa siihen tarjoutuu hyvä tilaisuus.

TÄHTIOPAS: Merkurius on pienin ja lähimpänä Aurinkoa kiertävä planeetta. Se on usein Auringon takana piilossa, ja tähden edessä se taas peittyy kirkkaaseen valoon. Vain harvoin se on niin etäällä Auringosta, että sitä voi helposti tarkkailla. Nyt kesäkuussa siihen tarjoutuu hyvä tilaisuus.

NASA

TIETOJA MERKURIUKSESTA

Kesäkuussa on harvinainen mahdollisuus havainnoida Aurinkokunnan pienintä planeettaa, Merkuriusta. Juuri sen koko ja sijainti Aurinkoon nähden tekevät siitä yleensä vaikeasti tutkit­tavan.

Enimmäkseen planeetta on Maasta katsottuna piilossa Auringon takana, ja Auringon edessä ollessaan se peittyy tähden voimakkaaseen valoon.

Parhaiten se on näkyvissä, kun se on suurimmassa elongaatiossaan eli radallaan kauimmaisessa pisteessä Auringosta niin kuin kesäkuun alussa. Pohjois-Suomen yöt ovat tosin liian valoisia tähtitaivaan tarkkailuun.

Merkurius näkyy Maahan parhaiten ollessaan kauimpana Auringosta.

© NASA

Merkurius näkyy joko vähän ennen auringonnousua tai heti auringonlaskun jälkeen sen mukaan, kummalla puolella Aurinkoa se on.

Koska Merkuriuksen kierros Auringon ympäri kestää vain 88 Maan vuorokautta, se on suurimmassa elongaatiossaan useita kertoja (Maan) vuoden aikana.

Merkurius ja Venus ovat ainoat planeetat, joita on helpointa tarkkailla niiden suurimman elongaation aikana. Se johtuu siitä, että ne ovat lähempänä Aurinkoa kuin Maa.

© Lasse alexander lund-andersen & anders spillemose bothmann

Todiste aika-avaruudesta

Vuosikymmeniä Merkuriuksen radan muutosta yritettiin selittää tuntemattomalla planeetalla. Sitten ilmestyi Einsteinin suhteellisuusteoria.

Merkuriuksen rata muuttuu parin asteen verran vuosisadassa. Einsteinin suhteellisuus­teoria selittää sen niin, että Auringon massa taivuttaa aika-­avaruutta, mikä sinkoaa Merkuriuksen muuttuneelle radalle.

MERKURIUS-OPAS

© Stellarium

TOIMI NÄIN

MISSÄ JA MILLOIN?

Etelä-Suomessa voit nähdä Merkuriuksen heti auringonlaskun jälkeen 4. kesäkuuta vain noin 10 asteen korkeudella lännessä

Merkurius on nyt Maasta katsottuna niin kaukana Auringosta kuin se voi olla. Silti se on lähellä Aurinkoa ja se näkyy tähden kanssa samalla suunnalla – matalalla horisontin yllä lännessä.

MITÄ NÄET?

Merkurius on niin kirkas, että se loistaa auringonlaskun jälkeisessä iltahämärässäkin. Kiikarilla voit nähdä, että planeetalla on vaiheet kuten Kuulla. Nyt Merkuriuksesta näkyy puolet sen päiväpuolesta ja puolet yöpuolesta.

LISÄÄ MERKURIUKSESTA

Aurinkokunnan pienin planeetta kutistuu

Merkurius on Aurinkokunnan sisin planeetta, mikä tekee siitä tulikuuman ja vaikeasti tutkittavan.

Ensimmäinen sinne lähetetty luotain oli Mariner 10 vuonna 1974, ja jatkuva planeetan tarkkailu on paljastanut, että Merkurius kutistuu.

Sen kokoon vetäytyminen ilmenee niin, että sen pinnasta kohoaa esiin jyrkkiä kallioseinämiä.

© Goddard/nasa

Merkurius numeroina

TUTKIMUS

Vaikka Merkurius sijaitsee tutkimuksen kannalta hankalasti Auringon lähellä, Nasa on kaksi kertaa lähettänyt sinne luotaimen.

