Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Tie punaiselle planeetalle on nyt auki: Ruuhkaa Marsissa

Viimeinen onnistunut laukaisu on nyt tapahtunut. Marsia kohti on matkalla samanaikaisesti peräti kolme lentävää alusta, yksi laskeutuja ja kaksi mönkijää. Kaasuja mittaamalla ja näytteitä poraamalla ne etsivät lopullisia todisteita 44 vuotta vanhaan arvoitukseen: onko Marsissa ollut elämää – ja onko sitä siellä yhä?

Vuonna 1976 Marsissa Nasan Viking-luotaimen analyysikammiossa nousi kaasukuplia näyteputkesta. Putkessa oli vettä, ravinteita ja Marsin pinnasta otettu näyte. Radioaktiivinen kaasu saattoi olla peräisin vain mikrobeista. Marsissa oli siis elämää.

Yhdysvaltalainen Gilbert Levin, joka johti Viking-luotaimen kaasuanalyysia, on varma, että Marsista löydettiin elämää jo 44 vuotta sitten. Kaikki kollegat eivät olleet samaa mieltä. Analyysin tuloksista on käyty kiivasta keskustelua siitä asti.

Sittemmin Marsia on tutkinut 28 luotainta, mutta Viking on yhä ainoa, joka on – mahdollisesti – löytänyt suoria todisteita elämästä.

Myöhemmin Marsia tutkineet alukset ovat löytäneet vain tulkinnanvaraisia epäsuoria viitteitä. Löydöksistä on yritetty päätellä, onko Marsissa muinoin voinut olla elämää ja onko pysyvän tukikohdan perustaminen Marsiin mahdollista.

Tänä kesänä Marsiin lähti kolme alusta. Niiden mukana on pienoiskopteri, laskeutuja, kaksi satelliittia ja kaksi marsmönkijää, joiden tehtävänä on jälleen kerran yrittää saada selvyys siitä, onko Marsissa elämää tai onko sitä joskus ollut siellä.

Muutamassa viikossa kannatti laukaista kolme alusta

Vähän yli kahden vuoden välein avautuu niin sanottu laukaisuikkuna. Se on noin kuukauden pituinen ajanjakso, jolloin Marsin sijainti on ihanteellinen luotainten lähettämistä varten.

Alukset lähtivät matkaan heinäkuun 19. päivän ja 30. päivän välisenä aikana. Se oli täydellinen ajanjakso siksi, että silloin Maa ja Mars olivat kiertoradoillaan juuri oikeilla kohdilla.

Vain muutaman viikon kuluessa naapuriplaneettaamme kohti lähti pienoiskopteri, laskeutumisalus, kaksi kiertorataluotainta ja kaksi mönkijää.

Kyseisten viikkojen aikana Marsiin on niin paljon liikennettä, että Nasa aikoo panna radioteleskoopit valvomaan, että alukset eivät törmäile toisiinsa.

Kun pöly on laskeutunut ja alukset ovat alkaneet analysoida ja porata Marsin pintaa, selviää, olemmeko universumissa yksin vai onko odotettavissa naapureita, kun todennäköisesti jo seuraavien viiden vuoden kuluttua punaiselle planeetalle aletaan rakentaa tukikohtaa.

Mönkijä etsii elämän merkkejä

Nasan Perseverance-mönkijän tehtävänä on etsiä Marsin pinnan alta viitteitä elämästä. Työkaluina sillä on pora ja laser. Niillä se tutkii marsperää ja ottaa myös näytteitä Maahan tuotavaksi.

JPL-Caltech/NASA

Pora nostaa näytteen putkeen

Mönkijän konekäden päässä on onttoteräinen pora. Terän varsi on terästä ja hampaat hiilen ja volframin seosta. Onton varren sisällä on titaanilieriö, johon nousee hiekkaa ja kiviä marsperästä, kun pora painuu noin 5 sentin syvyyteen. Tutkijat etsivät näytteistä etenkin elämän jälkiä, kuten fossiilistuneita soluja tai jälkiä niistä.

JPL-Caltech/NASA

Laser tutkii porausreiän

Kun näyte on saatu talteen, poran päässä oleva laser valaisee porausreiän. Jotkin aineet imevät laservaloa ja muuttuvat itsehohtaviksi. Analysoimalla itsehohtavien aineiden tuottama valo voidaan päätellä marsperän koostumus. Maapallolla elämälle tärkeimpiä aineita ovat hiili, vety, typpi, fosfori ja rikki.

JPL-Caltech/NASA

Seuraava alus tuo näytteet Maahan

Mönkijän toinen, pienempi konekäsi siirtää näytelieriöt säiliöön mönkijän alapuolelle. Siellä ne odottavat noin kymmenen vuotta, kunnes seuraava alus saaapuu Marsia kiertävälle radalle. Silloin mönkijä panee näytteet rakettiin, joka vie ne kiertoradalla odottavaan alukseen ja alus tuo ne mukanaan Maahan.

JPL-Caltech/NASA

Marsissa on ollut juotavaa vettä

Sata vuotta sitten jotkut tähtitieteilijät arvelivat, että Marsissa täytyy olla sankkoja metsiä, koska kaukoputkessa monet planeetan alueet näyttivät vihreiltä. Kun ensimmäiset luotaimet, Mariner 4 ja Mariner 9, lensivät Marsin ohi vuosina 1965 ja 1971 ja ottivat kuvia sen pinnasta, tuli selväksi, että naapuriplaneettamme on pikemminkin ruosteenpunainen aavikko.

Mars ei kuitenkaan ole aina ollut sellainen. Monin paikoin siellä on maastonmuotoja, jotka näyttävät kauan sitten kuivuneilta joenuomilta.

Viimeisin Marsia kaivellut luotain, Nasan mönkijä Curiosity, sai selville, että ainakin osa Marsissa muinoin virranneesta vedestä oli sellaista, että se olisi sopinut ihmisenkin juotavaksi.

Katso video Nasan 50 vuoden Mars-tutkimuksista:

Tästä voit katsoa, miten Nasa on tutkinut Marsia vuosina 1965–2015. Videon tuottamisen jälkeen Nasa on lähettänyt matkaan InSight-laskeutumisaluksen, joka nykyään tutkii punaista planeettaa.

Curiosity selvitti asian analysoimalla Marsin päiväntasaajan tienoilla sijaitsevan Gale-kraatterin pohjalla olevia kiviä. Curiosityn tutkimissa kivissä esiintyi suoloja, joita voi syntyä vain reaktiossa veden kanssa.

Marsista on löydetty myös kokonainen meri. Se sijaitsee etelänavan jääpeitteen alla.

© MBRSC/UAE Space Agency & CASC

Luotaimet mittaavat Marsin kaasuja

Kaksi uutta Marsin kiertoradalle lähetettävää luotainta tutkii kaasukehän kaasuja. Näin tutkijat toivovat saavansa vastauksia kolmeen suureen arvoitukseen ilmastosta, vedestä ja mahdollisista elämän muodoista.

  • © MBRSC/UAE Space Agency & CASC

    Miten Marsin ilmasto muuttuu?

    Tutkijoilla on melko karkea kuva Marsin ilmastosta. Jos käy hyvin, Hope-satelliitin mittausten pohjalta voidaan laatia päiväkohtaisia ennusteita lämpötilasta, pilvisyydestä ja sateista. Lämpötilan vaihtelu voidaan päätellä siitä, miten paljon lämpösäteilyä imeytyy kaasukehän hiilidioksidiin. Hiilidioksidi imee etenkin lämpösäteilyä 7–8 ja 14–16 mikrometrin aallonpituuksilla.

  • © MBRSC/UAE Space Agency & CASC

    Miten nopeasti vesi haihtuu Marsista?

    Mars on menettänyt vettään jo pitkään. Katoamisnopeudesta voidaan päätellä, miten kauan elämä mahdollisesti ehti kehittyä Marsissa. Hope-satelliitti selvittää veden haihtumista mittaamalla ultraviolettisäteilyä 121,6 nanometrin ja 135,6 nanometrin aallonpituuksilla. Kun auringonsäteily osuu veteen, veden vety ja happi säteilevät juuri näillä aallonpituuksilla.

  • © MBRSC/UAE Space Agency & CASC

    Onko Marsin metaani peräisin pieneliöistä?

    Kiinalainen HX-1-luotain mittaa metaanin määrää Marsin kaasukehässä. Marsin pinnalla on havaittu suuria metaanipitoisuuden vaihteluita, joita ei ole osattu selittää. HX-1:n avulla yritetään testata teoriaa, jonka mukaan metaani on peräisin pinnan alta oliviinimineraalista tai mikrobeista. Metaani muodostaa klatraatteja eli metaanijäitä ja haihtuu, kun klatraatit kesäisin sulavat.

Vuonna 2003 Mars Express -luotain havaitsi, että meren vedessä on runsaasti ammoniakkia, jonka ansiosta vesi pysyy sulana alhaisissakin lämpötiloissa. Nestemäisessä vedessä voi kehittyä elämää.

Ruuhkaa odotettavissa

Kiinnostus Marsia kohtaan on viime vuosina kasvanut sitä mukaa kuin on julkaistu kuvia Marsista ja tutkimustuloksia luotainten tekemistä kokeista.

Tähän asti Nasalla on ollut lähes monopoli Marsin tutkimuksessa, mutta nyt se on saanut kilpailijoita.

Kiina lähettää kesällä 2020 Marsiin Tianwen-1-aluksen, josta kehitysvaiheessa on käytetty nimeä HX-1. Kokonaisuus, johon kuuluu laskeutumisalus, mönkijä ja kiertorataluotain, asennetaan Pitkä marssi 5 -nimisen kantoraketin nokkaan.

© CASC

Valtioita ja tutkimuslaitoksia innostaa paitsi halu päästä osalliseksi uraauurtavasta tutkimuksesta myös naapuriplaneetan luonnonvarojen hyödyntäminen.

Tänä vuonna Marsia kohti lähti kolme lentoa. Ne laukaistiin lähes samaan aikaan, sillä Maa ja Mars olivat juuri nyt sopivalla kohdalla kiertoradoillaan.

Marsin kierros Auringon ympäri kestää 687 vuorokautta eli melkein tuplasti niin kauan kuin Maan.

Siksi planeettojen asema toisiinsa nähden muuttuu koko ajan. Laskelmien mukaan paras aika kulkea Maasta Marsiin on silloin, kun Mars on radallaan 44 astetta Maan edellä.

Seuraa Nasan Mars-mönkijää toiminnassa

Nasan uusi mönkijä, Perseverance, ajaa ympäriinsä punaisella planeetalla, porautuu sen pinnan alle ja kerää näytteitä. Tavoitteena on löytää merkkejä elämästä.

Silloin Auringon painovoima antaa alukselle vauhtia ja matka Marsiin taittuu pienimmällä mahdollisella polttoainemäärällä.

Sopivaa ajankohtaa avaruusalusten lähettämiselle kutsutaan laukaisuikkunaksi. Mars-lentojen laukaisuikkuna on noin 26 kuukauden välein.

Tämän kesän ikkuna oli ruuhkainen. Silloin lähti kolmen aluksen kyydissä kohti Marsia viisi erilaista luotainta. Niin isoa ruuhkaa avaruudessa ei ole ollut vuoden 1971 jälkeen. Aiemmin samaa ikkunaa eivät ole käyttäneet useat valtiot. Nyt Mars saa vieraita USA:sta, Yhdistyneistä arabiemiirikunnista ja Kiinasta.

Nasa onkin valmistautunut tarkkailemaan Marsiin menijöitä Deep Space Network (DSP) -radioteleskoopeillaan, jotta ne eivät vahingossa törmää toisiinsa tai Marsia kiertäviin vanhoihin luotaimiin.

Vuonna 2020 kirjoitetaan Mars-historiaa

Maan ja Marsin keskinäinen sijainti on juuri nyt täydellinen. Siksi vain muutamien viikkojen kuluessa laukaistiin peräti kolme jättimäistä rakettia, joihin oli pakattu luotaimia ja mönkijöitä. Voit seurata niiden koko matkaa Tieteen Kuvalehdestä.

