Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Kiinan Mars-lento pääsee perille tänään

Tänään kiinalaisalus saavuttaa ensimmäisen kerran Marsin. Marsin kiertoradalle asettuvan luotaimen tehtävänä on tehdä mittauksia Marsin kaasukehän kaasuista, jotka voivat johtaa elämän jäljille. Muutaman kuukauden kuluttua laskeutumisalus ja mönkijä pääsevät tutkimaan Marsin punaisia maisemia.

Xinhua

Kiinan mittava Tianwen-1-lento saavuttaa tänään puolen vuoden matkan jälkeen punaisen planeetan.

Kyseessä on Kiinan ensimmäinen lento Marsiin.

Tianwen-1 koostuu kaikkiaan kolmesta aluksesta: kiertoradalle jäävästä luotaimesta, laskeutumisaluksesta ja mönkijästä.

Yhdessä niiden on määrä kerätä tietoja, jotka johtavat tutkijat mahdollisten elämän merkkien jäljille.

Lennon alukset jäävät ensin Marsin kiertoradalle, toukokuussa laskeutumisalus ja mönkijä irtautuvat ja laskeutuvat punaiselle planeetalle,

Seuraa matkaa Marsiin

Kiinan luotain etsii tärkeää tekijää, joka liittyy elämään Marsissa. Se havainnoi metaania.

Curiosity-mönkijä, joka saapui Marsiin vuonna 2012, on havainnut, että metaanin määrä Marsin pinnalla kasvaa ajoittain.

Marsin kiertoradalla olevat luotaimet eivät kuitenkaan ole rekisteröineet samaa nousua, joten ehkä metaani hajoaa matkalla kaasukehään.

Kiinan luotaimen on määrä etsiä metaania kaasukehän alimmista kerroksista. Tietojen toivotaan vahvistavan nykyisen teorian Marsin metaanista.

Teorian mukaan metaania syntyy pinnanalaisessa meressä. Se voi olla peräisin joko kalliosta tai mikroskooppisesta elämästä.

Metaania voi syntyä sekä mikrobien toiminnan tuloksena että veden ja kallion välisissä reaktioissa. Maassa metaani sitoutuu vesijäähän metaaniklatraatiksi.

Kun metaaniklatraatti kesällä sulaa, metaania vapautuu kaasukehään.

© MBRSC/UAE Space Agency & CASC

Luotaimet mittaavat kaasuja

Luotaimet mittaavat Marsin kaasukehän koostumusta. Siitä voidaan tehdä päätelmiä planeetan ilmastosta, veden esiintymisestä ja elämän mahdollisuuksista.

  • © MBRSC/UAE Space Agency & CASC

    Miten Marsin ilmasto muuttuu?

    Tutkijoilla on melko karkea kuva Marsin ilmastosta. Jos käy hyvin, Hope-luotaimen mittausten pohjalta voidaan laatia päiväkohtaisia ennusteita lämpötilasta, pilvisyydestä ja sateista. Lämpötilan vaihtelu voidaan päätellä siitä, miten paljon lämpösäteilyä imeytyy kaasukehän hiilidioksidiin. Hiilidioksidi imee etenkin lämpösäteilyä 7–8 ja 14–16 mikrometrin aallonpituuksilla.

  • © MBRSC/UAE Space Agency & CASC

    Miten nopeasti vesi haihtuu Marsista?

    Mars on menettänyt vettään jo pitkään. Katoamisnopeudesta voidaan päätellä, miten kauan elämä mahdollisesti ehti kehittyä Marsissa. Hope-luotain selvittää veden haihtumista mittaamalla ultraviolettisäteilyä 121,6 nanometrin ja 135,6 nanometrin aallonpituuksilla. Kun auringonsäteily osuu veteen, veden vety ja happi säteilevät juuri näillä aallonpituuksilla.

  • © MBRSC/UAE Space Agency & CASC

    Onko Marsin metaani peräisin pieneliöistä?

    Kiinan HX-1-luotain mittaa metaanin määrää Marsin kaasukehässä. Marsin pinnalla on havaittu suuria metaanipitoisuuden vaihteluita, joita ei ole osattu selittää. HX-1:n avulla yritetään testata teoriaa, jonka mukaan metaani on peräisin pinnan alta oliviinimineraalista tai mikrobeista. Metaani muodostaa klatraatteja eli metaanijäitä ja haihtuu, kun klatraatit kesäisin sulavat.

Kiinan ensimmäinen Mars-mönkijä on 240 kiloa painava liikkuva robotti, joka toimii aurinkoenergialla.

Mönkijässä on kolme kameraa, jotka kuvaavat Marsin maisemia, sekä magnetometri, joka mittaa Marsin magneettikenttää.

Maan magneettikenttä suojaa meitä aurinkotuulelta eli Auringosta peräisin olevalta varautuneiden hiukkasten myrskyltä.

Marsin magneettikenttä on paljon heikompi, joten se myös suojaa vähemmän. Kiinalaismönkijän on määrä mitata magneettikentän vaihteluja.

Mittauksista saadaan tietoa Marsiin kohdistuvasta säteilystä ja Marsin ilmastosta.

Molemmat ovat tärkeitä tekijöitä elämän esiintymiselle.

Vuonna 2021 tehdään Mars-tutkimuksen historiaa

Maa ja Mars olivat kesällä 2020 täydellisessä asemassa toisiinsa nähden, joten muutaman viikon kuluessa kaikkiaan kolme jättirakettia luotaimineen ja mönkijöineen laukaistiin kohti punaista planeettaa. Seitsemän kuukautta myöhemmin ne alkavat olla määränpäässään.

  • © Ken Ikeda Madsen

    Heinäkuu 2020: Laukaisuikkuna avautui

    Noin 26 kuukauden välein Maa ja Mars ovat vähän yli kuukauden ajan – vuonna 2020 heinä-elokuussa – kiertoradoillaan sellaisissa kohdissa, että Auringon painovoimaa hyväksi käyttäen alukset saadaan punaiselle planeetalle mahdollisimman vähäisellä polttoainemäärällä. Ajanjaksoa kutsutaan laukaisuikkunaksi.

  • © MBRSC/UAE Space Agency

    16.7.2020: Emiraatit lähettivät luotaimen matkaan

    Yhdistyneet arabiemiirikunnat lähettivät ensimmäistä kertaa luotaimen Marsiin. Hope-niminen luotain asettuu punaisen planeetan kiertoradalle ja tekee mittauksia mm. kaasukehän lämpötilasta ja otsonin määrästä.

  • © Xinhua/Ritzau Scanpix

    23.7.2020: Kiina laukaisi kolme alusta

    Kiinan avaruusjärjestö on suunnitellut suurimman Mars-hankkeen. Pitkä marssi 5 -raketin nokkaan sijoitettiin kiertoradalle asettuva luotain, laskeutumisalus, joka tekee mittauksia Marsissa, ja mönkijä, jonka tehtävä on ruosteenpunaisen maiseman tutkiminen. Kyseessä on Kiinan ensimmäinen Mars-lento.

  • © JPL-Caltech/NASA

    30.7.2020: Nasan uusi mönkijä pääsi matkaan

    Curiosity saa seuraa upouudesta Perseverance-mönkijästä, joka esimerkiksi poraa reikiä Marsin pinnan alle etsiäkseen elämän merkkejä. Perseverancessa on myös MOXIE-niminen laite, joka voi muuntaa Marsin kaasukehän hiilidioksidia hapeksi. Tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta ihminen tulevaisuudessa voi asuttaa punaisen planeetan.

  • Heinäkuu 2020 - Helmikuu 2021: Matka Marsiin

    Lento Marsiin kestää seitsemän kuukautta. Matkalla alusten moottorit tekevät pieniä ohjausliikkeitä pysyäkseen täsmällisesti kurssissaan. Muuten ne saattaisivat lentää Marsin ohi ja päätyä loppumattomaan universumiin.

  • Helmikuu 2021: Saapuminen

    Kun kaikkien kolmen laukaisun laitteet – kaksi kiertoradalle asettuvaa luotainta, laskeutumisalus, kaksi mönkijää ja pienoiskopteri – ovat perillä, Nasa pitää liikennettä tarkasti silmällä. Uudet alukset liittyvät nimittäin joukkoon, johon ennestään kuuluu kuusi aktiivista kiertorataluotainta, yksi mönkijä ja yksi laskeutumisalus. On hyvinkin mahdollista, että alukset törmäävät toisiinsa, mikäli niitä ei valvota.

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota