Tutkijat: Marsin eliöt tuhosivat itsensä ilmastokatastrofissa

Naapuriplaneettamme pinnalla on saattanut olla elämää runsain mitoin. Tuoreen tutkimuksen mukaan eliöt ehkä aiheuttivat itse oman tuhonsa.

Naapuriplaneettamme pinnalla on saattanut olla elämää runsain mitoin. Tuoreen tutkimuksen mukaan eliöt ehkä aiheuttivat itse oman tuhonsa.

Nykyään Marsin pinta on kylmä, kuiva ja alttiina Auringon hiukkaspommitukselle, joka tuhoaa kaikki tunnetut elämänmuodot.

3,7 miljardia vuotta sitten naapuriplaneetallamme on kuitenkin voinut olla vilkas pinnanalainen elämä. Tosin Marsin mikrobit ehkä lopulta tuhosivat itse itsensä.

Näin päättelee yhdysvaltalais-ranskalainen tutkimusryhmä, jonka tutkimus on ilmestynyt arvostetussa Nature Astronomy -tiedejulkaisussa.

Mars muistutti Maata

Tutkijat arvioivat elämän mahdollisuuksia Marsissa ilmasto- ja maaperämalleilla, jotka kuvaavat planeetan oloja nelisen miljardia vuotta sitten. Silloin Marsin kaasukehä oli suunnilleen samanlainen kuin Maan ilmakehä samaan aikaan.

Tuolloin Marsin olot olivat niin suotuisat, että siellä on voinut kehittyä pieneliöitä, jotka käyttivät ravinnokseen vetyä ja joiden aineenvaihdunta tuotti metaania.

Marsissa eliöt eivät kuitenkaan tuottaneet ympäristöä, joka olisi auttanut niitä kehittymään, vaan ne ilmeisesti tukahduttivat itse itsensä ennen kuin ne pääsivät edes kunnolla kukoistamaan.

Elämä jäähdytti Marsin

Tutkijoiden mukaan syy elämän hiipumiseen voi olla Marsin etäisyys Auringosta.

Maa sijaitsee 228 miljoonan kilometrin päässä Auringosta. Siksi Auringon lämmön lisäksi täällä tarvitaan kasvihuoneilmiö pitämään yllä elämälle suotuisaa lämpötilaa. Keskeisiä kaasuja kasvihuoneilmiölle ovat hiilidioksidi ja vety.

Marsissa vetyä ravinnokseen käyttävät mikrobit vähitellen söivät sen vedyn, joka olisi tarvittu ylläpitämään kasvihuoneilmiötä ja siten sopivaa lämpötilaa.

Kun kaasukehän vety oli syöty ja kasvihuoneilmiö hiipui, Marsin pinta jäähtyi niin, että eliöiden olemassaolo tuli mahdottomaksi.

Jälkiä metaanista

Tutkijoiden malli viittaa siihen, että Marsin pinnan lämpötila laski 10–20 plusasteesta jopa 57 asteeseen nollan alapuolelle. Ankara kylmyys todennäköisesti sai Marsin mikrobit hakeutumaan pinnalta jopa kilometrin syvyyteen.

Marsia kiertävät satelliitit ovat löytäneet sen kaasukehästä on pieniä määriä metaania.

Myös Nasan marsmönkijä Curiosity, joka rullaa pitkin planeetan pintaa, on havainnut viitteitä metaanista. Vielä ei ole kuitenkaan löydetty todisteita siitä, että muinaisilla mikrobeilla olisi Marsissa eläviä jälkeläisiä.