Ensimmäinen oli Mariner 10, joka 1974–1975 lensi kolmesti pienen kiviplaneetan ohi. Luotaimen mittauksista ilmeni, että Merkuriuksella on magneettikenttä samoin kuin Maalla.

© nasa

Toisen tutkimusmatkan teki MESSENGER-luotain. Se lensi ensin 2008–2009 kolme kertaa Merkuriuksen ohi.

Vuonna 2011 se asettui planeetan kiertoradalle ja lähetti kolmen vuoden kuluessa Maahan 277 000 kuvaa. Tehtävänsä päätteeksi se iskeytyi planeetan pintaan.

VIRSTANPYLVÄÄT

1631: Merkuriusta katseltiin kaukoputkella

Tähtitieteilijät Thomas Harriot ja Galileo Galilei tarkkailivat Merkuriusta ensimmäisinä. Tämän mahdollisti tuolloin upouusi keksintö: kaukoputki.

© brocken inaglory

1965: Tutkahavainnoista selvisi pyörähtely

Tutka paljasti planeetan kierto- ja pyörähdysajan suhteeksi 3:2. Se pyörähtää kolmesti akselinsa ympäri aina kahta Auringon kiertoa kohden.

© sdo/nasa

1974–1975: Luotain kartoitti planeetan pintaa

Nasan Mariner 10 -avaruus­luotain aloitti Merkuriuksen kartoituksen valokuvaamalla noin 45 prosenttia planeetan pinnasta.

© NASA

1991: Merkuriuksesta löydettiin jäätä

Puertoricolaisen Arecibon observatorion tutkasignaalit paljastivat epätavallisia läiskiä Merkuriuksen navoilta. Ne osoittautuivat jääksi.

© jidobg

2008–2009: Uusi luotainvierailu

Neljä vuotta laukaisun jälkeen MESSENGER-luotain saapui Merkuriukseen. Sen vauhtia ja sijaintia säädettiin niin, että se saattoi asettua planeetan kiertoradalle keväällä 2011.

© NASA

2011: Luotain kuvasi 95 prosenttia planeetasta

MESSENGER alkoi ensimmäisenä aluksena kiertää Merkuriusta. Kun se lopuksi iskeytyi planeetan pintaan vuonna 2015, se oli ottanut 277 000 kuvaa.

© Carnegie Institution of Washington/JHUAPL/NASA

2016: Geologi löysi kuvista valtavan halkeaman

Merkuriuksen pinnan kuvia analysoinut geologi Thomas Watters havaitsi halkeamia ja jyrkkiä kallioita, joita ilmestyy pintaan planeetan kutistuessa.

© Carnegie Institution of Washington/DLR/Smithsonian Institution/JHUAPL/NASA

TULEVAISUUS

Luotain asettuu Merkuriuksen kiertoradalle vuonna 2025

Euroopan avaruusjärjestö Esa laukaisi 20. lokakuuta 2018 BepiColombo-luotaimen kohti Merkuriusta.

Etäisyys Maasta Merkuriukseen on 77 miljoonaa kilometriä, mutta BepiColombon täytyy taivaltaa peräti 8,9 miljardia kilometriä päästäkseen perille.

© atg medialab/esa

Magneettikenttää tutkitaan

Luotaimen toinen satelliitti tutkii planeetan magneettikenttää. Se muistuttaa Maan magneettikenttää.

Merkuriuksen pinta kartoitetaan

Toisen satelliitin tehtävä on kartoittaa planeettaa ja selvittää sen sisäosien koostumusta, jotta tutkijat saavat kokonaiskuvan planeetan geologisesta historiasta.

Lasersäteet laativat 3D-kartan

Molemmat satelliitit mittaavat maaston korkeutta laser­säteiden avulla. Näin Merkurius kartoitetaan kolmiulotteisesti.

Avaruusluotaimen vauhti nimittäin kiihtyy matkalla aivan liikaa, ja siksi sen on matkalla jarrutettava tekemällä kierros Maan ympäri, lentämällä kaksi kertaa Venuksen sivuitse ja ohittamalla Merkurius kuusi kertaa.

Kun BepiColombo pääsee perille Merkuriuksen luo vuonna 2025, se jakautuu kahdeksi satelliitiksi, joista kumpikin asettuu omalle radalleen kiertämään kraatterien kirjomaa kiviplaneettaa.