NASA/JPL-Caltech
Marskraatteri ennen järvi

Mars-mönkijä löysi jokisuiston ja elämän piilopaikan

Mars-mönkijä Perseverancen lähettämät ensimmäiset kuvat paljastivat, että punaisella planeetalla on joskus ollut laajoja järviä ja virtaavia jokia. Nyt elämän etsintä alkaa toden teolla.

Perseverance-mönkijä laskeutui helmikuussa 2021 Jezeron kraatteriin hieman Marsin päiväntasaajan pohjoispuolelle. Mönkijän tehtävänä on seuraavien vuosien aikana löytää elämän merkkejä Marsista.

Ensimmäiseksi mönkijän pitää kartoittaa alue, jossa aiemmin on ollut nestemäistä vettä.

Nasan analyysien mukaan mönkijän lähettämät kuvat todistavat, että se on laskeutunut juuri oikeaan kohtaan – kuivuneen joen uomaan. Elämän etsintä voi siis alkaa.

Virtaava joki on siirtänyt kiviä Marsissa

Lopulliset todisteet alueen menneisydestä saatiin mönkijän kuvista, jotka antavat tutkijoille uuden näkökulman Jezeron kraatteriin. Ne täydentävät aiempaa käsitystä, joka on saatu Marsia kiertävien satelliittien välittämistä tiedoista.

Mars-monkija Perseverance erillaan taustasta

Perseverancen kamerat, Mastcam-Z ja SuperCam, sijaitsevat mönkijän mastossa. Ne ovat jo ehtineet ottaa yksityiskohtaisia kuvia Jezeron kraaterista.

© NASA/JPL-Caltech

Perseverancen kuvissa näkyy viuhkan muotoisen syvänteet kerrostumat. Vaakasuorat kerrokset paljastavat, että maa-aines ja kivet ovat kerrostuneet noin 3,7 miljardia vuotta sitten.

Nasan tutkimusten mukaan kerrostumat muistuttavat jokitörmien kerrostumia Maassa. Stratigrafia eli kivisarjojen ikä ja niiden keskinäiset kerrostumissuhteet todistavat, että viuhkan muotoinen ala on jokisuisto. Jezeron kraatteri puolestaan on ollut iso järvi, jonka halkaisija oli 45 kilometriä.

Suurien kivenlohkareien siirtymiset osoittavat, että joen virtaus on ollut voimakasta hieman ennen kuin se on kuivunut. Vesi on noussut yli joen törmän ja siirtänyt mukanaan suuria määriä ainesta.

Jättikivi ja kalliouloke paljastivat jokisuiston Marsissa

Suistoalueella on kiviä, joiden halkaisija on jopa 1,5 metriä. Niin suurten kivien siirtämiseksi joen veden on pitänyt virrata 6–30 km/h. Taustalla näkyvässä Kodiak-kalliossa kerrostumat näkyvät selvästi.

© NASA/JPL-Caltech/ASU/MSSS

Perseverance kaivaa jokisuistoa vuonna 2022

Uudet havainnot auttavat tutkijoita määrittämään kohdan, josta Perseverance seuraavaksi alkaa etsiä elämää.

Tutkijoiden mukaan hienoimmat ja vanhimmat kerrostumat ovat suistoalueen pohjassa, ja sieltä olisi parhaat mahdollisuudet löytää merkkejä elämästä. Kerrostumat kuvaavat ajanjaksoa, jolloin virtaus joessa on ollut tasainen ja rauhallinen. Olosuhteet ovat olleet sellaiset, että Marsin mikrobeja kannattaa etsiä juuri sieltä.

Rauhallinen virtaus on voinut myös synnyttää mutakerroksia, joissa orgaaninen materiaali säilyy parhaiten.

Juuri nyt mönkijä on noin kahden kilometrin päässä jyrkistä jokitörmistä, mutta se kulkee koko ajan kohti tutkimuskohtaa. Mönkijän on määrä aloittaa poraukset siellä vuonna 2022.

VIDEO: Näin Perseverance säilöö Mars-näytteet

Perseverance-mönkijä poraa reikiä Marsin pintaan ja kerää näytteitä suljettaviin lieriöihin, jotka myöhemmin tuodaan Maahan laboratorioihin tutkittaviksi. Video: NASA.

Sillä aikaa kun Perseverance tekee tutkimuksia Marsissa, geologit analysoivat sen kuvia ja kartoittavat kraatterin veden ja kivien menneisyyttä saadakseen selville, miksi koko planeetta aikanaan kuivui.