Tekoäly ohjaa Mars-mönkijää
Curiosity-mönkijään on asennettu tekoäly, joka antaa Marsissa toimivalle ajopelille mahdollisuuden analysoida planeetan pintaa itsenäisesti ilman ihmisen apua.
Marsissa sijaitsevaan Curiosity-mönkijään on asennettu tekoäly.
Maan ja Marsin keskietäisyys on 225 miljoonaa kilometriä, mikä tarkoittaa, että signaalin ehtiminen Mars-mönkijään vie 15 minuuttia. Myös signaalin paluumatka Maahan vie samaiset 15 minuuttia.
Viestintä Maan ja punaisella planeetalla hyrräävän kuusipyöräisen laboratorion välillä on siksi äärimmäisen hidasta.
Nasa onkin viime vuosina kokeillut, miten se voisi tehdä mönkijän riippumattomaksi ihmisestä.
Tekoäly on tehnyt jo 54 analyysia
Curiosityyn lähetettiin ja asennettiin avaruuden halki tekoälyohjelmisto. Se antaa mönkijälle kyvyn tehdä päätöksiä itsenäisesti.
AEGIS-tekoälyohjelmisto aktivoitiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2016, ja se on sittemmin aktivoitu 54 kertaa.
Ohjelma hallitsee mönkijän niin sanottua ChemCamia eli laitteistoa, joka höyrystää kiviä lasersäteillä ja analysoi haihtuvan materiaalin koostumusta. Laitteisto saa selville, mitä kaikkea kivet sisältävät.
Tekoäly käyttää hyväksi odotteluajan
Nasan tutkijat ohjaavat edelleen mönkijän kulkua Marsissa ja päättävät suuremmista tutkimuskohteista.
Mönkijän siirtyessä alueelta toiselle ja odottaessa käskyjä Maasta AEGIS voi käynnistää laserin ja tutkia ympäristön kiviä. Näin mönkijä käyttää myös odotteluajat hyödyksi.
Toistaiseksi AEGIS-tekoälyn kivianalyyseja on käytetty ratkaisemaan se, minne mönkijän käsketään seuraavaksi suunnistaa.