Kiinan mittava Tianwen-1-lento saavuttaa tänään puolen vuoden matkan jälkeen punaisen planeetan.
Kyseessä on Kiinan ensimmäinen lento Marsiin.
Tianwen-1 koostuu kaikkiaan kolmesta aluksesta: kiertoradalle jäävästä luotaimesta, laskeutumisaluksesta ja mönkijästä.
Yhdessä niiden on määrä kerätä tietoja, jotka johtavat tutkijat mahdollisten elämän merkkien jäljille.
Lennon alukset jäävät ensin Marsin kiertoradalle, toukokuussa laskeutumisalus ja mönkijä irtautuvat ja laskeutuvat punaiselle planeetalle,
Seuraa matkaa Marsiin
Kiinan avaruusjärjestön laatima animaatio Tianwen-1-hankkeesta.
Kiinan luotain etsii tärkeää tekijää, joka liittyy elämään Marsissa. Se havainnoi metaania.
Curiosity-mönkijä, joka saapui Marsiin vuonna 2012, on havainnut, että metaanin määrä Marsin pinnalla kasvaa ajoittain.
Marsin kiertoradalla olevat luotaimet eivät kuitenkaan ole rekisteröineet samaa nousua, joten ehkä metaani hajoaa matkalla kaasukehään.
Kiinan luotaimen on määrä etsiä metaania kaasukehän alimmista kerroksista. Tietojen toivotaan vahvistavan nykyisen teorian Marsin metaanista.
Teorian mukaan metaania syntyy pinnanalaisessa meressä. Se voi olla peräisin joko kalliosta tai mikroskooppisesta elämästä.
Metaania voi syntyä sekä mikrobien toiminnan tuloksena että veden ja kallion välisissä reaktioissa. Maassa metaani sitoutuu vesijäähän metaaniklatraatiksi.
Kun metaaniklatraatti kesällä sulaa, metaania vapautuu kaasukehään.
Luotaimet mittaavat kaasuja
Luotaimet mittaavat Marsin kaasukehän koostumusta. Siitä voidaan tehdä päätelmiä planeetan ilmastosta, veden esiintymisestä ja elämän mahdollisuuksista.
Miten Marsin ilmasto muuttuu?
Tutkijoilla on melko karkea kuva Marsin ilmastosta. Jos käy hyvin, Hope-luotaimen mittausten pohjalta voidaan laatia päiväkohtaisia ennusteita lämpötilasta, pilvisyydestä ja sateista. Lämpötilan vaihtelu voidaan päätellä siitä, miten paljon lämpösäteilyä imeytyy kaasukehän hiilidioksidiin. Hiilidioksidi imee etenkin lämpösäteilyä 7–8 ja 14–16 mikrometrin aallonpituuksilla.
Miten nopeasti vesi haihtuu Marsista?
Mars on menettänyt vettään jo pitkään. Katoamisnopeudesta voidaan päätellä, miten kauan elämä mahdollisesti ehti kehittyä Marsissa. Hope-luotain selvittää veden haihtumista mittaamalla ultraviolettisäteilyä 121,6 nanometrin ja 135,6 nanometrin aallonpituuksilla. Kun auringonsäteily osuu veteen, veden vety ja happi säteilevät juuri näillä aallonpituuksilla.
Onko Marsin metaani peräisin pieneliöistä?
Kiinan HX-1-luotain mittaa metaanin määrää Marsin kaasukehässä. Marsin pinnalla on havaittu suuria metaanipitoisuuden vaihteluita, joita ei ole osattu selittää. HX-1:n avulla yritetään testata teoriaa, jonka mukaan metaani on peräisin pinnan alta oliviinimineraalista tai mikrobeista. Metaani muodostaa klatraatteja eli metaanijäitä ja haihtuu, kun klatraatit kesäisin sulavat.
Kiinan ensimmäinen Mars-mönkijä on 240 kiloa painava liikkuva robotti, joka toimii aurinkoenergialla.
Mönkijässä on kolme kameraa, jotka kuvaavat Marsin maisemia, sekä magnetometri, joka mittaa Marsin magneettikenttää.
Maan magneettikenttä suojaa meitä aurinkotuulelta eli Auringosta peräisin olevalta varautuneiden hiukkasten myrskyltä.
Marsin magneettikenttä on paljon heikompi, joten se myös suojaa vähemmän. Kiinalaismönkijän on määrä mitata magneettikentän vaihteluja.
Mittauksista saadaan tietoa Marsiin kohdistuvasta säteilystä ja Marsin ilmastosta.
Molemmat ovat tärkeitä tekijöitä elämän esiintymiselle.
Vuonna 2021 tehdään Mars-tutkimuksen historiaa
Maa ja Mars olivat kesällä 2020 täydellisessä asemassa toisiinsa nähden, joten muutaman viikon kuluessa kaikkiaan kolme jättirakettia luotaimineen ja mönkijöineen laukaistiin kohti punaista planeettaa. Seitsemän kuukautta myöhemmin ne alkavat olla määränpäässään.
Heinäkuu 2020: Laukaisuikkuna avautui
Noin 26 kuukauden välein Maa ja Mars ovat vähän yli kuukauden ajan – vuonna 2020 heinä-elokuussa – kiertoradoillaan sellaisissa kohdissa, että Auringon painovoimaa hyväksi käyttäen alukset saadaan punaiselle planeetalle mahdollisimman vähäisellä polttoainemäärällä. Ajanjaksoa kutsutaan laukaisuikkunaksi.
16.7.2020: Emiraatit lähettivät luotaimen matkaan
Yhdistyneet arabiemiirikunnat lähettivät ensimmäistä kertaa luotaimen Marsiin. Hope-niminen luotain asettuu punaisen planeetan kiertoradalle ja tekee mittauksia mm. kaasukehän lämpötilasta ja otsonin määrästä.
23.7.2020: Kiina laukaisi kolme alusta
Kiinan avaruusjärjestö on suunnitellut suurimman Mars-hankkeen. Pitkä marssi 5 -raketin nokkaan sijoitettiin kiertoradalle asettuva luotain, laskeutumisalus, joka tekee mittauksia Marsissa, ja mönkijä, jonka tehtävä on ruosteenpunaisen maiseman tutkiminen. Kyseessä on Kiinan ensimmäinen Mars-lento.
30.7.2020: Nasan uusi mönkijä pääsi matkaan
Curiosity saa seuraa upouudesta Perseverance-mönkijästä, joka esimerkiksi poraa reikiä Marsin pinnan alle etsiäkseen elämän merkkejä. Perseverancessa on myös MOXIE-niminen laite, joka voi muuntaa Marsin kaasukehän hiilidioksidia hapeksi. Tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta ihminen tulevaisuudessa voi asuttaa punaisen planeetan.
Heinäkuu 2020 - Helmikuu 2021: Matka Marsiin
Lento Marsiin kestää seitsemän kuukautta. Matkalla alusten moottorit tekevät pieniä ohjausliikkeitä pysyäkseen täsmällisesti kurssissaan. Muuten ne saattaisivat lentää Marsin ohi ja päätyä loppumattomaan universumiin.
Helmikuu 2021: Saapuminen
Kun kaikkien kolmen laukaisun laitteet – kaksi kiertoradalle asettuvaa luotainta, laskeutumisalus, kaksi mönkijää ja pienoiskopteri – ovat perillä, Nasa pitää liikennettä tarkasti silmällä. Uudet alukset liittyvät nimittäin joukkoon, johon ennestään kuuluu kuusi aktiivista kiertorataluotainta, yksi mönkijä ja yksi laskeutumisalus. On hyvinkin mahdollista, että alukset törmäävät toisiinsa, mikäli niitä ei valvota.