Kosminen säteily on pommittanut laajalle levittäytyviä Bagnoldin dyynejä, joille marsmönkijä Curiosity nousi vuonna 2017, miljoonia vuosia niin, että Nasan mukaan sen on täytynyt hävittää hiekasta kaikki merkit orgaanisista molekyyleistä.
Kun Nasa sitten testasi yhtä Curiosityn instrumenttia ja käytti kemikaaleja molekyylien uuttamiseen, tulos oli täysi yllätys.
Niin sanottu märkä koe paljasti joukon molekyylejä, jotka voivat olla peräisin varhaisesta elämästä planeetalla.
Curiosity
Yhdysvaltojen avaruusjärjestö Nasa lähetti kuusipyöräisen ajopelin Marsiin vuonna 2011. Se laskeutui Galen kraatteriin maaliskuussa 2012. Mönkijä muun muassa kerää näytteitä Marsin alkuainekoostumuksen selvittämiseksi.
Paino: 899 kg (sisältää 75 kg tieteellisiä tutkimuslaitteita)
Pituus: 2,7 metriä
Huippunopeus: 90 m/h.
Märkä koe paljasti – ehkä – Marsista hiiltä ja typpeä
Curiosity on aiemmin etsinyt elämää poraamalla kallioita, kuumentamalla pölyä ja analysoimalla materiaalista irtoavaa kaasua. Näissä kokeissa on aiemmin löydetty jälkiä elämästä Marsissa.
Uudet tulokset on saatu toisella menetelmällä, joka tunnetaan nimellä derivatisointi.
Curiosity otti pienen kauhallisen Marsin maa-ainesta, siivilöi sen ja sekoitti siihen erilaisia kemikaaleja. Seos kuumennettiin pienissä putkissa ja tutkittiin sen jälkeen massaspektrometrilla.
Analyysi paljasti maanäytteessä runsaasti molekyylejä, joita on sittemmin vertailtu Maassa tehtyjen kokeiden tuloksista koottuun tietokantaan.
Nasa ja Curiosity-mönkijä ovat löytäneet tästä Bagnoldin dyyneiltä kauhaistusta maasta orgaanisia molekyylejä.
Vertailu osoitti, että dyyneiltä kerätyssä marspölyssä piili yllättäviä salaisuuksia:
- Ammoniakkia ja muita yhdisteitä, jotka sisältävät typpeä. Typpi on erityisen tärkeä aminohappojen ainesosa. Aminohapoista koostuvat esimerkiksi proteiinit ja dna, ja niitä kutsutaan siksi usein elämän rakennuspalikoiksi.
- Bentsoehappoa, joka sisältää esimerkiksi hiiltä – elämän tärkeintä rakennuspalikkaa.
- Fenolia ja mahdollisesti fosforihappoa. Fenoli voi olla peräisin metaanista tai muusta hiilivedystä. Fosforihappo voi olla peräisin hajonneesta dna:sta, mutta sitä muodostavat myös mineraalit.
Hankaluutena on se, että kokeessa käytetyt kemikaalit voivat myös muodostaa orgaanisia yhdisteitä. Siksi tällä hetkellä löytöä ei voida vielä pitää sitovana todisteena elämästä Marsissa.
Tutkimus on julkaistu tieteellisessä Nature Astronomy -aikakauslehdessä.
Mars-molekyylit voivat olla peräisin elämästä
Maanäyteanalyysit ovat joka tapauksessa antaneet tähtitieteilijöille uutta tietoa ja uusia työkaluja, jotka voivat vauhdittaa Curiosityn elämän etsintää Marsissa.
VIDEO: Katso panoraamakuvaa Curiosityn vierailusta Bagnoldin dyyneillä
Jos Nasa löytää planeetalta elämää, se on selkeä merkki siitä, että elämää usein ilmaantuu juuri planeetoille, joiden pinnalla on vettä.
Useita kokeita tekemällä voidaan sulkea pois virhelähteitä ja varmistaa, onko Curiosityn löydössä oikeasti kyse biologisen materiaalin jäännöksistä.
Tutkijat uskovat, että Euroopan avaruusjärjestön mönkijä Rosalind Franklin voi käyttää tuloksia hyväksi ja etsiä samanlaisia molekyyliesiintymiä.
Rosalind Franklin -mönkijän on määrä lähteä Kazakstanista syyskuussa 2022 kohti Marsin päiväntasaajan pohjoispuolen savipitoisia tasankoja.