Marsista tulee rengasplaneetta

Koe, jolla pyrittiin selittämään Marsin kuun rataa, johti yllättävään lopputulokseen: Marsin menneisyydessä sen kuut ovat vuoron perään muotoutuneet ja murskautuneet niin, että Marsilla on ajoittain ollut renkaita. Ja kehitys näyttää jälleen johtavan renkaalliseen vaiheeseen.

Yhdysvalloissa Purduen yliopiston ja SETI-instituutin tutkijat yrittivät selvittää tietokonesimulaatioilla, miksi Marsin ulomman kuun Deimoksen rata on kallistunut kaksi astetta suhteessa Marsin päiväntasaajan.

Muinaiskuu oli aika jätti

Todennäköisin selitys ilmiölle on se, että Deimokseen vaikutti aikoinaan painovoimaltaan paljon isompi kuu, joka oli noin 20 kertaa niin raskas kuin Phobos ja joka loittoni hiljalleen Marsista. Ilmiö voi syntyä vain, jos iso kuu on vaikuttanut rengasjärjestelmään.

Marsin kuilla on dramaattinen menneisyys

Marsin kuista sisempi, Phobos, on viimeinen kuista, jotka painovoima aikoinaan on murskannut. Murskaantuneet kuut muodostivat planeetan ympärille renkaan.

1. Renkaat työnsivät kuita ulommas

Kolme miljardia vuotta sitten Marsilla oli renkaita, jotka vaikuttivat sen kahteen kuuhun: isoon sisempään kuuhun ja ulompana kiertävään Deimokseen. Niiden vaikutus kallisti Deimoksen radan nykyiselleen.

2. Renkaat hävisivät

Renkaat hävisivät, kun painovoima kiskoi niistä ainetta Marsin pinnalle. Myös kuiden rata alkoi muuttua: kuut alkoivat vähitellen kiertää yhä lähempänä planeettaa.

3. Sisempi kuu murskautui

Ennen pitkää sisempi iso kuu ajautui niin lähelle Marsin pintaa, että planeetan painovoima vaikutti siihen yhä voimakkaammin. Lopuksi kuu hajosi paloiksi ja sen jäännökset muodostivat uuden renkaan.

4. Renkaasta muodostui uusi kuu

Renkaan aine kasaantui yhteen uudeksi kuuksi. Tapahtumaketju toistui niin, että useiden toisiaan seuraavien rengas- ja kuuvaiheiden jälkeen syntyi nykyinen sisempi pienikokoinen kuu, Phobos.

Tutkijat uskovatkin, että Marsilla oli renkaita kolme miljardia vuotta sitten.

Renkaiden ainetta ajautui kuitenkin kohti Marsin pintaa, mikä sai ison kuun radan laskeutumaan yhä lähemmäs Marsia niin, että planeetan painovoima lopulta hajotti sen. Kuun kappaleista muodostui uusi rengas, ja renkaasta puolestaan tiivistyi ajan mittaan uusi kuu.

Marsin kuut muistuttavat asteroideja

Marsin kuut Phobos (ylhäällä) ja Deimos ovat vain pieniä kivenmurikoita verrattuna Maan Kuuhun. Niiden painovoima on niin pieni, ettei se riitä pyöristämään niitä pallonmuotoisiksi.

Näin Marsilla on ollut useita kuu- ja rengasvaiheita, ennen kuin nykyinen sisempi kuu, Phobos, on muodostunut.

Phoboskin näyttää olevan ajautumassa lähemmäksi Marsin pintaa, ja sen odotetaan hajoavan 30-50 miljoonan vuoden kuluttua, jolloin Marsista tulee jälleen rengasplaneetta.

Tutkijoiden teoria voi saada vahvistuksen vuonna 2024, kun Japanin MMX-luotain saapuu Phobokseen. Luotaimen on määrä ottaa Phoboksen pinnasta näytteitä, joista saadaan muun muassa selville, kuinka vanha kuu on.

Teorian mukaan Phobos muodostui vain 200 miljoonaa vuotta sitten eli aikana, jolloin hirmuliskot hallitsivat Maata.

Mars on ollut rengasplaneetta – ja siitä tulee taas sellainen