Mars on ollut rengasplaneetta – ja siitä tulee taas sellainen
Koe, jolla pyrittiin selittämään Marsin kuun rataa, johti yllättävään lopputulokseen: Marsin menneisyydessä sen kuut ovat vuoron perään muotoutuneet ja murskautuneet niin, että Marsilla on ajoittain ollut renkaita. Ja kehitys näyttää jälleen johtavan renkaalliseen vaiheeseen.
Yhdysvalloissa Purduen yliopiston ja SETI-instituutin tutkijat yrittivät selvittää tietokonesimulaatioilla, miksi Marsin ulomman kuun Deimoksen rata on kallistunut kaksi astetta suhteessa Marsin päiväntasaajan.
Muinaiskuu oli aika jätti
Todennäköisin selitys ilmiölle on se, että Deimokseen vaikutti aikoinaan painovoimaltaan paljon isompi kuu, joka oli noin 20 kertaa niin raskas kuin Phobos ja joka loittoni hiljalleen Marsista. Ilmiö voi syntyä vain, jos iso kuu on vaikuttanut rengasjärjestelmään.
Marsin kuilla on dramaattinen menneisyys
Marsin kuista sisempi, Phobos, on viimeinen kuista, jotka painovoima aikoinaan on murskannut. Murskaantuneet kuut muodostivat planeetan ympärille renkaan.
Tutkijat uskovatkin, että Marsilla oli renkaita kolme miljardia vuotta sitten.
Renkaiden ainetta ajautui kuitenkin kohti Marsin pintaa, mikä sai ison kuun radan laskeutumaan yhä lähemmäs Marsia niin, että planeetan painovoima lopulta hajotti sen. Kuun kappaleista muodostui uusi rengas, ja renkaasta puolestaan tiivistyi ajan mittaan uusi kuu.
Marsin kuut muistuttavat asteroideja
Marsin kuut Phobos (ylhäällä) ja Deimos ovat vain pieniä kivenmurikoita verrattuna Maan Kuuhun. Niiden painovoima on niin pieni, ettei se riitä pyöristämään niitä pallonmuotoisiksi.
Näin Marsilla on ollut useita kuu- ja rengasvaiheita, ennen kuin nykyinen sisempi kuu, Phobos, on muodostunut.
Phoboskin näyttää olevan ajautumassa lähemmäksi Marsin pintaa, ja sen odotetaan hajoavan 30-50 miljoonan vuoden kuluttua, jolloin Marsista tulee jälleen rengasplaneetta.
Vuonna 2024 Japanin luotain saapuu tutkimaan Marsin Phobos-kuuta. Sen ottamista näytteistä pitäisi selvitä, kuinka vanha kuu on.
Tutkijoiden teoria voi saada vahvistuksen vuonna 2024, kun Japanin MMX-luotain saapuu Phobokseen. Luotaimen on määrä ottaa Phoboksen pinnasta näytteitä, joista saadaan muun muassa selville, kuinka vanha kuu on.
Teorian mukaan Phobos muodostui vain 200 miljoonaa vuotta sitten eli aikana, jolloin hirmuliskot hallitsivat Maata.