  • © Ken Ikeda Madsen

    Heinäkuu: Laukaisuikkuna aukeaa

    Noin 26 kuukauden välein Maa ja Mars ovat vähän yli kuukauden ajan – vuonna 2020 heinä-elokuussa – kiertoradoillaan sellaisissa kohdissa, että Auringon painovoimaa hyväksi käyttäen alukset saadaan punaiselle planeetalle mahdollisimman vähäisellä polttoainemäärällä. Ajanjaksoa kutsutaan laukaisuikkunaksi.

  • 19. heinäkuuta: Emiraatit lähettävät luotaimen matkaan

    Yhdistyneet arabiemiirikunnat lähettävät ensimmäistä kertaa luotaimen Marsiin. Hope-niminen luotain asettuu punaisen planeetan kiertoradalle ja tekee mittauksia mm. kaasukehän lämpötilasta ja otsonin määrästä.

  • © Xinhua/Ritzau Scanpix

    23. heinäkuuta: Kiina laukaisee kolme alusta

    Kiinan avaruusjärjestö on suunnitellut kesän suurimman Mars-hankkeen. Pitkä marssi 5 -raketin nokkaan sijoitetaan kiertoradalle asettuva luotain, laskeutumisalus, joka tekee mittauksia Marsissa, ja mönkijä, jonka tehtävä on ruosteenpunaisen maiseman tutkiminen. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, Kiina pääsee ensimmäistä kertaa Marsiin.

  • © JPL-Caltech/NASA

    30. heinäkuuta: Nasan uusi mönkijä pääsee matkaan

    Curiosity saa seuraa upouudesta Perseverance-mönkijästä, joka esimerkiksi poraa reikiä Marsin pinnan alle etsiäkseen elämän merkkejä. Perseverancessa on myös MOXIE-niminen laite, joka voi muuntaa Marsin kaasukehän hiilidioksidia hapeksi. Tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta ihminen tulevaisuudessa voi asuttaa punaisen planeetan.

  • Heinäkuu 2020 – helmikuu 2021: Matka Marsiin

    Lento Marsiin kestää seitsemän kuukautta. Matkalla alusten moottorit tekevät pieniä ohjausliikkeitä pysyäkseen täsmällisesti kurssissaan. Muuten ne saattaisivat lentää Marsin ohi ja päätyä loppumattomaan universumiin.

  • Helmikuu 2021: Saapuminen

    Kun kaikkien kolmen laukaisun laitteet – kaksi kiertoradalle asettuvaa luotainta, laskeutumisalus, kaksi mönkijää ja pienoiskopteri – ovat perillä, Nasa pitää liikennettä tarkasti silmällä. Uudet alukset liittyvät nimittäin joukkoon, johon ennestään kuuluu kuusi aktiivista kiertorataluotainta, yksi mönkijä ja yksi laskeutumisalus. On hyvinkin mahdollista, että alukset törmäävät toisiinsa, mikäli niitä ei valvota.

Tämän kesän poikkeuksellisen ruuhkainen Marsin menoliikenne on todennäköisesti vasta varsinaisen ruuhkan alkuvaihe. Kilpailu ensimmäisen retkikunnan lähettämisestä Marsiin on jo alkanut.

Nasan suunnitelmissa on jo lähivuosina lähettää uusia luotaimia Marsiin ja alkaa valmistella Kuuhun tukikohtaa, joka toimisi Mars-lennon väliasemana.

Myös Venäjä ja Kiina ovat jo ilmoittaneet kaavailevansa lentoa suoraan Marsiin. SpaceX-yhtiö on julistanut vievänsä ihmisen Marsiin jo viiden vuoden kuluessa.

Kaikkien Mars-retkikuntien onnistuminen riippuu pitkälti siitä, mitä tänä kesänä matkaan lähteneet luotaimet saavat selville.

Ehkä ne ratkaisevat lopullisesti kiistan siitä, oliko Gilbert Levin oikeassa eli löydettiinkö Marsista elämää jo vuonna 1976.

Lue myös:

Mars

MENESTYS! Nasan Mars-lento lähti matkaan

6 minuuttia
Mars

Kiina lähettää mönkijän etsimään elämää Marsista

7 minuuttia
Mars

Marsista tulee rengasplaneetta

4 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota