Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Vesi karkaa Marsista kaasukehän reiästä

Vuosikymmeniä tutkijat ovat pohtineet, miksi Marsista ovat hävinneet meret ja joet 3,8 miljardia vuotta sitten. Nyt arvoitus on lopulta ratkaistu uusilla tietokonesimulaatioilla.

Shutterstock

Mars oli vielä 3,8 miljardia vuotta sitten melkein yhtä märkä kuin Maa jokineen, järvineen ja suurine valtamerineen, joka peitti noin kolmasosan planeetasta.

Tähän asti veden häviäminen on ollut arvoitus, mutta saksalais-venäläinen tutkijaryhmä on esittänyt sille selityksen.

Sen mukaan punaisen planeetan ovat kuivattaneet kesän kuumuus ja pölymyrskyt.

Vuodenaikojen vaihtelu on voimakkaampaa

Marsilla on vuodenajat kuten maapallolla, mutta ne vaihtelevat paljon voimakkaammin, koska Aurinko ei sijaitse aivan keskellä Marsin soikeaa rataa.

Siitä seuraa, että kun eteläisellä pallonpuoliskolla on kesä, Mars on selvästi lähempänä Aurinkoa kuin muina vuodenaikoina.

Siksi kaasukehä lämpenee kovasti eteläisellä pallonpuoliskolla kesäisin. Silloin siihen muodostuu aukko, jonka kautta vesihöyry pääsee karkaamaan.

Yleensä vesihöyryä pidättää kaasukehän kylmä kerros 60–90 kilometrin korkeudessa. Juuri tämä kerros hajoaa eteläisen pallonpuoliskon kesän aikana.

Mars on ollut Maan kaltainen sininen planeetta, mutta se alkoi menettää vettään 3,8 miljardia vuotta sitten. Vedestä on rippeet jäljellä napajäänä.

Vesihöyry sataa lumena

Tutkijat ovat testanneet teoriaansa tietokonesimulaatioilla. Ne osoittavat, että kyseisissä olosuhteissa vesi höyrystyy Marsin pinnalla ja vuotaa kylmän kerroksen reiästä ylemmäs kaasukehään.

Siellä höyry liikkuu kohti planeetan napoja, laskeutuu kaasukehässä ja sataa pinnalle lumena. Kaikki haihtuva vesi ei kuitenkaan tee koko matkaa.

Kaasukehän yläosassa vesimolekyyleihin osuu nimittäin enemmän Auringon ultraviolettisäteilyä, joka hajottaa niitä vedyksi ja hapeksi.

Vety häviää avaruuteen, kun taas happi jää kaasukehään. Niinpä Mars menettää vähitellen vettä, ja jäljelle jäävä osa kertyy jääksi napojen ympärille.

Kuuma kesä polttaa reiän kaasukehään

1 / 4
1234

Kesällä Aurinko porottaa Marsin eteläisellä pallonpuoliskolla niin kuumasti, että sen vesihöyryä muulloin pidättävään kaasukehän kylmään kerrokseen palaa reikä.

© shutterstock og mikkel juul jensen

Pölymyrskyt pahensivat tilannetta

Tietokonemallin mukaan tapahtumasarjaa kiihdyttävät punaisella planeetalla yleiset pölymyrskyt. Ne levittävät korkealle kaasukehään pieniä hiukkasia, joiden pinnalla on vettä.

Itse asiassa tämän hyvin hienojakoisen aineksen on helpompi nousta omin avuin kaasukehän yläosaan kuin puhtaiden vesimolekyylien.

Lopputuloksena on itsestään jatkuva ja voimistuva tila: myrskyt saavat aikaan sitä enemmän pölyä, mitä kuivemmaksi Marsin pinta muuttuu. Ja näin vettä häviää aina runsaammin.

Lue myös:

Magnetfelter
Mars

Ovatko Marsin navat magneettiset?

0 minuuttia
Marsista
Mars

14 upeaa kuvaa Marsista

2 minuuttia
Mars

Tämä Nasassa tiedetään Marsista InSight-vuoden jälkeen

5 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostisi, niin saat ohjeet salasanan nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Syötä koodi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostilla koodin osoitteeseen

Uusi salasana

Enter a password with at least 6 characters.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota