Marsinjään sulaminen on upea näky.
Kuvassa näkyvät viivat ovat todennäköisesti meteoriitti-iskussa sinkoutuneiden kivien jättämiä jälkiä.
Marsin eteläisellä pallonpuoliskolla on Heperia Planum -laava-aavikko. Kuvassa on jähmettynyt kraatteri.
Kuvassa näkyvä Galen kraatteri on alueella, jota Curiosity-mönkijä tutkii.
Maisemaa lähellä Marsin päiväntasaajaa.
Kuva on Tharsis-alueelta, jossa sijaitsevat useimmat Marsin tulivuorista.
Nasan suunnitteilla olevan mönkijän mahdollinen laskeutumispaikka. Mönkijä on tarkoitus laukaista matkaan vuonna 2020.
Noctis Labyrinthus -alueen itäosan maisemaa.
Cerberus Palus -kraatterissa näkyy sedimenttikerroksien määrä.
Marsin pohjoisnavan hiekkamuodostelmat ovat huikea näky. Tämä on saanut nimekseen Kolhar.
Arkhangelsky-kraatterin hiekkamuodostelma.
Suhteellisen tuore meteoriitti-isku on synnyttänyt tämän kraatterin ja jäljet Marsin pintaan.
MRO-luotaimen HiRISE-kamera on tähän asti paras toiselle planeetalle lähetetty kamera. Ajoittain sen tähtäimeen osuvat myös Maa ja Kuu.