Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Mars-lento lähtövalmiina: Kiina aikoo löytää elämää

Kiinan ensimmäinen Mars-lento on lähtökuopissaan. Kiinalaisten laskeutujan on määrä viedä mönkijä punaisen planeetan pinnalle ja luotain jää kiertoradalle tekemään mittauksia kaasukehästä ja etsimään merkkejä elämästä.

Xinhua

Kiinan jättihanke on laukaisuvalmis. Suunnitelmien mukaan h-hetki on 23. heinäkuuta kello 7.00. Voit tarkistaa laukaisuajankohdan täältä:

Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, Kiinan ensimmäinen Mars-lento toteutuu, kun Pitkä marssi 5 -raketti nousee ilmaan.

Pitkä marssi 5 -raketin nokassa on kiertoradalle asettuva luotain, laskeutumisalus, joka tekee mittauksia Marsissa, ja mönkijä, jonka tehtävä on ruosteenpunaisen maiseman tutkiminen.

Hankkeen tavoitteena on etsiä merkkejä elämästä.

Pitkä marssi 5 on Kiinan tähänastisista raketeista suurin. Se on tällä hetkellä maailman kolmanneksi tehokkain raketti Falcon Heavyn ja Delta IV:n jälkeen.

Seuraa Kiinan lentoa Marsiin

Kiinan Mars-lento on laukaisuvalmis. Katso tästä koko lento siitä, kun Pitkä marssi 5 -raketti laukaistaan avaruuteen, siihen asti, kun mönkijä laskeutuu Marsiin.

Kiinan luotain etsii tärkeää tekijää, joka liittyy elämään Marsissa. Se havainnoi metaania.

Curiosity-mönkijä, joka saapui Marsiin vuonna 2012 ja on tällä hetkellä ainoa aktiivinen mönkijä punaisella planeetalla, on havainnut, että metaanin määrä Marsin pinnalla kasvaa ajoittain.

Marsin kiertoradalla olevat luotaimet eivät kuitenkaan ole rekisteröineet samaa nousua, joten ehkä metaani hajoaa matkalla kaasukehään.

Kiinan luotaimen on määrä etsiä metaania kaasukehän alimmista kerroksista. Tietojen toivotaan vahvistavan nykyisen teorian Marsin metaanista.

Teorian mukaan metaania syntyy pinnanalaisessa meressä. Se voi olla peräisin joko kalliosta tai mikroskooppisesta elämästä.

Metaania voi syntyä sekä mikrobien toiminnan tuloksena että veden ja kallion välisissä reaktioissa. Maassa metaani sitoutuu vesijäähän metaaniklatraatiksi.

Kun metaaniklatraatti kesällä sulaa, metaania vapautuu kaasukehään.

© MBRSC/UAE Space Agency & CASC

Satelliitit mittaavat kaasuja

Satelliitit mittaavat Marsin kaasukehän koostumusta. Siitä voidaan tehdä päätelmiä planeetan ilmastosta, veden esiintymisestä ja elämän mahdollisuuksista.

  • © MBRSC/UAE Space Agency & CASC

    Miten Marsin ilmasto muuttuu?

    Tutkijoilla on melko karkea kuva Marsin ilmastosta. Jos käy hyvin, Hope-satelliitin mittausten pohjalta voidaan laatia päiväkohtaisia ennusteita lämpötilasta, pilvisyydestä ja sateista. Lämpötilan vaihtelu voidaan päätellä siitä, miten paljon lämpösäteilyä imeytyy kaasukehän hiilidioksidiin. Hiilidioksidi imee etenkin lämpösäteilyä 7–8 ja 14–16 mikrometrin aallonpituuksilla.

  • © MBRSC/UAE Space Agency & CASC

    Miten nopeasti vesi haihtuu Marsista?

    Mars on menettänyt vettään jo pitkään. Katoamisnopeudesta voidaan päätellä, miten kauan elämä mahdollisesti ehti kehittyä Marsissa. Hope-satelliitti selvittää veden haihtumista mittaamalla ultraviolettisäteilyä 121,6 nanometrin ja 135,6 nanometrin aallonpituuksilla. Kun auringonsäteily osuu veteen, veden vety ja happi säteilevät juuri näillä aallonpituuksilla.

  • © MBRSC/UAE Space Agency & CASC

    Onko Marsin metaani peräisin pieneliöistä?

    Kiinan HX-1-luotain mittaa metaanin määrää Marsin kaasukehässä. Marsin pinnalla on havaittu suuria metaanipitoisuuden vaihteluita, joita ei ole osattu selittää. HX-1:n avulla yritetään testata teoriaa, jonka mukaan metaani on peräisin pinnan alta oliviinimineraalista tai mikrobeista. Metaani muodostaa klatraatteja eli metaanijäitä ja haihtuu, kun klatraatit kesäisin sulavat.

Kiinan ensimmäinen Mars-mönkijä on 240 kiloa painava liikkuva robotti, joka toimii aurinkoenergialla.

Mönkijässä on kolme kameraa, jotka kuvaavat Marsin maisemia, sekä magnetometri, joka mittaa Marsin magneettikenttää.

Maan magneettikenttä suojaa meitä aurinkotuulelta eli Auringosta peräisin olevalta varautuneiden hiukkasten myrskyltä.

Marsin magneettikenttä on paljon heikompi, joten se myös suojaa vähemmän. Kiinalaismönkijän on määrä mitata magneettikentän vaihteluja.

Mittauksista saadaan tietoa Marsiin kohdistuvasta säteilystä ja Marsin ilmastosta.

Molemmat ovat tärkeitä tekijöitä elämän esiintymiselle.

Vuonna 2020 kirjoitetaan Mars-historiaa

Maan ja Marsin keskinäinen sijainti on juuri nyt täydellinen. Siksi vain muutamien viikkojen kuluessa laukaistaan peräti kolme jättimäistä rakettia, joihin on pakattu luotaimia ja mönkijöitä. Voit seurata niiden koko matkaa Tieteen Kuvalehdestä.

  • © Ken Ikeda Madsen

    Heinäkuu: Laukaisuikkuna aukeaa

    Noin 26 kuukauden välein Maa ja Mars ovat vähän yli kuukauden ajan – vuonna 2020 heinä-elokuussa – kiertoradoillaan sellaisissa kohdissa, että Auringon painovoimaa hyväksi käyttäen alukset saadaan punaiselle planeetalle mahdollisimman vähäisellä polttoainemäärällä. Ajanjaksoa kutsutaan laukaisuikkunaksi.

  • © MBRSC/UAE Space Agency

    16. heinäkuuta: Emiraatit lähettävät luotaimen matkaan

    Yhdistyneet arabiemiirikunnat lähettävät ensimmäistä kertaa luotaimen Marsiin. Hope-niminen luotain asettuu punaisen planeetan kiertoradalle ja tekee mittauksia mm. kaasukehän lämpötilasta ja otsonin määrästä.

  • © Xinhua/Ritzau Scanpix

    23. heinäkuuta: Kiina laukaisee kolme alusta

    Kiinan avaruusjärjestö on suunnitellut kesän suurimman Mars-hankkeen. Pitkä marssi 5 -raketin nokkaan sijoitetaan kiertoradalle asettuva luotain, laskeutumisalus, joka tekee mittauksia Marsissa, ja mönkijä, jonka tehtävä on ruosteenpunaisen maiseman tutkiminen. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, Kiina pääsee ensimmäistä kertaa Marsiin.

  • © JPL-Caltech/NASA

    30. heinäkuuta: Nasan uusi mönkijä pääsee matkaan

    Curiosity saa seuraa upouudesta Perseverance-mönkijästä, joka esimerkiksi poraa reikiä Marsin pinnan alle etsiäkseen elämän merkkejä. Perseverancessa on myös MOXIE-niminen laite, joka voi muuntaa Marsin kaasukehän hiilidioksidia hapeksi. Tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta ihminen tulevaisuudessa voi asuttaa punaisen planeetan.

  • Heinäkuu 2020 - Helmikuu 2021: Matka Marsiin

    Lento Marsiin kestää seitsemän kuukautta. Matkalla alusten moottorit tekevät pieniä ohjausliikkeitä pysyäkseen täsmällisesti kurssissaan. Muuten ne saattaisivat lentää Marsin ohi ja päätyä loppumattomaan universumiin.

  • Helmikuu 2021: Saapuminen

    Kun kaikkien kolmen laukaisun laitteet – kaksi kiertoradalle asettuvaa luotainta, laskeutumisalus, kaksi mönkijää ja pienoiskopteri – ovat perillä, Nasa pitää liikennettä tarkasti silmällä. Uudet alukset liittyvät nimittäin joukkoon, johon ennestään kuuluu kuusi aktiivista kiertorataluotainta, yksi mönkijä ja yksi laskeutumisalus. On hyvinkin mahdollista, että alukset törmäävät toisiinsa, mikäli niitä ei valvota.

Lue myös:

Kuun pinta ja Maa nähtynä Apollo 11:sta, 1969
Kuu

LIVE: Nasa paljastaa jymyuutisen Kuusta

3 minuuttia
Kuu

Uusia mittauksia: Voimakas säteily tuottaa paineita Kuu-lennoille

2 minuuttia
Mars

Marsista tulee rengasplaneetta

4 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota