Kiinan mittava Tianwen-1-lento saavuttaa tänään puolen vuoden matkan jälkeen punaisen planeetan.
Kyseessä on Kiinan ensimmäinen lento Marsiin.
Tianwen-1 koostuu kaikkiaan kolmesta aluksesta: kiertoradalle jäävästä luotaimesta, laskeutumisaluksesta ja mönkijästä.
Yhdessä niiden on määrä kerätä tietoja, jotka johtavat tutkijat mahdollisten elämän merkkien jäljille.
Lennon alukset jäävät ensin Marsin kiertoradalle, toukokuussa laskeutumisalus ja mönkijä irtautuvat ja laskeutuvat punaiselle planeetalle,
Seuraa matkaa Marsiin
Kiinan luotain etsii tärkeää tekijää, joka liittyy elämään Marsissa. Se havainnoi metaania.
Curiosity-mönkijä, joka saapui Marsiin vuonna 2012, on havainnut, että metaanin määrä Marsin pinnalla kasvaa ajoittain.
Marsin kiertoradalla olevat luotaimet eivät kuitenkaan ole rekisteröineet samaa nousua, joten ehkä metaani hajoaa matkalla kaasukehään.
Kiinan luotaimen on määrä etsiä metaania kaasukehän alimmista kerroksista. Tietojen toivotaan vahvistavan nykyisen teorian Marsin metaanista.
Teorian mukaan metaania syntyy pinnanalaisessa meressä. Se voi olla peräisin joko kalliosta tai mikroskooppisesta elämästä.
Metaania voi syntyä sekä mikrobien toiminnan tuloksena että veden ja kallion välisissä reaktioissa. Maassa metaani sitoutuu vesijäähän metaaniklatraatiksi.
Kun metaaniklatraatti kesällä sulaa, metaania vapautuu kaasukehään.
Kiinan ensimmäinen Mars-mönkijä on 240 kiloa painava liikkuva robotti, joka toimii aurinkoenergialla.
Mönkijässä on kolme kameraa, jotka kuvaavat Marsin maisemia, sekä magnetometri, joka mittaa Marsin magneettikenttää.
Maan magneettikenttä suojaa meitä aurinkotuulelta eli Auringosta peräisin olevalta varautuneiden hiukkasten myrskyltä.
Marsin magneettikenttä on paljon heikompi, joten se myös suojaa vähemmän. Kiinalaismönkijän on määrä mitata magneettikentän vaihteluja.
Mittauksista saadaan tietoa Marsiin kohdistuvasta säteilystä ja Marsin ilmastosta.
Molemmat ovat tärkeitä tekijöitä elämän esiintymiselle.